Oletko saamassa perintöä? Näin perit taloudellisesti viisaasti
Mandatum Lifen varainhoidon lakimies Laura Saloranta kertoo, onko perintöä vastaanottavalla keinoja vaikuttaa perintöverotukseen ja mitä perinnön saajan kannattaa ottaa huomioon.
Kuinka pian perintövero tulee maksettavaksi?
Perintövero ei tule välittömästi maksettavaksi, vaan perinnön saajalla on aikaa valmistautua verojen maksuun vuodesta puoleentoista vuoteen vainajan kuolemasta.
”Todellisuudessa verotuspäätöksen saaminen kestää useimmiten 6-12 kuukautta siitä, kun perunkirja on jätetty verottajalle”, Saloranta toteaa.
Jos perintöveron määrä on yli 500 euroa, se laskutetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä tulee maksettavaksi noin kolme kuukautta verotuspäätöksen jälkeen.
Entä jos haluaa myydä saamansa perinnön?
Valtaosa suomalaisten varallisuudesta on kiinni asunnoissa. Jos perittävää omaisuutta myydään, omaisuuden hankintahintana käytetään perintöverotuksessa vahvistettua arvoa eli perittävän kuolinpäivän mukaista käypää arvoa. Kuolinpäivä määrittää peritylle omaisuudelle uuden hankintahinnan, olipa kyse asunto-osakkeista tai omakotitalosta.
"Jos perittyä omaisuutta aikoo myydä pian perittävän kuoleman jälkeen, sen arvo kannattaa merkitä perukirjaan realistisesti, jotta välttyy myyntivoittoverolta."
Käypä arvo tarkoittaa todennäköistä hintaa, joka omaisuudesta saataisiin myytäessä se vapailla markkinoilla. Jos kuolinpesä myy asunnon perintöverotuksessa vahvistettua arvoa kalliimmalla hinnalla, syntyy pesälle myyntivoittoa, josta pitää maksaa veroa.
”Jos perittyä omaisuutta aikoo myydä pian perittävän kuoleman jälkeen, sen arvo kannattaa merkitä perukirjaan mahdollisimman realistisesti, jotta välttyy maksamasta myyntivoittoveroa. Lähiomaisten osalta perintöverojen maksaminen on usein edullisempaa kuin myyntivoittoverojen”, Saloranta muistuttaa.
Perintöveroa ilman perintöä
Perintövero on maksettava silloinkin, kun perintö ei ole heti jaettavissa. Jos toinen aviopuolisoista kuolee, leskellä on oikeus jäädä yhteiseen kotiin asumaan, jos tällä ei ole vastaavaa asuntoa omistuksessaan.
”Lesken oikeus hallita yhteisenä asuntona käytettyä kotia on elinikäinen”, Saloranta sanoo.
”Lesken asumisoikeudesta johtuu, etteivät perilliset voi myydä asuntoa ilman lesken myötävaikutusta. Perintöverot tulevat kuitenkin maksettavaksi huolimatta siitä, saavatko perilliset omaisuuden tosiasiallisesti hallintaansa vai eivät. Jos perittyä omaisuutta rasittaa lesken hallintaoikeus, tämä huomioidaan kuitenkin vähennyksenä perintöveron määrässä.”
Kuka maksaa vainajan velat?
Vainajan velat eivät mene hautaan hänen mukanaan, vaan perittävältä jääneet varat käytetään tarvittaessa kokonaisuudessaan perittävän velkojen maksuun.
Kuolinpesän osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen velkavastuuseen, mikäli perunkirjoitus ja velkojen ilmoittaminen tehdään sääntöjen mukaisesti.
Perinnönjakoa tai ositusta ei saa toimittaa ennen kuin vainajan ja kuolinpesän velat on maksettu, ellei joku pesän osakas ota samalla velkoja vastatakseen. Kuolinpesän arvoa laskettaessa siitä vähennetään ensin velat. Jos vainajan varat eivät riitä velkojen maksuun, niistä sovitaan yhdessä velkojien kanssa.
”Lähtökohtaisesti kuolinpesän osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen velkavastuuseen, mikäli toimivat perunkirjoituksen ja velkojen ilmoittamisen kanssa sääntöjen mukaisesti”, Saloranta sanoo.
