Vakuuta itsesi perheesi vuoksi

Lapsiperheen arki pysähtyy, jos vanhempi vammautuu, sairastuu vakavasti tai jopa kuolee. Suru ja epävarmuus tulevasta ovat suuria. Silloin ei välttämättä ole voimia ja halua pohtia elämänmuutoksen aiheuttamia taloudellisia ongelmia. Ne kuitenkin ovat edessä, jos ikäviin yllätyksiin ei ole mitenkään varauduttu.

Monissa perheissä on kyllä varauduttu kriiseihin esimerkiksi lasten sairausvakuutuksilla ja vapaa-ajan tapaturmavakuutuksilla. Sen sijaan vanhemmat harvemmin muistavat huolehtia omasta vakuutusturvastaan.

Kartoita riskit realistisesti

Ihminen ei jää tyhjän päälle ilman vapaaehtoisia vakuutuksia: yhteiskunta tarjoaa lakisääteistä sosiaaliturvaa.

Leski ja lapset voivat saada Kelalta tai työeläkeyhtiöltä perhe-eläkettä. Leski saa tietyin edellytyksin leskeneläkettä, joka on 17–50 prosenttia kuolleen puolison eläkkeestä. Leskeneläkkeeseen vaikuttavat lasten lukumäärän lisäksi lesken omat eläkkeet tai ansiotulot sen jälkeen, kun nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Lapset saavat perhe-eläkettä 18-vuoteen saakka ja jakavat keskenään oman osuutensa, joka on 33–83 prosenttia kuolleen vanhemman eläkkeestä.

Työeläkelaitokset maksavat puolestaan jatkuvana korvauksena työkyvyttömyyseläkettä pysyvästi työkyvyttömälle, mutta joka tapauksessa perheen tulot putoavat.

”Perheissä on syytä miettiä vanhempien terveyteen liittyviä riskejä silloin kun kaikki on kunnossa”, vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn vakuutusasiantuntija Marjo Ylönen sanoo.

Perheen tekemässä riskikartoituksessa pitää arvioida ensin menot: perheen lainanhoitokulut, säännölliset laskut sekä päivittäismenot. Kuinka paljon kuluu kuukaudessa asunto-, auto- ja kulutusluottoihin? Kuinka suuria ovat sähkö-, tietoliikenne-, vesi- ja lämmityslaskut. Entä liikkumiseen, harrastuksiin ja vapaa-aikaan kuuluvat menot, kuten suoratoistopalveluiden ja maksu-tv-kanavien laskut? Monista mobiilimaksamisen sovelluksista voi seurata, kuinka paljon rahaa kuluu elintarvikkeisiin, huvituksiin sekä auton ylläpitoon ja polttoaineeseen.

Riskikartoituksen toinen puoli on katsoa tuloja. Mitä perheelle merkitsee, jos toinen vanhemmista putoaa Kelan sairauspäivärahalle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuolee? Miten perhe selviäisi taloudellisesti näistä tilanteista mahdollisimman kivuttomasti?

Laskelmat on syytä tehdä aina kovimman iskun kautta eli niin, että ansiotulojen menetykset koskevat paremmin ansaitsevaa puolisoa.

Määrittele riittävä vakuutuskorvaus

Riskikartoituksen jälkeen pitää päättää, miten riskien seuraukset voidaan minimoida.

”Yllättäviin tilanteisiin voi varautua säästämällä tai ottamalla vakuutuksen. Harva haluaa realisoida tiukassa paikassa omaisuuttaan, kuten kotiaan”, Ylönen sanoo.

Henkivakuutuksen ja pysyvän työkyvyttömyyden vakuutuksen korvaukset ovat pääsääntöisesti kertakorvauksia. Ohimenevän työkyvyttömyyden varalle voi saada jatkuvaa korvausta vuoden parin ajalta, mikäli tällaisen turvan korvaava vakuutus on otettu.

