Näin vältät virheet henkivakuutuksen laatimisessa
Henkivakuutus turvaa läheisten taloutta oman kuoleman jälkeen. Väärin tehty vakuutus voi kuitenkin osoittautua katastrofiksi omaisuudenjaossa.
Henkivakuutus on painava paperi, joka on syytä tehdä huolellisesti ja pitää ajan tasalla.
FRIDA Perhejuristien perustajiin kuuluva lakimies Katariina Kuusiluoma antaa muutaman vinkin siitä, mitä henkivakuutusta tehdessä on hyvä ottaa huomioon.
Ota henkivakuutus osaksi perintösuunnittelua
Hyvä suunnittelu ja oikeat sopimukset auttavat ohjaamaan perintöä toivotulla tavalla. Jotta vainajan tahto varmasti toteutuu, ei testamenttia, henkivakuutusta ja avioehtoa kannata hoitaa erillisinä kokonaisuuksina.
Henkivakuutuksen edunsaajamääräyksillä voidaan määrätä jäämistöstä lakimääräisestä jaosta poikkeavalla tavalla.
Testamenttia, henkivakuutusta ja avioehtoa ei kannata hoitaa erillisinä kokonaisuuksina.
”Jos kokonaiskuvaa ei valvo kukaan, saattaa käydä niin, että lopputulos on vainajan tahdon vastainen. Vakuutusoikeus on hyvin spesifi oikeudenala ja sen säädökset on otettava huomioon perintösuunnittelussa”, Kuusiluoma sanoo.
Pidä henkivakuutus ajan tasalla
Henkivakuutuksen yksi parhaista puolista on likviditeettietu: henkivakuutus maksetaan edunsaajien tilille heti kuoleman jälkeen. Silloin omaisten ei tarvitse vaikeassa elämäntilanteessa tehdä hätäisiä päätöksiä, kuten myydä omaisuutta nopeasti ja mahdolliseen alihintaan, saadakseen rahaa kulujen kattamiseen. Kuolinpesän velat eivät vaikuta myöskään vakuutuskorvauksen maksamiseen edunsaajille silloin kun edunsaaja on joku muu kuin kuolinpesä.
”Elämäntilanteet ja elämän olosuhteet muuttuvat. Vakuutuspaperit kannattaa tarkastaa säännöllisesti ja katsoa, vastaako henkivakuutuksen sisältö vakuutuksenottajan senhetkistä tahtoa”, neuvoo Kuusiluoma.
Kolmekymppisinä asuntovelkaisina pienten lasten vanhempina henkivakuutus saattaa olla järkevää tehdä niin, että edunsaajana on puoliso.
Kahdenkymmenen vuoden jälkeen tilanne voi olla aivan toinen. Asuntovelkaa ei ole, molemmat puolisot käyvät töissä ja lapset ovat aikuistumassa ja aloittamassa opiskeluja vieraalla paikkakunnalla. Silloin vakuutuksenottaja saattaakin haluta turvata henkivakuutuskorvauksella lastensa arkea eikä puolisonsa, jonka taloudellinen tilanne on hyvä.
Ole tarkkana edunsaajamääräyksissä
Henkivakuutuksen laatimisessa vaaditaan asiantuntemusta. Pienilläkin yksityiskohdilla voi olla yllättävän suuri merkitys kokonaisuuden kannalta.
Edunsaajamääräykset voivat olla yleisiä – esimerkkeinä puoliso, puoliso ja lapset, omaiset – tai erityisiä, jolloin edunsaaja on mainittu nimeltä.
Pienilläkin yksityiskohdilla voi olla yllättävän suuri merkitys.
Jos henkivakuutukseen määrätään edunsaajina esimerkiksi puoliso ja lapset, henkivakuutuskorvauksesta maksetaan puolet aviopuolisolle ja puolet lapsille. Jos joku lapsista on kuollut, hänen osuutensa menee kuolleen lapsen lapsille. Jos joku lapsista haluaa luopua vakuutuskorvauksesta, luopujan tilalle tulevat hänen lapsensa.
Kuusiluoma muistuttaa, että vakuutuskorvauksesta luopumista ja sijaantuloa koskevat säännöt eroavat kuitenkin sen mukaan, onko kyse yleisistä vai erityisistä edunsaajamääräyksistä.
”Jos lapset on ilmoitettu edunsaajamääräyksessä nimellä ja joku lapsista on kuollut tai luopuu vakuutuskorvauksestaan, hänen osuutensa ei menekään lapsenlapsille vaan jaetaan kahden elossa olevan lapsen kesken.”
