Näin tuet lapsen itsenäistymistä taloudellisesti

Lapsi saa kotoa hyvät eväät itsenäiseen elämään, jos hänen kanssaan on opetellut rahan arvoa ja merkitystä.

”Voi treenata pieniä ja vähän isompiakin tavoitteita”, Mandatum Lifen liiketoiminnan kehityksen ja ohjauksen johtaja Petri Vieraankivi opastaa. Hän korostaa opettelussa tavoitteellisuutta motivaation luojana.

Vieraankivi suosittelee tavoitteita, jotka ovat realistisia saavuttaa, mutta jotka vaativat itsehillintää ja jonkin verran ponnisteluakin.

Lapsen säästötavoitteiden tulee olla realistisia, mutta vaatia itsehillintää ja jonkin verran ponnisteluakin.

”Lapsen ikä merkkaa todella paljon. Kun lapsi varttuu, tulee harrastuksiin, elämiseen ja digitaalisuuteen liittyviä isompia tarpeita, sellaisia, jotka vaativat vanhemmiltakin varautumista.”

Harvalla vanhemmalla on varaa hankkia jälkikasvulle mopo tai auto ilman säästämistä.

”12-vuotiaalle voi esimerkiksi kertoa, kuinka kauan pitää tehdä töitä, jotta voi ostaa kalliit tennarit”, Vieraankivi konkretisoi.

Kun tällaisia on miettinyt jo vuosia ennen kotoa muuttamista, pysyy ensimmäinen oma budjetti paremmin kasassa. Tai jos on säästänyt muutaman vuoden skootteria varten.

Ei pahan, vaan hyvän päivän varalle

”Suomalaisuuteen kuuluu pahan päivän varalle säästäminen. Tämä tulee toistuvasti esiin säästämiskyselyissä. Se ei ole tavoitteellisuutta, eikä lapsi osaa ajatella sitä pahaa päivää”, Vieraankivi sanoo.

Ylipäänsä uhkakuva säästämisen inspiroijana on huono ratkaisu, sillä säästämisen ei pidä olla masentavaa. Säästäminen on jostakin luopumista nykyhetkessä ja kuluttamisen siirtämistä tulevaisuuteen. Sen pitää olla innostavaa.

Säästäminen on kuluttamisen siirtämistä tulevaisuuteen. Sen pitää olla innostavaa.

 

Nykylapset ja nuoret käyttävät rahaa enemmän palveluihin kuin aiemmat sukupolvet. Ulkona syöminen on arkea jo varhaisesta teini-iästä, mutta toisaalta nuoret voivat olla hyvinkin tietoisia valinnoistaan ja säästäväisiä ekologisuuden takia. Kulutuksessakin voi opetella rahan arvoa, tavoitteellisuutta ja valintoja.

Osakesäästötileillä voi koota itselleen osakesalkun ja käydä kauppaa ilman, että maksaa siitä heti veroja.

”Nuori voi esimerkiksi tajuta, että jättämättä hampurilaisten syöntejä väliin onkin varaa festarilippuun. Se on sellaista yleismaailmallista ihmiseksi kasvamista”, Vieraankivi esittää esimerkin.

Pitkän ja lyhyen aikavälin säästöt erilleen

Vieraankivi erottaisi ehdottomasti lyhyen aikavälin tavoitteet pitkäaikaisen säästämisen tavoitteista. Pitkän aikavälin tavoitteissa hänellä on yksi neuvo ylitse muiden.

”Älä säästä pankkitilille.”

Nykyisessä nollakorkojen maailmassa raha ei kasva pankkitilillä, ja vaikka inflaatio on pieni, pudottaa se silti säästöjen reaaliarvon helposti miinukselle. Pankkitilillä raha makaa laiskana, eikä tee töitä. Se on tehotonta pääoman käyttöä.

”Kun lapsi syntyy, kummit, tädit, sedät ja muu läheiset saattavat alkaa miettiä, miten jeesata. Silloin voisi porukalla pohtia, mihin lapselle voisi säästää ja valita yhteisen välineen.”

