6 faktaa avopuolison taloudellisesta turvasta

Avopuoliso on aviopuolisoa heikommassa tilanteessa elämän suurissa käänteissä, kuten erossa tai puolison kuolemantapauksessa. Testamentti ja henkivakuutus antavat avoleskelle taloudellista turvaa, jota laki ei puolison kuolemantapauksessa tarjoa.

1

Vähemmän omistava avopuoliso on erotilanteissa aviopuolisoa heikommassa asemassa. Käytännössä erotilanteessa molemmat avopuolisot pitävät omissa nimissään olevan omaisuuden, eikä kumpikaan joudu luovuttamaan toiselle varallisuuserojen tasaamiseksi omaa omaisuuttaan.

Aviopuolisoiden välisessä erossa on sen sijaan nimenomaisesti tarkoituksena tasata puolisoiden välisiä varallisuuseroja.

2

Avoliitossa on tärkeää kirjata omistukset rahoitusosuuksien suhteessa, kun ostetaan esimerkiksi asunto, kiinteistö, sijoituksia tai ajoneuvo. Erotilanteessa sovelletaan niin sanottua nimiperiaatetta, jossa jako tehdään sen mukaan, kenen nimissä omaisuus on. Näin avoerossa vältetään epäselvyydet omaisuudenjaossa. Omaisuuden lisäksi nimiperiaate koskee lainoja.

3

Myös kuolemantapauksessa avolesken turvan taso eroaa olennaisesti avioleskelle säädetystä turvasta. Aviopuolison tapaan avopuoliso ei saa puolison kuoltua leskeneläkettä.

Toisin kuin aviopuoliso, avopuoliso ei myöskään kuulu automaattisesti ensimmäiseen perintöveroluokkaan. (Perintövero maksetaan veroluokan mukaan: esimerkiksi 200 000 euron perinnöstä maksetaan ensimmäisessä veroluokassa 10,85 prosenttia ja toisessa veroluokassa 24,75 prosenttia.) Avopuoliso maksaa perintöveroa ensimmäisen perintöveroluokan mukaan ainoastaan, mikäli puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat myös avopuolisot, jotka ovat aiemmin olleet naimisissa ja palanneet yhteen eron jälkeen.

4

Avopuolisoiden tulisi rakentaa turvaverkkoja etenkin puolison kuoleman varalle. Parhaiten lisäturvaa pystyy rakentamaan testamentilla sekä henkivakuutuksella, sillä lakimääräistä perintöoikeutta avopuolisoilla ei ole.

Lain mukaan avoleskellä ei myöskään ole oikeutta jäädä puolisoiden yhteiseen kotiin asumaan, toisin kuin avioleskellä. Testamentilla avopuolisolle voi kuitenkin määrätä joko määräaikaisen tai elinikäisen hallintaoikeuden yhteiseen asuntoon. Asumisoikeudesta ei tarvitse maksaa perintöveroa.

5

Jos avopuolisoiden taloudellista turvaa halutaan vahvistaa henkivakuutuksella, tulee avopuoliso nimetä edunsaajaksi. Jos edunsaajaksi on merkitty omaiset tai puoliso, määräys ei koske avopuolisoa.

Avopuoliso maksaa henkivakuutuskorvauksesta veroja ensimmäisen perintöveroluokan mukaan samoissa tilanteissa kuin testamentin kohdalla (yhteiset lapset, aiemmat yhteiset lapset, aiempi avioliitto). Muissa tilanteissa vakuutuskorvauksesta maksetaan pääomaveroa.

6

Perintöverotaulukon alaraja on 20 000 euroa eli sitä pienemmistä perinnöistä ei makseta veroja.

Tämän lisäksi aviopuolisoita koskee 90 000 euron puolisovähennys, joka edellä mainituilla kriteereillä (yhteiset lapset, aiemmat yhteiset lapset, aiempi avioliitto) koskee myös avopuolison saamaa henkivakuutuskorvausta. Kriteerit täyttävän avopuolison perintö- tai henkivakuutuskorvaus on siis 110 000 euroon saakka verovapaa, samalla tavalla kuin aviopuolison.

Asiantuntijana toimi Mandatum Lifen varainhoidon juristipalveluista vastaava lakimies Seppo Mikkola.