Koronakriisi paljasti sijoitussalkuissa piilevän ilmastoriskin
Koronakriisin myötä niin päästöt, saasteet kuin fossiilisen energian kysyntä ovat vähentyneet merkittävästä. Koronavirus ei tietenkään ole positiivinen asia, mutta tämän vuoden tapahtumien perusteella sijoittaja voi kuitenkin hahmottaa salkkunsa ilmastoriskiä, pohtii salkunhoitaja Topias Kukkasniemi.
Päästöjä pitäisi leikata tuntuvasti, lentämistä ja yksityisautoilua tulisi vähentää sekä fossiilisesta energiasta päästä eroon. Muun muassa nämä ovat olleet ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa viime vuosina esitettyjä tavoitteita, joita kohti ihmiskunnan tulisi pyrkiä.
Sitten tuli vuosi 2020, koronakriisi ja yhtäkkisesti listatut asiat toteutuivat. Päästöt ovat vähentyneet merkittävästi ja useissa maissa on raportoitu aiemmin saasteiden peittämien vuorenhuippujen ilmestyneen jälleen näkyviin. Lentokoneet ovat viime viikkoina pysyneet maan kamaralla ja suurkaupunkien liikenneruuhkat ovat helpottaneet osan väestöstä tehdessä työnsä etänä. Myös fossiilisen energia kysyntä on vähentynyt merkittävästi. Toukokuun WTI-öljylaadun futuurisopimuksen erääntyessä osa markkinatoimijoista halusi öljyfutuuristaan eroon jopa niin paljon, että futuurin hinta painui hetkellisesti negatiiviseksi. Futuurisopimusta hallussaan pitävät toimijat olivat siis valmiita maksamaan päästäkseen eroon öljystä, joka heille olisi sopimuksen nojalle toimitettu.
Älkää ymmärtäkö väärin. En tarkoita sanoa, että koronavirus olisi positiivinen asia, koska se vähentää päästöjä. Ei se ole, ja sen aikaansaama päästöjen vähentyminenkin jäänee tällä erää väliaikaiseksi, kun ihmiskunta ennemmin tai myöhemmin saa yliotteen viruksesta ja talous alkaa elpyä.
Osa sijoittajista on saattanut tyystin sivuuttaa ilmastonmuutokseen liittyvät sijoitusriskit. Näille sijoittajille yhtäkkisesti iskenyt koronavirus tekeekin ilmastoriskin konkreettisemmaksi.
Sijoittaja voi kuitenkin hahmottaa salkkunsa ilmastoriskiä tämän vuoden tapahtumien perusteella. Sillä jos koronakriisin aikaansaamat vaikutukset ovat osittain samoja, joita ilmastonmuutoksen vastaisella taistelulla tavoitellaan, eikö myös vaikutusten sijoituskohteiden hinnoitteluun voisi olettaa olevan samankaltaisia?
Toisin kuin koronakriisissä, ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa vaikutukset tulevat kuitenkin tapahtumaan asteittain. Energiasektori lienee tästä helpoiten ymmärrettävä esimerkki. Teknologinen kehitys parantaa energiatehokkuutta sekä pienentää fossiilisen energian ja uusien energiamuotojen tuotantokustannuseroja vähitellen, yksi innovaatio kerrallaan. Kuluttajat muuttavat käyttäytymistään, mutta eivät kertarysäyksellä, vaan yksi ilmalämpöpumppu ja sähköauto kerrallaan. Tai kenties dieselauto vaihtuukin ensin hybridiin ja vasta seuraavassa vaiheessa sähköautoon. Lainsäätäjä puolestaan antanee yrityksille ja kuluttajille siirtymäaikoja, joiden puitteissa tavoiteltu muutos on toteutettava. Esimerkiksi EU:n päästöoikeuskaupassa komission tavoitteena on vähentää yrityksille jaettavien päästöoikeuksien määrää asteittain.
Alulle paneva voima ja aikajänne ovat eriä kuin koronakriisissä. Lopputulos on silti sama: fossiilisen energian kysyntä vähenee, mikä laskee fossiilisten raaka-aineiden ja niihin perustuvien tuotantolaitosten arvoa, ja uudet energiamuodot kasvavat.
Sijoittajien kannalta hyvä uutinen on, että muutos tapahtuu asteittain - vielä ei ole myöhäistä reagoida.
Ihmisille on luontaista aliarvioida asteittaisten muutosten vaikutuksia ja vastaavasti yliarvioida suurten tapahtumien vaikutusta pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi osa sijoittajista on saattanut tyystin sivuuttaa ilmastonmuutokseen liittyvät sijoitusriskit. Näille sijoittajille yhtäkkisesti iskenyt koronavirus tekeekin ilmastoriskin konkreettisemmaksi. Paljon ilmastoriskiä sisältävät sijoitukset saattavat ensimmäisen vuosineljänneksen salkkuraportilla erottua ikävän punaisina. Esimerkiksi energiasektori on tänä vuonna ollut heikkotuottoisimpia toimialoja. Riskien havaitseminen puolestaan mahdollistaa niiden analysoinnin. Riskien havaitsemisen jälkeen tuleekin pohtia, halutaanko riski todella kantaa ja onko se oikein hinnoiteltu.
Sijoittajien kannalta hyvä uutinen on, että muutos tapahtuu asteittain ja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ollaan vasta vaihtamassa kakkosvaihteelle. Se tarkoittaa, että vielä ei ole myöhäistä reagoida.