Jos riskikartoituksen jälkeen on päätynyt siihen, että vakuutus on oikea tapa varautua ikävän tilanteen varalle, vastaan tulee kysymys: mikä on vakuutussumman suuruus ja kuinka suurta vakuutusmaksua on valmis maksamaan. Esimerkiksi 25-vuotias pariskunta saa 100 000 euron pariturvan 27 euron kuukausimaksulla ja 45-vuotias pari 55 eurolla kuukaudessa.

”On mietittävä, mikä on riittävä vakuutussumma, joka kattaa sairastumisen, vamman tai kuolemantapauksen aiheuttaman tulonmenetyksen, ja millä summalla perhe tulee toimeen pari vuotta.”

Pidä henkivakuutus ajan tasalla

Kuolemanvaravakuutuksissa on harkittava vakuutussumman lisäksi se, otetaanko henkilökohtainen vakuutus vai pariturva. Pariturva on yleensä yksilöturvaa edullisempi ja fiksuin vaihtoehto, jossa molemmat vanhemmat vakuutetaan tavallisesti samalla summalla ja samoilla ehdoilla. Yksilövakuutus sopii, jos vanhemmilla on tarvetta erisuuruisiin vakuutuksiin ja erityisehtoihin. Vakuutussumman suuruutta voidaan myös säätää sillä, onko se kiinteä vai muuttuuko se vakuutettavan iän mukaan.

Edunsaajamääräys on tärkeä henkivakuutuksessa. Edunsaajamääräyksessä on kyse siitä, kenelle kuolintapaussumma maksetaan vakuutetun kuoltua. Jos edunsaaja on avopuoliso, hänet pitää mainita nimellä edunsaajaksi. Edunsaajien verotuskohtelu vaihtelee niin, että lähiomaisille vakuutussumma on perintöveronalaista tuloa ja muille kuin lähiomaisille korvaus on veronlaista pääomatuloa.

Henkivakuutusta on syytä hoitaa ja ylläpitää niin, että esimerkiksi edunsaajamääräys on aina ajantasainen. Tämä on syytä huomioida muun muassa erotilanteissa tai silloin, jos perheeseen on esimerkiksi adoptoitu lapsi, joka halutaan edunsaajaksi. Edunsaajaa koskevat muutokset pitää ilmoittaa kirjallisesti vakuutusyhtiölle. Edunsaajan määräämistä ei voi jättää testamentin varaan.

Ole rehellinen terveystiedoistasi

Vakuuttaminen ei aina onnistu. Henkilön terveys voi olla sellainen, ettei hän saakaan henkivakuutusta. Siksi henkilövakuutukset kannattaa hoitaa kuntoon ennen sairauksien tai oireiden ilmaantumista.

Terveystietojen antamisessa on syytä olla tarkkana. Jos vakuutusta otettaessa on antanut virheellisiä tai puutteellisia tietoja, voi käydä niin, ettei kuolemanvarasummaa makseta.

”Vakuutusyhtiöllä voi olla oikeus irtisanoa vakuutus sillä perusteella, että on annettu vääriä tietoja. Palataan tavallaan tilanteeseen, olisiko vakuutusta myönnetty, jos oikeat tiedot olisivat olleet tiedossa”, FINEn vakuutusasiantuntija Marjo Ylönen sanoo.

Henkilövakuutusten lisäksi paljon matkustavalla perheellä kannattaa olla jatkuva ja kattava matkavakuutus, ettei esimerkiksi kotiinkuljetus ambulanssilennolla aiheuta sairauden sattuessa kohtuuttomia kustannuksia. Vakuutuspalettiin kuuluu myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus erityisesti silloin, kun perhe on aktiivinen ja harrastaa vauhdikkaita liikuntalajeja.

Vapaa-ajanvakuutuksista on syytä varmistaa, kattavatko ne erityisen vaarallisen harrasteen aiheuttamat vammat ja onko vakuutus voimassa myös ulkomailla.