Työnantaja, oletko ruuhkavuosimyönteinen?
Ruuhkavuodet ajavat työntekijöitä toimimaan usein omilla äärirajoillaan, kun vastuuta kannetaan paljon niin töissä kuin kotona. Työnantaja voi kuitenkin tarjota tukea kiireisen elämänvaiheen aikana. Sen lisäksi, että ruuhkavuosimyönteisestä kulttuurista hyötyy työntekijä, kansainvälisten tutkimusten mukaan investointi on kannattava myös työnantajalle.
Katkonaisia öitä, sumuisia päiviä, huonoa omaatuntoa sekä jatkuvaa kiirettä ja säntäilyä.
Tällaisia kokemuksia juristi Maria Carlsson keräsi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen kanssa kamppailevilta työntekijöiltä kirjaansa Ruuhkavuosien ratkomisopas.
Ruuhkavuodet, joihin joskus viitataan myös kaaosvuosina, mielletään usein pienten lasten vanhempien elämäntilanteeksi, johon liittyy luovimista vaativan työn ja kiireisen perhe-elämän keskellä.
Carlsson kumoaa väitteen.
”Ruuhkavuodet eivät ole ainoastaan perheellisten elämänvaihe. Kyse voi olla myös ihmisistä, jotka hoitavat vanhempiaan, tai joiden harrastus vie kaiken vapaa-ajan”, hän huomauttaa.
Ruuhkavuosissa ihmiselle siis kerääntyy paljon työhön ja vapaa-aikaan liittyviä vastuita ja vaatimuksia, joiden vuoksi hän joutuu usein toimimaan äärirajoillaan. Kun työn ja vapaa-ajan välille on nykypäivänä yhä useammin vaikeaa tehdä tarkkaa rajaviivaa, myös tämä aiheuttaa ihmiselle omat haasteensa. Sähköpostia naputetaan puhelimesta kesken kotiaskareiden ja työkannettava avataan lasten käytyä nukkumaan. Yhtälö ei kuitenkaan vielä useassa työpaikassa toimi toisinpäin. Perhe harvoin integroituu sulavaksi osaksi toimistopohjaista työntekoa.1
Osansa ruuhkavuosiin tuo myös täydellisyyden tavoitteluun kannustava kulttuuri. Nykypäivän ihmiseltä odotetaan paljon: omasta hyvinvoinnista ja kunnosta huolehtimista, tiedostavaa vanhemmuutta ja sujuvaa perhearkea sekä virikkeiden ja harrastusten tarjoamista lapsille. Näiden rinnalla pitäisi luoda myös uraa, mielellään nousujohteisesti.
”Hyvin moni meistä elää jatkuvan huonon omantunnon kanssa. Jos sinun pitää olla 24/7 hyvä vanhempi ja 24/7 hyvä työntekijä, niin kaikkeen ei yksinkertaisesti jää aikaa”, sanoo Maria Carlsson.
Joustaville työkäytännöille on tilausta – ollaanko yrityksessäsi ruuhkavuosimyönteisiä?
Suomi on ollut kansainvälisesti yksi kärkimaista naisten ja miesten täysipäiväisessä työllistämisessä.1 Vaikka tällaiset tilastot ovat kannaltamme positiivisia, faktoja tulisi huomioida myös työelämässä, jossa usein esimerkiksi pienten lasten molemmat vanhemmat käyvät töissä.
Carlsson kannustaakin yrityksiä ruuhkavuosimyönteisyyteen.
"Ruuhkavuosi- tai perhemyönteisyys viittaa sellaisiin käytäntöihin työpaikoilla, jotka edistävät joustavaa työntekoa”, kuvaa Carlsson.
Joustavat työnteon käytännöt käsittävät muun muassa etätyöskentelyä ja joustavaa työaikaa tukevia työkaluja ja toimintamalleja. Ne auttavat sovittamaan perheen tai harrastusten aikatauluja oman työn kanssa.
”Esimerkiksi aamupalavereista voidaan sopia, ettei niitä järjestetä ennen yhdeksää”, Carlsson antaa vinkin.
Ruuhkavuosiystävällisyyttä voidaan luoda yrityksessä myös tarjoamalla työsuhde-etuna sairaan lapsen hoitopalvelua, lasten päivähoitoa tai siivous- ja pesulapalveluita. Myös työntekijöiden keskinäiset kimppakyyditykset kouluun ja harrastuksiin tuovat toivottavaa helpotusta kiireisen arkeen.1
Konkreettisten tekojen ja tukitoimien lisäksi yrityksessä vallitsevalla kulttuurilla on suuri merkitys siihen, kokeeko ihminen saavansa apua työnantajaltaan. Carlssonin mukaan esimerkiksi työpaikan kahvihuonekulttuuri kertoo paljon siitä, millainen suhtautuminen yrityksellä on työn ulkopuoliseen elämään. Saako kahvihuoneessa avautua pieleen menneestä aamusta? Tai uskaltaako esimieheltä pyytää joustamista ja apua tilanteessa, jossa lapsi on sairaana kotona?
”Mikä on se yrityksenne rivien välistä aistittavissa oleva tunnelma, jota ei välttämättä ole luettavissa manuaaleista, yrityksen kirjoitetuista arvoista tai henkilöstökäsikirjasta?”, Carlsson herättelee pohtimaan.
Ruuhkavuosimyönteisyys luo hyötyjä ja vaikuttaa jopa ROIhin
Työntekijöiden kiireisen arjen avuksi valitut tukitoimet eivät hyödytä ainoastaan työntekijää. Myös työnantajalle syntyy huomattavia etuja. Ruuhkavuosimyönteisyys voidaan nähdä osana sosiaalista vastuuta erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa palveluntuotanto on pitkälti kiinni ihmisten työpanoksesta.1
”Sairaspoissaolot vähenevät, ihmiset ovat motivoituneita ja tuottavampia. Tehokkuus lisääntyy automaattisesti”, Carlsson luettelee yritykselle syntyviä hyötyjä.
Satsaus työn ja kodin välisessä paineessa eläviin työntekijöihin vähentää myös työntekijöiden irtisanoutumisia ja lisää yrityksen monimuotoisuutta. Carlsson kertoo kirjassaan asianajotoimisto Boreniukselle tehdyn projektin tuloksista: naistyöntekijöiden vaihtuvuus väheni, naisten määrän johdossa lisääntyi ja miesjuristien ottamat vanhempainvapaat lisääntyivät.1
Vaikka laadukkaat tukitoimet vaativat yritykseltä usein myös rahallista panostusta, investointi kannattaa: perhemyönteisiä toimenpiteitä tarkastellut kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi 1.68 tuoton sijoitetulle pääomalle (return on investment, ROI). Suurin hyöty oli työntekijöiden pysyminen kauemmin työpaikassaan.2
”Suomessa tyypillisesti perhe ja koti jätetään yksilön itsensä vastuulle ja pohditaan, miten henkilö pystyy itse joustamaan eri elämäntilanteissa. Tällöin ei kiinnitetä huomiota siihen, mitä kaikkea voitaisiin tehdä yritystasolla. Jos katsotaan tutkimuksia, nimenomaan yritysten kannattaisi kiinnittää työntekijöidensä jaksamiseen ja arkeen huomiota. Se näkyy viivan alla”, huomauttaa Carlsson.