Negatiiviset korot nakertavat yrityksen kassaa
Negatiiviset talletuskorot laittavat yrityksille yhä enemmän painetta päättää ylimääräisten kassavarojen järkevästä sijoittamisesta.
Suomessa on joitakin viikkoja pohdittu julkisuudessa, voisivatko kuluttajat todella joutua maksamaan rahan tallettamisesta omalle pankkitilille. Yritysasiakkaille negatiiviset korot ovat kuitenkin jo arkipäivää.
”Suurasiakkaat ovat pankeissa jo jonkun aikaa joutuneet maksamaan isoista talletuksista negatiivista korkoa, jonka määrä tietysti voi vaihdella asiakassuhteen mukaan. Jokaisen yrityksen pitäisi viimeistään nyt tarkistaa, paljonko joutuu talletuksistaan maksamaan”, Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen sanoo.
”Negatiivisten korkojen ongelma ei näytä olevan poistumassa ihan heti, joten asiaan on pakko perehtyä, jos ei halua menettää rahaa.”
Talletusmaksujen lisäksi pankkitilillä lepäävän rahan arvo laskee inflaation ja yrityksen kulujen vuosittaisen kasvun vuoksi. Kustannusten kasvuvauhti on yleensä 2–3 prosentin luokkaa.
"Keskusteluissa yritysten kanssa huomaa, että monilla suomalaisilla yrityksillä menee kohtalaisen hyvin ja investointihalukkuutta löytyy, mutta investointeja on lykätty ailahtelevan maailmanpoliittisen ja taloudellisen tilanteen vuoksi. Yritysten kassat ovat siis aika tukevia ja investointipäätöksiä tehdään edelleen varovasti”, Lehtonen kertoo.
”Aina ei ole oikea hetki investoida, mutta rahoja ei silti kannata makuuttaa pankkitilillä.”
Yritysten ja yrittäjien kannattaa miettiä, mikä on itselle sopiva suhde operatiivisen liiketoiminnan vaatimien, lyhyen aikavälin ja ulos sijoitettavien, hieman pidemmän aikavälin kassavarojen suhde. Ratkaisu ja sijoitettavien varojen hajautus kannattaa räätälöidä oman tarpeen mukaan.
”Negatiivisten korkojen ongelma ei näytä olevan poistumassa ihan heti, joten asiaan on pakko perehtyä, jos ei halua menettää rahaa.”
Kun yritys sijoittaa ylimääräisiä kassavarojaan, tärkein tavoite on yleensä saada kohtalaista, kustannusten kasvun kompensoivaa tuottoa ilman merkittävää riskiä kassan häviämisestä. Usein ainakin osa varoista on tarpeen sijoittaa siten, että rahat saa tarvittaessa otettua nopeastikin käyttöön.
Vakuutussopimus on hyvä työkalu yrityksen kassanhallintaan. Yrityksen kassavaroista määritellään tarvittava puskuri tulevien menojen hoitamiseen, ja loput rahat sijoitetaan helposti vakuutussopimuksessa. Vakuutussopimuksessa sijoituskohteita voidaan valita joustavasti ja vaihtaa ilman kuluja tai kirjanpidollisia vaatimuksia. Sijoitetut varat ovat aina nostettavissa yrityksen investointeihin tai muuhun käyttöön.
Korkotuote sopii monen yrityksen tarpeeseen
Sijoituskohteista korot sopivat hyvin yrityksen sijoitustarpeisiin, sillä korkotuotteet ovat osakkeisiin verrattuna vähäriskisempiä ja niissä on tyypillisesti vähemmän arvonvaihtelua.
”Monelle yritykselle hyvä ratkaisu on yhdistelmä lyhyttä ja keskipitkää korkoa. Näiden jakaumaa voi miettiä yrityksen tilanteen mukaan. Esimerkiksi Mandatum Lifen Rahasalkku tai Korkosalkku ovat hyviä tuotteita, jotka on huolellisesti hajautettu", Lehtonen kuvaa.
"Toisin kuin monissa korkorahastoissa, ML Korkosalkussa myös sijoitusten korkoriskin määrää halutaan aktiivisesti hallita. Nykyisessä äärimmäisen alhaisessa korkoympäristössä se on erityinen etu: korkojen noustessa tuottoa voidaan parantaa hallinnoimalla korkoriskiä aktiivisesti".
Korkosalkku sijoittaa tällä hetkellä pääasiassa yrityslainoihin, valtionlainoja on mukana nyt vain vähän. Pohjoismaiset yrityslainat ovat mielenkiintomme kohteena juuri nyt.
"Kun suomalainen pk-yritys tai -yrittäjä lähtee sijoittamaan varallisuuttaan, toisiin yrityksiin sijoittaminen monesti kiinnostaa. Huolellisen yritysanalyysin avulla voimme varmistua siitä, että valitut yrityslainat ovat hyviä sijoituskohteita. Tällä hetkellä erityisen kiinnostavia yrityslainoja löytyy juuri Pohjoismaista", Lehtonen huomauttaa.
Yrityslainoihin sijoitettaessa yritysten tunteminen läpikotaisin on tärkeää. Tässä suuren sijoittajan kontaktit ovat keskeisessä asemassa.
"Osana Sampo-konsernia Mandatum Lifella on vakiintunut asema pohjoismaisilla yrityslainamarkkinoilla. Konkreettisesti hyödyt näkyvät esimerkiksi pääsynä lainatunnusteluihin (pre-sounding), jossa keskeisiä lainaehtoja käydään läpi ennen yrityslainan liikkeellelaskua. Sijoituskohteiden arviointiin voidaan näin käyttää enemmän aikaa ennen sijoituspäätöstä.", Lehtonen kertoo.
