Teipattu banaani – kuinka raha-asioiden ymmärtämisestä saataisiin kansalaistaito?

Olin tippua jakkaralta. Luin, että joku oli ostanut banaanitaideteoksen 120 000 dollarilla. Teos oli siis oikea banaani, joka oli teipattu ilmastointiteipillä seinään.

Peliteorian huutokauppapuolen tunteville voittajan kirous on tuttu termi. Se tarkoittaa, että esimerkiksi taidehuutokaupassa teoksen korkeimmalla hinnalla itselleen huutanut huomaakin, että kukaan muu ei ollut valmis maksamaan yhtä korkeaa hintaa teoksesta. Huutokaupan voittaja oli siis ainoa, joka arvosti työtä tällä hinnalla. Jos teoksen myisi heti pois, syntyisi tappio.
Jos seinään teipattu banaani menee kaupaksi 120 000 dollarilla, kirous on jo infernaalinen. Ehkäpä paikallisen finanssivalvonnan olisi syytä ryhtyä tutkimaan tätä kyseistä taidekauppaa jopa rahanpesuntorjunnan näkökulmasta.

Rahan hinta määrittyy lähtökohtaisesti markkinoilla. Ylijäämäiset toimijat eli tahot, joille jää varoja myös säästöön, lainaavat rahaa alijäämäisille tahoille eli niille, joiden kulutus on suurempi kuin käytettävissä olevat varat. Korvaukseksi tästä lainan antajat saavat koron. Nyt keskuspankit ympäri maailmaa ovat asettaneet lyhyitä korkoja ohjailevan yli yön -ohjauskoron jopa negatiiviseksi. Se tarkoittaa, että säästämisylijäämäiset toimijat lähtökohtaisesti menettävät säästöjään lainaamalla rahaa negatiivisella korolla. Eli toisin sanoen lainan antajat menettävät lainan antamisesta rahaa sen sijaan, että saisivat siitä korvausta.

Keskuspankkien ajatuksena lienee, että tällä keinolla raha kanavoituisi pankkitileiltä takaisin talouteen ja kysyntä elpyisi ja siten hinnat nousisivat. Saataisiin siis inflaatiota. Kuitenkin joillakin talouden osa-alueilla kysyntä ei ole elpynyt ja joillakin se on lähtenyt lapasesta.

Suomessa on Tilastokeskuksen tuoreimpien lukujen mukaan lähes 580 000 ihmistä, jotka ovat ulosotossa. Siis yli 10 prosenttia suomalaisista on ulosoton kohteena. Määrä on kasvanut finanssikriisin ytimestä vuodesta 2008 joka vuosi tasaisesti. Se on karmean paljon. Miettikää: joka kymmenes. Keskimäärin ulosottoasioita oli velallista kohti jopa 8 kappaletta, ja velkaa keskimäärin noin 18 000 euroa henkeä kohden. Voi vain aavistella, mitkä asiat vaikuttavat taustalla. Ovatko halpa raha ja velanottamisen helppous kiihdyttäneet velkaantumista? Varmasti.

Toivottavasti erilaiset säästämismuodot pysyvät muodissa niin median palstoilla kuin kansalaiskeskustelussakin ja kannustavat säästämiseen. Ruotsissa väestö saa sijoittaa itse pienen osan työeläkevaroistaan, mikä varmasti itsessään on myös nostanut kansan kiinnostusta sijoittamiseen ja samalla talouden lainalaisuuksia kohtaan. Mitä tarkoittaa, että yritys tekee voittoa, miten voitto muodostuu, mitä on osinko?

Talouden lainalaisuuksien oppiminen pitäisi olla mielestäni kansalaistaito. Maalaisjärjen käyttäminen raha-asioissa pitäisi saada jo nuorille itsestäänselvyydeksi. Nyt en ole varma aikuistenkaan kyvystä, jos joka kymmenes suomalainen on ulosotossa tässä vaiheessa taloussykliä, kun finanssikriisin ytimestä on kulunut yli 10 vuotta.

Sitten joku menee ja töräyttää 120 000 dollaria seinällä mustuvaan banaaniin. Ehkäpä jopa lainaksi.