Kohti uutta alkua
Kun tulevaisuus näyttää epävarmalta, suunnitelmien aikajännettä kannatta lyhentää. EVAn ekonomisti Sanna Kurronen neuvoo pk-yrittäjiä selättämään kriisin pienin askelin.
Suomen Mielenterveys ry on määritellyt neljä vaihetta, jotka traumaattisessa kriisistä toipuva käy läpi.
Heti kriisin laukaisseen tilanteen jälkeen alkaa tuntuva shokkivaihe: yksi lamaantuu, toinen panikoi, kolmas toimii tunteettoman mekaanisesti. Olo on epätodellinen, kun tapahtunutta ei vielä kyetä käsittämään.
Shokkivaiheen jälkeen seuraa reaktiovaihe, jossa yritetään muodostaa käsitystä tapahtuneesta ja sen merkityksestä. Vaiheeseen kuuluvat paitsi pelko ja ahdistus myös syyllisten etsimisen tarve.
Kriisin käsittelyvaiheessa kriisin aiheuttanut tapahtuma aletaan ymmärtää. Kun on valmis kohtaamaan tapahtuman ja nykyisen tilanteensa, niistä tulee muutoksineen ja menetyksineen totta.
Kriisin uudelleen suuntautumisen vaiheessa luottamus tulevaisuuteen palaa. Elämä saattaa tuntua kriisin seurauksena haavoittuvaisemmalta mutta myös aiempaa merkityksellisemmältä.
Korona on aiheuttanut suomalaisessa yrityskentässä traumaattisen kriisin, jonka vaiheita pk-yrityksissä käydään parhaillaan läpi. EVAn ekonomisti Sanna Kurronen neuvoo yrittäjiä lyhentämään suunnittelun aikajännettä ja selättämään kriisin askel kerrallaan.
Päästä irti menneestä
”Vanhojen hyvien aikojen haikailu johtaa liiketoiminnassa harvoin toivottuihin lopputuloksiin. Koronakriisi ei ole tästä poikkeus”, Kurronen toteaa.
Shokkivaiheessa on luonnollista kieltää tilanne ja tarrautua aikaan, kun kaikki oli vielä hyvin. Ensimmäinen askel liiketoiminnan elvyttämiseen on siis realiteettien hyväksyminen.
”Historia osoittaa, että talouskriisit muokkaavat aina sitä liiketoiminnan sektoria, mihin ne rajuimmin osuvat. Koronakriisin vaikutukset ravistelevat erityisesti palvelualaa.”
Sektorin uuteen järjestykseen ohjaavat trendit kytevät usein jo valmiiksi pinnan alla. Esimerkkeinä Kurronen mainitsee ruoan verkkokaupan ja ravintoloiden kotiinkuljetuspalvelut, joiden pitkään jatkunutta kasvua poikkeustilanne vahvistaa entisestään.
Odottamaton tilanne voi vapauttaa aikaa myös harkittuihin kehitysloikkiin.
Pk-yritykset pystyvät reagoimaan kriiseihin suuryrityksiä ketterämmin. Monet ovatkin onnistuneet muokkaamaan ydinbisnestään lennosta kriisin aikana, etsineet joustavia tapoja palvella asiakkaitaan tai siirtäneet myyntiä verkkoon.
”Pakko on paras muusa”, Kurronen siteeraa Pekka Herlinin elämäkertaa.
Vaikka iso osa muutoksista on luotu pakon edessä tai väliaikaiseksi tekohengitykseksi, mukaan mahtuu myös pidemmälle tähtääviä konsepteja ja orastavia menestystarinoita. Odottamaton tilanne voi vapauttaa aikaa harkittuihinkin kehitysloikkiin ja uuden innovointiin.
”Monissa yrityksissä on valmiina ideoita, joita ei ole osattu tai uskallettu viedä eteenpäin, kun ei ole ollut pakko tai aika ei ole riittänyt. Jos resursseja on, nyt voi olla hyvä hetki nostaa projektit uudelleen pöydälle. Business Finlandin tuki on tarkoitettu juuri tällaiseen kehitysinnovointiin.”
Keskity lähitulevaisuuteen
Kriisin käsittelyvaiheesta ja tilanteen kohtaamisesta on otettava vielä henkisesti iso askel uudelleen suuntautumisen vaiheeseen. Kun jokapäiväinen huoli on kassavirran riittävyys ja juoksevien kulujen kattaminen, henkilöstön toimeentulo tai avainhenkilöiden sitouttaminen lomautusuhan alla, tulevaisuuteen katsominen voi tuntua elinkelpoisessakin pk-yrityksessä haastavalta.
Kurronen lohduttaa, ettei epävarmuuden keskellä tarvitsekaan rakentaa pitkän aikavälin suunnitelmia. Luotto lähitulevaisuuteen riittää.
”Kriisin taakse ei ehkä kannatakaan yrittää tähyillä. Horisontti on liian pitkä, sillä tulemme elämään viruksen kanssa ainakin tämän vuoden. Sen sijaan yritysten kannattaa keskittyä menemään eteenpäin askel kerrallaan: miten pärjätään kesä, miten hoituu syksy, miten varaudutaan talveen?”
”Kriisin taakse ei ehkä kannatakaan yrittää tähyillä. Horisontti on liian pitkä.”
Vaikka rajoituksia todennäköisesti lähdetään kesää kohti vähitellen purkamaan, Kurronen muistuttaa, että varotoimenpiteet saattavat rajoittaa liiketoimintaa jopa pari vuotta. Siksi odottaminen ei ole ratkaisu.
Jokaisen pk-yrityksen tulisikin miettiä sopeutumista koronaviruksen kanssa elämiseen, luomaan uusi normaali vuodeksi tai pariksi. Kyse ei ole välttämättä mullistavista muutoksista, vaan yhteisten pelisääntöjen luomisesta ja hyväksymisestä kaikilla liiketoiminnan sektoreilla.
”Miten työt saadaan tehtyä jatkossa mahdollisimman turvallisesti? Miten suojataan sekä työntekijät että asiakkaat? Miten minimoidaan riskikontaktit? Mitä rivakammin uusi normaali saadaan käytäntöön, sen nopeammin myös liiketalous piristyy”, Kurronen kannustaa.
