Älä anna uusperheen perinnönjaon yllättää

Perinnönjako voi aiheuttaa päänvaivaa, ja uusperheissä se on vielä mutkikkaampaa. Perintöoikeudelliset säännökset on laadittu perinteisen ydinperhemallin mukaan – lapset ovat yhteiset eikä aviopari eroa. Asetelma ei kuitenkaan vastaa nykypäivän todellisuutta, sillä joka viides Suomessa solmituista avioliitoista on ”toisen kierroksen” avioliittoja.

Uusperheissä perintösuunnitteluun onkin varauduttava eri tavalla.

”Pariskunnalla voi olla sekä yhteisiä lapsia että monta vuotta samassa taloudessa eläneitä lapsia entisistä liitoista. Joskus entiset puolisotkin on otettava huomioon”, muistuttaa Mandatum Lifen varainhoidon juristipalveluista vastaava lakimies Seppo Mikkola.

Yhteiset lapset, mutta kuka saa perinnön?

Vaikka uusperheen lapsia olisi arjessa kohdeltu tasaveroisina, eivät he lainmukaisessa perimysjärjestyksessä ole sitä. Puolisoiden tulisikin määritellä, mikä on heidän mielestään oikeudenmukainen tapa jakaa perintö.

Lain mukaan lapset perivät vain biologiset vanhempansa, mutta testamentin tai sijoitusvakuutuksen avulla perintö voidaan jakaa myös puolison lapsille. Testamenttia laadittaessa tai vakuutuksen edunsaajaa määrättäessä on tehtävä päätös siitä, kenen etua halutaan turvata.

”Esimerkiksi lesken taloudellista asemaa ja oikeutta kuolleen puolison omaisuuden käyttöön voidaan suojata hallintaoikeustestamentilla, joka voi olla joko määräaikainen tai elinikäinen”, Mikkola kertoo.

Perintösuunnittelussa kannattaa huomioida myös verotukselliset asiat. Perillinen maksaa testamentilla saadusta perinnöstä normaalin perintöveron, mutta sijoitusvakuutuksella leski voi saada verotuksellisia huojennuksia. Lisäksi vakuutuskorvaus maksetaan heti edunsaajille, eivätkä varat kuulu pesänselvitykseen.

Avioehto pitää omaisuuden omassa perheessä

Yleisimmin toinen avioliitto solmitaan siinä vaiheessa, kun molemmilla on jo lapsia ja omaisuuttakin. Seppo Mikkola suosittelee harkitsemaan avioehtosopimuksen tekemistä, jos haluaa varmistaa, että liiton päättyessä omaisuus menee omille lapsille eikä puolisolle tai hänen lapsilleen.

”Moni ei tule ajatelleeksi, että ilman huolellista perintösuunnittelua on jopa mahdollista, että oma perintö siirtyykin entiselle puolisolle yhteisen lapsen kautta tai uuden puolison entiselle puolisolle heidän lastensa kautta”, Mikkola varoittaa.

Perinnön valumisen väärään osoitteeseen voi estää kolmella eri tavalla: tekemällä avioehdon tai testamentin tai sijoittamalla sijoitusvakuutukseen.

Jos avioehtoa ei ole tehty, varakkaamman puolison omaisuus voi päätyä uuden puolison sukuun. Kuolemantapauksessa aviopuolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi lesken ja kuolleen perillisten kesken. Jos aiemmin kuollut puoliso on ollut puolisoaan varakkaampi, hänen omaisuudesta maksetaan leskelle tasinkoa. Tasingon oikeuspoliittisena tarkoituksena on korvata puolisoille perheen hyväksi tehty työ.

Täysin poissulkeva avioehto tarkoittaa, että ensin kuolleen puolison lapset perivät vain oman vanhempansa omaisuuden ja leskelle jää hänen nimissään oleva omaisuus. Avioehto kannattaa siis tehdä jo ennen naimisiinmenoa, mutta yksimielisinä sen tekeminen onnistuu myös avioliiton aikana.