30 vuoden perspektiivi

Vuodesta 2000 lähtien ruotsalaiset ovat voineet vapaasti valita sijoituskohteen pienelle osalle lakisääteistä eläkettään. Valtiolliseen AP7-rahastoon ohjautuvat automaattisesti niiden rahat, jotka eivät itse aktiivisesti valitse premiepension-nimellä kutsutulle osuudelle yksityistä rahastoa. Näin on tehnyt yli neljä miljoonaa ruotsalaista. Käytännön taustalla on poliittinen linjaus siitä, että myös niille, jotka eivät itse halua valita sijoituskohdetta, pitää taata hyvä tuottomahdollisuus.

Valitsemattomuus on kannattanut, sillä AP7 on pitkään tuottanut paremmin kuin yksityiset premiepension-rahastot keskimäärin. Von Essen arveleekin, että valitsemattomuus voi olla myös aktiivinen valinta.

Von Essen ja kumppanit haluavat olla oikeassa paikassa pitkällä aikavälillä.

”Sijoittamisessa korostuu nyt vastuullisuus. Tosin meidän mandaatiksemme ei ole määritelty esimerkiksi ilmastonmuutoksen ongelmien ratkaisua, vaan tuottojen hankkiminen. Pitkällä aikavälillä ne voivat kyllä olla sama asia. Emme kerää pikavoittoja.”

AP7:llä on tarkat kriteerit yrityksille, joita se kelpuuttaa sijoituskohteiksi. Joulukuussa mustalle listalle joutui esimerkiksi Exxon Mobile, koska sen toiminta on ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, ja Royal Dutch Shell sen Nigerian-tuotantoon liittyvien ihmisoikeusrikkomusten takia. Wal-Mart ei kelpaa, koska se on rikkonut työntekijöiden oikeuksia vastaan.

Eläkkeen valinnaisosa kestää riskinottoa

30 vuoden horisontin lisäksi AP7:n sijoitusstrategian kulmakivi on se, ettei AP7 ole vastuussa ruotsalaisten työssäkäyvien koko eläkkeestä, vaan nimenomaan sen premie-osuudesta.

”Me otamme tarvittaessa paljon riskiä.”

Riskiä löytyy esimerkiksi vaihtoehtoisista sijoituksista, alternatiiveista. Ne ovat isoille institutionaalisille sijoittajille yhä suositumpia lisäkohteita perinteisten korkojen ja osakkeiden lisäksi.

Vaihtoehtoisista sijoituksista tuli valtavirtaa viimeistään vuonna 2017. Silloin maailman suurin eläkerahasto, äärimmäisen konservatiivisesta strategiastaan tunnettu Japanin valtion eläkerahasto, kertoi alkavansa sijoittaa pääomarahastoihin, kiinteistöihin ja infrastruktuuriin. Ruotsin valtiopäivät hyväksyi ennen joulua lain, jonka mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat sallittuja valtion peruseläkerahastoissa, siis muissakin kuin AP7:ssä.

”Sitä odotettiin pitkään. Maailma on muuttunut siitä, kun rahastot perustettiin. Ennen sai tuottoa pitämällä rahoja valtion velkakirjoissa, mutta nykyään ei. Sijoitusmaailma on monimutkaistunut”, von Essen selostaa.

Suuntaus näkyy selvästi finanssialan konsultin Willis Towers Watsonin tekemässä vuosittaisessa eläkerahastoselvityksessä. Maailman 300 suurimman eläkerahaston sijoituksista jo neljännes oli vaihtoehtoisissa sijoituksissa vuoden 2017 lopussa. Eläkerahat ovat valuneet koroista alternatiiveihin. Se on ymmärrettävää, sillä finanssikriisin jälkeisessä maailmassa korot ovat lässähtäneet. Julkisille eläkerahastoille on määrätty tuotto-odotukset, joten sitä haetaan vaihtoehtoisista sijoituksista.

”Näen tämän niin, että eläkesijoittajilla on nyt pääsy aiempaa suurempaan valikoimaan ja sijoitustapoihin”, von Essen sanoo.

Tyypillisiä vaihtoehtoisia sijoituksia ovat pääomarahastot, infrastruktuuri, kiinteistöt, raaka-aineet ja hedgerahastot. Maailmalla myös luotot.

”Pohjoismaissa luotot eivät ole kovin iso tuote. Se johtunee siitä, että pohjoismaissa on niin hyvät pankkijärjestelmät. On alueita, joilla pankit eivät ole yhtä kilpailukykyisiä”, von Essen sanoo.

Hän itse etsii juuri nyt hyviä hedgerahastoja.

”Mielestäni nyt on hyvä hetki etsiä managereita, koska hedgerahastoilla on takana pari hankalaa vuotta. Kilpailua on vähemmän kuin hyvinä aikoina.”

”Alternatiivien markkina on syventynyt ja sofistikoitunut”

Vaihtoehtoiset sijoitukset kiinnostavat von Esseniä siksikin, että niistä on tullut tarpeeksi iso sijoituskohde.

”Markkina on syventynyt ja laajentunut. Se alkaa olla iso ja sofistikoitunut. Se mahdollistaa sijoittamisen meille, sillä isona toimijana emme voi valita kovin pieniä teemoja.”

Vaihtoehtoisten sijoitusten tuottopreemio tulee esimerkiksi riskistä, joka liittyy niiden vaikkapa osakemarkkinoita vähäisempään likviditeettiin. Vaihtoehtoista sijoituskohdetta ei saa välttämättä myytyä parilla klikkauksella.

Eläkerahastoja houkuttaa alternatiiveihin myös se, etteivät vaihtoehtoiset sijoitukset välttämättä korreloi yleisen markkinakehityksen kanssa. Perusmarkkinoilla riskin hajauttaminen voi olla haasteellista.

”Esimerkiksi pääomasijoituksissa tuottoon voi vaikuttaa enemmän itse sijoituskohde kuin että tuotto laskettaisiin julkisen markkinakehityksen mukaan. Se ei korreloi ihan perustyyliin yhteen muiden markkinoiden kanssa. Pohjimmiltaan on tietysti kyse saamastamme todellisesta tuotosta.”

Markkinanäkymistä von Essen on varovaisen toiveikas.

”Ei vaikuta siltä, että Yhdysvalloissa koetaan tänä vuonna taantuma, mutta ennemmin tai myöhemmin talous supistuu. Nyt tarkkaillaan, miten keskuspankkien kiristystoimet (quantitative tightening) toimivat.”

Kuten niin monen muunkin, von Essenin suhdannetaivaan synkkä pilvi on Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteet.

”Mitä Trump oikein hakee? Näkeekö hän Kiinan pitkään vihollisena? Tätä on vaikeaa arvioida, koska on niin poliittinen kysymys. Näemme kyllä, miten se vaikuttaa kauppaan. Sitten on vielä EU ja brexit”, von Essen summaa.