Palkkiorahastojen jäsenet kertovat: rahasto on erinomainen tapa säästää ja hyvä kiitos työpanoksesta

Suomessa merkittävä osa yrityksistä hyödyntää tulospalkkausta. Tulospalkkiot ovat kertaluonteisia, ja niitä voidaan maksaa yksilön, ryhmän tai yrityksen suoriutumisesta silloin, kun siihen on aidosti syytä ja varaa. Tulospalkkaus tuo tarvittavaa joustoa yrityksen palkitsemispalettiin verrattuna perinteisiin palkankorotuksiin.

”Tulospalkkioiden avulla voidaan viestiä yrityksen tärkeänä pitämistä tavoitteista, ohjata henkilöstön toimintaa ja palkita joustavasti hyvistä suorituksista”, kuvaa

Innovan palkitsemisen asiantuntijapalveluiden johtaja Anna Ylikorkala.

Tulospalkkausjärjestelmä voidaan yhdistää Palkkiorahastoon tai henkilöstörahastoon. Rahastoja Suomessa on jo 91 kappaletta. Rahaston avulla työnantaja pystyy maksamaan samalla euromäärällä isompia palkkioita, koska rahastoon maksettavista palkkioista ei makseta työnantajan lakisääteisiä sivukuluja.

Rahasto perustetaan työnantajan ja henkilöstön yhteisvoimin.

”Yrityksissä kiinnitetään nyt huomiota koko henkilöstön palkitsemisasioihin kahdestakin syystä. Toisaalta yritysvastuuasiat ja niiden mukana vastuu omasta henkilöstöstä nousevat kaikkien työnantajien agendalle. Lisäksi on huomattu, että koko henkilöstön palkitsemisella on vaikutusta yrityksen tulokseen.”

Valitse henkilöstöetu, joka halutaan

Toimiva palkitseminen on jokaisen organisaation oman kulttuurin ja tavoitteiden näköistä. Mukaan kannattaa valita palkitsemisratkaisuja ja henkilöstöetuja, joita työntekijät todella arvostavat.

Innova tutki syksyllä 2016 hallinnoimiensa rahastojen jäsenten kokemuksia ja mielipiteitä rahastosta 2. Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa kyselyyn vastanneista jäsenistä, 93,5 %, sanoo olevansa melko tai erittäin tyytyväisiä työnantajansa tarjoamaan etuun.

Vastaajien mukaan Palkkiorahasto on esimerkiksi loistava keino pitkän aikavälin palkitsemiseen ja yhteisen tekemisen huomiointiin.

Mikä työntekijää rahastossa kiinnostaa?

Työntekijälle rahaston tarjoama rahallinen etu on selkeä: verotukseen liittyvien etujen vuoksi rahastosta saa lähtökohtaisesti isommat palkkiot ja lisäksi jäsen hyötyy ammattimaisen sijoitustoiminnan tuotoista.

Myös joustava säästäminen on tutkimuksen mukaan jäsenille tärkeä tekijä. Kyselyn vastauksissa todettiin, että ylimääräistä rahaa ei välttämättä tulisi muuten säilöttyä.

Työelämässä yleistyvät erilaiset joustotarpeet.

Palkkiorahaston avulla voi varautua monenlaisiin tilanteisiin. Työelämässä yleistyvät erilaiset joustotarpeet: esimerkiksi eläkkeelle jääminen aikaisemmin ja sapattivapaat sekä mahdolliset työttömyysjaksot vaativat taloudellista varautumista. Tammikuun alussa voimaan astunut eläkeuudistus nostaa jokaisen eläkeikää, ja samanaikaisesti eläketasot laskevat.

”Rahasto sopii pitkäaikaiseen säästämiseen vaikkapa eläkepäiviä varten, mutta ikuisesti omat varat eivät ole rahastossa kiinni. Säästämisen ohella rahastosta voi vuosittain nostaa osan suoraan kulutukseen. Ja kun työsuhde loppuu, varansa saa vaikka heti mukaansa”, Ylikorkala huomauttaa.

Saman ovat huomanneet myös jäsenet, jotka kyselyssä näkivät rahaston hyvänä keinona henkilön pitämiseen talossa, mutta myös hienona kiitoksena, kun yhteinen aika päättyy. Rahastoon kertyneiden varojen arvo tunnustettiin myös tärkeänä lisänä toimeentuloon eläkkeelle jäädessä.

Työntekijän taloudellisen tilanteen tukeminen on hyvä tapa kantaa yritysvastuuta, ja sillä voi myös erottautua kilpailijoista. Keinoja säästämiseen tarvitaan, ja parhaimmillaan ne palvelevat sekä työnantajan että työntekijän etua.

Parempaa vaikuttavuutta palkitsemiseen

Palkkiorahasto yhdistää luontevasti yrityksen ja työntekijöiden edun.

Rahaston kautta saatava hyöty työntekijälle on merkittävä tulospalkkioiden käteismaksuun verrattuna. Hyöty syntyy siitä, että osa rahastonostosta on verovapaata ja sijoitustoiminnan tuotot kumuloituvat aikaa myöden. Koska työnantajan ei tarvitse maksaa palkkioista sivukuluja, voidaan työntekijöille maksaa suurempia palkkioita.

Rahasto on joustava pitkän aikavälin säästämisen keino: jokainen työntekijä voi vuosittain päättää, rahastoiko vai ei. Rahastosta voi lisäksi nostaa joka vuosi yhä suuremman osuuden. Halutessaan siis pitää esimerkiksi tauon työelämästä, voi rahastoon kertyneistä varoista nostaa lisätuloa poissaoloajalle.