Matti Lievonen: Muutos vaatii muuntautumiskykyä hallitukseltakin

Yhtiön hallituksessa pohjustetaan tietä tulevaisuuden menestykselle. Hallituksen rooli korostuu, kun yrityksessä tehdään merkittäviä liiketoimintaan liittyviä päätöksiä ja haetaan kasvua.

Strategia on liikkuva maali. Peliolosuhteetkin muuttuvat. Hallituksen pitää olla erityisen tarkkana, kun mietitään yrityksen laajentamista ja yritysostoja. Silloin ei saa mennä vain toimivan johdon tahdon mukaan, vaan pitää olla hereillä, sparrata ja tarvittaessa myös kyseenalaistaa. Suurten muutosten aikana hallituksen muuntautumiskyky on erittäin tärkeää. Menestykseen tarvitaan paras mahdollinen tiimi.

Suomessa vahva strategiaosaaminen. Ilmastonmuutos on kohtaamistamme disruptioista ehdottomasti isoin. Digitalisaatio, uudet liiketoimintamallit ja kyberturvallisuus ovat yhtä lailla asioita, jotka vaikuttavat jollain tasolla jokaisen yrityksen toimintaympäristöön.

Suomessa ollaan uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä etumatkalla. Suomalaisia suuryrityksiä katsoessa voi hyvillä mielin todeta, että strategian tekeminen on erittäin hyvällä tolalla. Euroopassa kestävän kehityksen teemoista puhutaan paljon, mutta yritysten hallitusten agendoissa ilmastonmuutosta ei ole vielä syvällisesti sisäistetty. Suomessa on reagoitu tähän muutokseen nopeammin kuin Keski-Euroopassa.

Onhan hallitus riittävän monimuotoinen? Hallitukselta vaaditaan asiantuntemusta niin monilta eri aloilta, ettei yksi henkilö voi mitenkään hallita kaikkea. Yhtiöissä on tosissaan mietittävä, vastaako hallituksen kokoonpano ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin. Onko hallituksessa tarvittavaa asiantuntemusta? Onko hallitus tarpeeksi monimuotoinen? Onko hallitus valmis myös vastuuttamaan asiantuntijoitaan?

Parhaiden osaajien työpanoksella on hintansa. Jotta hallitus pystyisi tekemään parhaita mahdollisia päätöksiä, se tarvitsee monipuolista huipputason osaamista. Tässä Suomi on takamatkalla keskieurooppalaisiin yrityksiin verrattuna. Suomalaisiin yrityksiin on paljon hankalampaa saada kansainvälisiä markkinointi-, rahoitus- ja toimitusjohtajatason hallitusjäseniä kuin vaikkapa Saksaan tai Sveitsiin.

Merkittäviä syitä tähän ovat hallitustyön vaatima ajankäyttö ja siihen suhteutettu palkkio.

Keskimäärin suomalaisissa yhtiöissä järjestetään vuodessa yhdeksän hallituksen kokousta. Saksassa kokouksia on viidestä kuuteen. Kokouspalkkiot ovat Suomessa noin puolet pienemmät kuin Keski-Euroopassa. Jos suomalainen yhtiö tarvitsee kovan luokan osaajaa Yhdysvalloista, tehtävä ei ole helppo. Valmistelut ja matkapäivät mukaan lukien hallitustyöhön kuluu yli kuukausi vuodessa. Halukkaita ei välttämättä löydy, koska ajankäyttö sulkee aktiivisessa työelämässä olevat asian­tuntijat pois eikä tarjoa ammattilaisille mahdollisuutta rakentaa hyvää hallitussalkkua. Yhtiöiden hallitusten ajankäytön ja palkitsemispolitiikan tulee seurata ajan henkeä. Suomalaiset hallitukset tarvitsevat parhaat osaavat jäsenet, jotka tukevat yhtiön menestystä yhdessä toimivan johdon kanssa. Heidän työpanoksellaan on kansainvälinen hinta.

Liiketoiminnan mielenkiintoisuus ei yksin riitä. Toki joskus voi olla niin, että yrityksen liiketoiminta itsessään on niin mielenkiintoista, että se riittää houkuttelemaan hallitusjäseniä kauempaakin. Houkuttelevuuden varaan ei voi kuitenkaan laskea kaikkea. Tarvitsemme yritysten hallituksiin osaavia, sitoutuneita ja erilaisista taustoista tulevia jäseniä edesauttamaan yritysten menestystä – tekemään niistä houkuttelevia.

Tutkimus taustalla:

Tältä näyttää suomalaisen pk-yrityksen keski­määräinen hallitus: Jäseniä on 4,1. Naisia hallituksen jäsenistä noin neljännes. Hallitusjäsenten keski-ikä 52 vuotta. Ulkopuolisia hallitusjäseniä on 40 prosentissa yrityksistä. Heistä yli puolet on valittu hallitukseen yrityksen jonkin liiketoiminnan osa-alueen asiantuntijana. 

Kauppakamarit julkaisivat viime vuonna pk-yritysten hallitusbarometrin, johon osallistui yli 1 100 yritysjohtajaa ympäri Suomea. Yksi kiinnostavimmista barometrin havainnoista liittyy hallitusten osaamistasoon. 

Nykytilanne tuntuu hyvältä. Yli 75 prosenttia yritysjohtajista totesi hallituksen osaamisen olevan vastaushetkellä riittävän monipuolista. 

Tulevaisuus huolestuttaa. Yli 40 prosenttia koki, ettei hallituksen osaaminen ole riittävää tulevien haasteiden, kuten kasvutavoitteiden, kansainvälistymi­sen ja teknologisen murroksen, kannalta. Vain 60 prosenttia piti hallituksen jäsenistön vaihtuvuutta riittävänä. 

Hallitusten monimuotoisuus yhdistetään usein sukupuolijakaumaan. Kyse on kuitenkin myös kokemus- ja koulutustaustasta, eri ikäryhmistä ja kansallisuuksista.