Rautainen totuus luottamuksesta

”Jos minä kehtaan halata, kuka tahansa kehtaa”, vakuuttaa 193-senttinen aivotutkija Paul Zak vahvalla kalifornialaiskorostuksella.

Liikanimellä tohtori Love tunnettu Zak on omien sanojensa mukaan entinen ”aggressiivinen testosteronikone”. Nyt hän halaa jokaista tapaamaansa ihmistä, sillä kosketus vapauttaa aivoissamme luottamusta ruokkivaa oksitosiinia. Vaikutus on tosin vain väliaikainen. Halauksella ei rakenneta menestyvää yrityskulttuuria.

”Mutta luottamuksella rakennetaan. Luottamus on ihmisen perustarve. Vain sen päälle voi luoda kestävän työkulttuurin”, palkittu neurotieteilijä painottaa. Hän on tutkinut koko uransa ihmisten aivotoimintaa heidän työskentelynsä aikana.

Zakin mukaan luottamus on monelle johtajalle selkäpiissä uinuva itsestäänselvyys. Johtamisen työkalu, josta ei puhuta.

Valtaosa yritysten johtajista ymmärtää hyvin yrityskulttuurin merkityksen. Mutta entä sen perusta? Luottamusjohtaminen ei ole pehmeä taito vaan välttämättömyys.

Zak perustelee: Luottamuksen kulttuuri ruokkii jokaista antamaan parastaan. Se parantaa tuottavuutta, sitoutuneisuutta, innovatiivisuutta ja sitä kautta yrityksen tulosta. Korkeimman luottamustason yritykset ovat hänen mukaansa keskimäärin 2,5 kertaa tuloksekkaampia. Luottamus saa aikaan hyvän kierteen.

Vuosikymmeniä yrityksiä valmentanut Aalto-yliopiston professori, filosofi Esa Saarinen allekirjoittaa Zakin sanoman.

”Luottamusjohtaminen avaa ihmisten voimavirrat yksilöinä ja yhteisönä. Sen osoittivat Nokian ihmeen vuosien tulokset ja tietenkin suomalainen yhteiskunta toisessa maailmansodassa.”

Oikeanlaista kemiaa

Paul Zak alkoi tutkia luottamusta, koska hän halusi selvittää, miksi yrityskulttuuria on niin vaikea rakentaa. Ihmisillä on luontainen taipumus luottaa toisiinsa. Tarvittiin siis jokin neurologinen signaali, joka antaa aivoille käskyn luottaa. Zak tutki ihmisaivoja yli vuosikymmenen, otti lukemattomia verikokeita ja aivokäyriä sekä syötti synteettisiä hormoniannoksia.

Lopulta hän selvitti luottamuksen salaisuuden, ensimmäisenä maailmassa.

”Aivot tuottavat oksitosiinia, kun koemme luottamusta ja oksitosiini saa meidät olemaan luotettavia. Eli jos kohtelet minua hyvin, aivoni antavat signaalin, että haluan olla seurassasi. Siksi kohtelen myös sinua hyvin.”

Oksitosiini vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten me käyttäydymme ja kuinka yhteisöt toimivat. Jos ihmistä kohtelee huonosti, hän kulkee helposti siitä, mistä aita on matalin. Epäluottamus on motivaation suurin este. Itä-Suomen yliopiston professori Taina Savolaisen mukaan luottamusta nakertavat etenkin sovitun tekemättä jättäminen, lupausten pettäminen, selän takana puhuminen, salailu ja selvittämättömät ristiriidat.

Tutkijat ovat havainneet myös sen, että sukupuolten välillä on suuria eroja. Epäluottamuksen edessä miesten testosteronitaso kohoaa ja heistä tulee aggressiivisia ja itsekkäitä. Naiset puolestaan kävelevät pois ja muuttuvat tunteettomiksi. Samat lainalaisuudet pätevät kaikkialla maailmassa. Paul Zak selvitti sen kenttäkokeella Uuden-Guinean sademetsien alkuperäisväestön keskuudessa.

Zak ei ole tuloksineen yksin. Luottamuksen kulttuuri on taloustieteilijöiden mukaan yksi pääsyistä siihen, miksi toiset valtiot ovat köyhiä ja toiset kukoistavat.

Yhdysvaltalaisten Stephen Coveyn ja Douglas Conantin tutkimusten mukaan luottamuspula on keskeisin syy organisaation tehottomuuteen ja irtisanoutumisiin. Sari-Johanna Karhapään tutkimus puolestaan osoittaa, että korkean luottamustason organisaatioissa työntekijät kokevat, että toiminnalla on jatkuvuutta ja ennustettavuutta.

Luottamuksen merkitys on entisestään kasvanut nykypäivän verkottuneessa maailmassa ja etenkin muutostilanteissa. Väitöskirjatutkija Janne Kaltiaisen mukaan työntekijät kokevat johdon toiminnan sitä reilumpana, mitä enemmän he luottavat johtoon. Ja myös toisinpäin: jos työntekijä ei luota johtoon, hän näkee helpommin merkkejä epäreilusta kohtelusta. Esimies on jälleen esikuva, halusi hän sitä tai ei.

