Kuro etumatkaa kriisiajan investoinneilla

Kriisin keskellä tärkeintä on huolehtia käyttöpääoman riittävyydestä ja selvitä pahimman yli. Mutta jos säästöjä löytyy, kannattaako nyt tehdä investointeja? 

Kriisiaikana yrityksen taloudellinen aikajänne lyhenee kassan kuivuessa, mikä siirtää myös investoinnit myöhempään ajankohtaan. Jos käyttöpääoma ei ole kuitenkaan juuri nyt loppumassa, katseen voi kääntää vähän pidemmälle tulevaisuuteen.  

Taloudelliset murrokset ovat perinteisesti hyviä hetkiä tehdä investointeja. Kuten hiihtokilpailuissa myös kriiseissä isot erot syntyvät alamäen sijaan ylämäessä, ja parhaillaan olemme hapoille vetävässä nousussa. Jos paukkuja riittää, nyt on hyvä paikka yrittää parantaa omaa asemaa. Kriisien aikanahan markkinoita jaetaan osittain uudelleen. 

Mihin kannattaa investoida? Minkälaiset investoinnit mahdollistavat kasvun tulevaisuudessa? 

Suomessa on satojatuhansia yrityksiä, joiden toimialat ja tilanteet ovat hyvin erilaisia, joten yleispäteviä neuvoja on vaikea antaa. Mutta joka tapauksessa kaikissa yrityksissä kannattaa miettiä nyt erottautumista: minkälaisilla investoinneilla, tuotteilla ja palveluilla yritys saa kilpailuetua omalla sektorillaan? Jos yritys tarjoaa samanlaista makkaraa kuin muut, se pystyy kilpailemaan jatkossakin vain hinnoilla.  

Mikäli tuotteilla tai palveluilla ei pysty tekemään selkeää eroa muihin toimijoihin, kilpailuetu voi tulla siitäkin, että yritys pystyy tarjoamaan sen joustavasti, esimerkiksi ylivertaisella toimitusajalla tai uudessa jakelukanavassa. Hyviä esimerkkejä ovat joogastudiot ja artistit, jotka ovat kriisin aikana striimanneet ohjattuja tunteja ja livekonsertteja verkkoon. 

Joustavuutta tarvitaan siksikin, että tilanne on vielä hyvin epävarma. Koska kukaan ei tiedä, mitä virus tuo tullessaan syksyllä, erottautumista ja kilpailuetua kannattaa hakea monesta nurkasta. Houkuttelevin investointi on tietysti sellainen, josta on apua välittömästi mutta joka toimii myös pidemmällä aikavälillä tilanteen normalisoiduttua. Samalla yritys on valmistautunut mahdollista toista aaltoa varten. 

Normalisoitumiseenkin pitänee suhtautua siten, että uusi normaali on erilainen kuin ennen? 

Juuri näin. On mielenkiintoinen kysymys, miten kriisi muuttaa toimintatapoja myös jatkossa. Mitkä paniikkiratkaisuina keksityt toimintatavat jäävät pysyviksi? 

Olen vakuuttunut, ettemme tule palaamaan täsmälleen siihen, missä olimme kolme kuukautta sitten. Ei kaikki tietenkään muutu, eikä pidäkään, onhan paljon sellaista mitä kaipaamme vanhasta ja johon haluamme takaisin. Mutta kriisi synnyttää väistämättä pysyviäkin konsepteja, toimintatapoja ja kehitysloikkia. Esimerkiksi opettajat joutuivat pakon edessä keksimään keinoja etäopetukseen, jonka ansiosta koulujen digiloikka tapahtuu nyt.  

Vastaavia kehityspyrähdyksiä nähdään myös yrityssektorilla. Taloudellinen hyvinvointihan syntyy uudistusten kautta. Se ei tarkoita, että vanhat toimintatavat, tuotteet tai palvelut olisivat olleet huonoja, joku vain keksii tilalle paremman ja halutumman. Ajatkin muuttuvat. Se, mikä toimi pari vuosikymmentä tai kolme kuukautta sitten, ei välttämättä toimi enää. Markkinatalouden voima on juuri siinä, että sallitaan uudistuminen: annetaan vanhojen tapojen poistua ja otetaan uusia käyttöön.