Toinen esimerkki. Henkivakuutuksessa on voitu määrätä, että jokainen kolmesta ja nimeltä mainitusta lapsesta saa kolmanneksen henkivakuutuskorvauksesta. Jos joku lapsista on kuollut tai luopuu vakuutuskorvauksesta, hänen osuutensa maksetaankin vakuutetun kuolinpesään. Muut lapset tai lapsenlapset eivät voi saada osaa vakuutuskorvauksesta tältä osin.
Epämääräinen edunsaajamääräys voi johtaa tulkintariitoihin ja ei-toivottuihin lopputulemiin. Ei ole suositeltavaa myöskään käyttää yhtä aikaa sekä yleismääräystä että erityistä edunsaajamääräystä, kuten ”aviopuoliso Veera Virtanen”. Jos aviopuolisot ovat eronneet, eron myötä edunsaajamääräys ei raukea automaattisesti, vaan se tulee muistaa muuttaa kirjallisella ilmoituksella vakuutusyhtiölle.
Avioehdon ja testamentin suhde henkivakuutukseen
Henkivakuutuskorvaus maksetaan itsenäisesti henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen mukaan. Testamentti, rintaperillisten lakiosaoikeus ja avioehtosopimus vaikuttavat korvauksen jakoon silloin kun edunsaajana on kuolinpesä. Tällöin vakuutuskorvaus tulee osaksi kuolinpesän varallisuutta, ja siitä sekä muusta pesän varallisuudesta vähennetään ensin kuolinpesän velat. Jäljelle jäänyt säästö jaetaan kuolinpesän osakkaille.
Henkivakuutus
Henkivakuutus on tarpeellinen, kun haluat turvata läheisesi taloutta pahimman varalta. Erityisen tärkeää henkivakuuttaminen on, jos on lapsia, puoliso, velkaa tai takauksia.
Osta henkivakuutus
Kannattaa myös muistaa, että jos aviopari on tehnyt avioehdon, joka sulkee pois aviopuolison avio-oikeuden toisen omaisuuteen, mutta henkivakuutuksessa on edunsaajaksi ilmoitettu ”omaiset”, saa vainajan puoliso oman osuutensa henkivakuutuskorvauksesta.
Jos aviopuolisot haluavat pitää omat rahansa ominaan kuolemansa jälkeenkin ja turvata mieluummin lastensa asemaa, on henkivakuutuksessa selvästi ilmoitettava, että edunsaajia ovat lapset.
Millainen perhe, sellainen henkivakuutus
Perheitä on monenlaisia. Nykyisen puolison lapset edellisestä parisuhteesta saattavat olla yhtä tärkeitä kuin omat biologiset lapset, vaikka lainsäätäjän silmissä he eivät ole samanarvoisessa asemassa.
”Perhetilanteen pitää heijastua perintösuunnitteluun kokonaisuutena, ja perintösuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että vainajan kuollessa hänen tahtonsa toteutuu”, sanoo Kuusiluoma.
Edunsaajamääräyksessä pelkkä määrittely ”lapset” ei kata uusperheen puolison lapsia
Jos henkivakuutuksella haluaa turvata paitsi omien myös puolison lasten tulevaisuuden, sen pitää tulla edunsaajamääräyksessä ilmi. Pelkkä määrittely ”lapset” ei kata uusperheen puolison lapsia.
Edunsaajamääräyksessä puoliso tarkoittaa aviopuolisoa, rekisteröityä kumppania ja avopuolisoa tietyin edellytyksin (aikaisempi avioliitto tai yhteinen lapsi). Joka tapauksessa varminta on, jos henkivakuutuksenottaja haluaa edunsaajaksi avopuolisonsa, että avopuoliso kirjataan edunsaajaksi nimellä.
Varaudu edunsaajan avioeroon tai kuolemaan
Jos vakuutuksenottaja ei halua henkivakuutuskorvauksen päätyvän oman suvun ulkopuolelle, tahto on kirjattava henkivakuutukseen. Edunsaajan aviopuolison avio-oikeus suljetaankin usein pois henkivakuutuskorvauksesta. Jos näin ei tehtäisi ja henkivakuutuksen edunsaaja esimerkiksi eroaisi puolisostaan, puoliso saisi avioliiton päättyessä osuutensa henkivakuutuskorvauksesta omaisuuden osituksessa.