Jos luovut perinnöstä, tee se oikein
Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Luopumalla perinnöstä se voidaan siirtää esimerkiksi sukupolven yli ja säästää perintöveroissa, kun sama omaisuus ei tule aikanaan uudestaan perintöverotettavaksi.
”Lisäksi hyötyä voi tulla siitä, että perittävän omaisuuden jakautuessa useammalle perilliselle verotus kevenee. Perintövero on progressiivinen eli mitä suuremman perinnön saa, sitä suurempaa veroprosenttia omaisuuden verottamiseen käytetään”, Saloranta sanoo.
Perinnöstä luopumisen kanssa on oltava tarkkana, jotta sen tekee verotuksellisesti oikein. Se, onko perintö saatu lakimääräisenä perintönä vai testamenttiperintönä, määrittää mitä vaihtoehtoja perinnön saajalla on luopumisen osalta.
”Jos saa perinnön lakimääräisen perintöoikeuden nojalla, perinnönsaajalla on verotuksellisesti vähemmän vaihtoehtoja luopumisen suhteen. Perinnöstä voi luopua joko kokonaan tai ei ollenkaan, mutta osittain luopuminen ei ole mahdollista. Perinnönsaaja ei myöskään voi itse määrätä kenelle perintö menee, vaan luopujan osuus menee suoraan sille, joka olisi ollut perintöön oikeutettu, jos luopuja olisi kuollut ennen perittävää”, Saloranta sanoo.
Perintöön ei saa myöskään ryhtyä millään tavoin ennen siitä luopumista.
”Perintöön ryhtymisellä tarkoitetaan omistajalle kuuluvien oikeuksien käyttämistä, esimerkiksi omaisuuden myymistä tai perinnönjakoa”, Saloranta kertoo.
Jos perinnöstä luopuu osittain, omaisuuteen kohdistuu osittainen tuplaverotus.
Ryhtymiseksi ei kuitenkaan katsota perilliselle kuuluvien lakimääräisten jäämistöä koskevien toimien hoitamista, kuten perunkirjoitukseen osallistumista. Useimmiten luopuminen toteutetaan perunkirjoituksen yhteydessä.
”Jos perinnöstä luopuu osittain, omaisuuteen kohdistuu osittainen tuplaverotus, sillä verottaja tulkitsee luopumisen kohteena olleen perinnön lahjaksi. Tällöin perinnön alkuperäinen saaja maksaa ensin perintöveron koko perinnöstä ja tämän lisäksi luovutetun perinnön vastaanottaja maksaa lahjaveron siltä osin kuin on saanut omaisuutta”, Saloranta varoittaa.
Esimerkki
Pekan äiti on kuollut, eikä jättänyt jälkeensä testamenttia. Pekka saa perintönä äidiltään asunnon, kesämökin sekä 100 000 euroa rahavaroja. Pekka päättää pitää mökin itsellään ja luopua asunnosta ja rahavaroista siirtäen ne suoraan lapsilleen Maijalle ja Matille. Perinnöstä ei kuitenkaan voi luopua osittain ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia. Verottaja katsoo, että Pekka on ensin ottanut perinnön vastaan kokonaan ja tämän jälkeen lahjoittanut saamansa asunnon ja rahavarat lapsilleen. Näin ollen Pekka joutuu maksamaan perintöveron koko perinnöstä ja Maija ja Matti lahjaveron saamistaan asunnosta ja rahavaroista. Mikäli Pekka olisi luopunut koko perinnöstä, Maija ja Matti olisivat maksaneet omaisuudesta vain perintöverot, eikä Pekkaa olisi verotettu omaisuudesta lainkaan.
Jos perittävä omaisuus tulee testamentattuna, tilanne on erilainen. Testamentista voi tietyin edellytyksin luopua myös osittain.
”Testamenttiin perustuva perintö antaa testamentin saajalle enemmän vaihtoehtoja. Testamentin saajan on mahdollista tietyissä tilanteissa ottaa itse osa omaisuudesta vastaan ja luopua loppuosasta. Tällöinkin on syytä muistaa, ettei luopuja saa määrittää, kenelle hänen luopumansa osuus menee. Se selviää yleensä testamentin tulkinnalla”, Saloranta muistuttaa.