Mirjami Ikosen tutkimuksen mukaan esimiehet rikkovat luottamusta tahattomasti passiivisuudellaan tai välinpitämättömyydellään. Luottamus lähtee voimakkaaseen kasvuun tai syöksykierteeseen usein hyvin pienistä arkisista sanoista ja teoista.

Herätä menestystekijä

Luottamuspuolen voisi ajatella olevan Suomessa kunnossa. Rehellisyys ja suoruus ovat osa suomalaisten dna:ta. Kotimaisia menestystarinoita leimaavat luottamus, yhteistyö ja rohkeus.

Esa Saarinen pyörittää kuitenkin päätään. Hänen mielestään perusarvot kaipaavat herättelyä:

Työelämä kehittyy pirstaleisesti ja houkuttelee filosofin mukaan unohtamaan ihmiset. Usko järjestelmien ylivaltaan esineellistää ihmiset ja kutistaa heidän parhaat hyveensä. Monet johtajat sortuvat uskomaan siihen, että joku elitistisempi ja erillistävämpi tyyli toimii paremmin kuin se, jossa ihmiset toimivat rehdisti ja asemaan katsomatta.

Saarinen muistuttaa, että luottamuksen idea on rakentaa sen varaan, mikä ihmisessä on parasta. Suomalaisessa luottamusperimässä piilee hänen mukaansa paljon potentiaalia. Luottamusjohtaminen on jo nyt suomalainen menestystekijä siellä, missä sitä osataan hyödyntää.

Filosofi muistelee kokemuksiaan Jorma Ollilan vuosina Nokiassa.

Luottamus oli keskeinen tekijä nousuun, joka etsii edelleen vertaistaan. Ollila uskoi suomalaisen johtamistyylin parhaisiin puoliin. Ytimessä oli kyky luoda luottamusta ja usko sen nostevoimaan. Myös Matti Alahuhta on Saarisen mukaan huippuesimerkki siitä, miten johtaja voi olla samanaikaisesti vaativa ja huolehtiva.

Voisiko Tommi Mäkisen rallitallissa olla henkenä muu kuin luottamus? Tai Uudenkaupungin autotehtaalla, joka tavoittelee maailman parasta laatua?

”Vaistomainen yhteys toisiin heidän asemaansa katsomatta, empatia ja yhteydellisyyskyky on meidän perimäämme. Sille tulee rakentaa jatkossakin.”

Mutta mikään yritys ei toimi tyhjiössä. Yhteiskunnan asenteet heijastuvat suoraan työpaikoille. Epäluottamusta esiintyy kaikissa maissa. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Siksi tarvitaan luottamuksen vastaisku.

Luottamus ei vaadi aivotiedettä

Aivotutkija Zakin mukaan valtaosa yrityksistä ei tee mitään luottamuspulalle, sillä työkalut puuttuvat. Jotkut turvautuvat yhä vanhaan pelkojohtamiseen. Korkea stressitaso estää kuitenkin oksitosiinin muodostumisen, samoin mikromanagerointi.

”Te suomalaiset rakastatte sääntöjä ja ohjeita. Mutta yrityksen tuloksen kannalta liiat säännöt ovat vahingollisia, koska ne salpaavat tuottavuuden”, varoittaa Zak.

Moni johtaja yrittää parantaa luottamusta sirkushuveilla. Zak kehottaa kuitenkin unohtamaan karaokeillat ja kesäjuhlat.

Rahakaan ei toimi. Kanadalaisen taloustieteilijä John Helliwellin tutkimuksen mukaan 10 prosentin lisäys luottamuksessa kasvatti ihmisten tyytyväisyyttä saman verran kuin 36 prosentin palkankorotus.

Zak rauhoittelee, että luottamus on helposti opittavissa oleva taito. Jokainen voi rakentaa yrityskulttuurin, jossa luottamus, ilo ja sitoutuminen kasvavat kestävällä tavalla.

”Parasta tässä on, että sijoitetun pääoman tuotto on taattu. Luottamuksen kulttuurin rakentaminen on lähes ilmaista.”

Luottamuksen parantamisessa kaikki alkaa mittaamisesta. On tiedettävä paitsi lähtötaso, myös heilahtelut. Motivoituvatko ihmiset huonommin maanantaisin tai ovatko he stressaantuneita, kun osavuosikatsaus lähestyy?

Työntekijöitä voi pyytää vastaamaan asteikolla 1–7, miten paljon he nauttivat työstään. Seuraava askel on valita muutos, jota halutaan testata. Zak painottaa sanaa testaus.

Kokeilusta on viestittävä selvästi henkilökunnalle: mitä muutosta kokeillaan, miksi, milloin ja kuinka kauan kokeilu kestää. Sitten pitää määrittää, mitä kokeilulla yritetään muuttaa. Parantaa myyntiä? Vähentää sairauspoissaoloja? Avainsana on konkreettisuus. Lopuksi arvioidaan tulokset. Sitten valitaan uusi kokeilun kohde ja toteutetaan se.

Paul Zak painottaa, että täydellistä luottamusta ei ole olemassa sen paremmin kuin täydellistä yrityskulttuuriakaan.

”Tavoitteena pitää olla jatkuva pyrkimys parempaan. Se riittää. Luottamuksen päälle voi rakentaa mitä vain.”