Vieraankiven mukaan nuoret vanhemmat miettivät jo nykyään aika yleisesti lapselle säästämistä.

”Nykyisessä taloudellisessa keskustelussa on kivaa se, että puhutaan kuinka pienistäkin tuloista pystyy säästämään”, hän huomauttaa.

Jos rahaa on lahjoittanut, sille on hankalaa asettaa juridisesti ehtoja. Perinnölle niin voi tehdä. Vieraankivi on nähnyt tapauksen, jossa 18 vuotta täyttänyt nuori nosti pankista isovanhempien säästämiä varoja varsin reippaasti.

Vieraankivi sanoo, että tämän voi estää keskustelemalla lapsen ja nuoren kanssa säästettävästä varallisuudesta usein ja perusteellisesti. Silloin tulee lahjoittaneeksi myös aikaa ja taloustietämystä.

”Voi keskustella, paljonko rahaa on, millaisissa rahastoissa se on ja millaisessa elämäntilanteessa sitä kannattaa käyttää. Olisivatko oma asunto tai opiskelu tällaisia tilanteita?”

Tässäkin yhteydessä palvelee periaate erottaa pitkän ja lyhyen aikavälin säästöt toisistaan. Silloin niihin suhtautuukin eri tavoin.

Tavoitteellisuus tuo ryhtiä

Millaista on hyvä pitkän aikavälin säästäminen?

Ensinnäkin tavoitteellista. Tavoitteen voi määritellä joko itse tai asiantuntijan kanssa. Hyvässä tavoitteessa on määritelty aika ja tavoiteltava summa. Sitten katsotaan, millaisia kuukausittaisia säästösummia se edellyttää.

Jos haluaa opettaa samalla lasta pitkäaikaiseen säästämiseen, voi häntä kannustaa panemaan syrjään vaikka kymmenen prosenttia viikkorahoista.

Koska kyseessä lapsi tai nuori, hänen säästönsä sietävät hyvin riskiä pitkän ajallisen hajautuksen takia. Silloin hyviä välineitä ovat osakkeet, osakepainotteiset rahastot ja sijoitusvakuutus. Mutta mikä niistä?

”Se riippuu säästäjästä. Digitaalisessa varainhoidossa käydään läpi, kuka olet tai kenelle säästät, millainen on riskisietokyky ja mitä tavoittelet.”

Välineen valinta riippuu siitäkin, kuinka paljon säästäjäsijoittaja haluaa tehdä itse.

Esimerkiksi vuoden alussa aloittaneilla osakesäästötileillä voi koota itselleen osakesalkun ja käydä kauppaa ilman, että maksaa siitä heti veroja. Verot maksetaan vasta, kun sijoituksia siirtää pois tililtä.

Osakesäästötileillä voi koota itselleen osakesalkun ja käydä kauppaa ilman, että maksaa siitä heti veroja.

 

Rahastossa ammattilainen hoitaa sijoituskohteet ja hajautuksen säästäjän puolesta. Rahastosäästäminen toimii pienilläkin summilla.

Sijoitusvakuutuksen alle taas voi määritellä kehikon ja koota säästämiskokonaisuuden haluamistaan palikoista.

”Sijoitusvakuutuksia on myyty paljon lahjaksi”, Vieraankivi sanoo.

Kaikissa sijoitusmuodoissa kannattaa olla tarkkana kulujen kanssa.

Joidenkin mielestä niukkuus opettaa hyvää taloudenpitoa, mutta Vieraankivi on eri mieltä.

”Ei kaikkea tarvitse tehdä askeesin kautta. Jos et mokaa, et opikaan. Kunhan vanhemmat eivät ihan lapioi rahaa, niin kyllä lapsi jossain vaiheessa oppii, mikä on mahdollista. Virheitä saa tehdä. Ei meistä tule valmiita, jos emme kokeile.”

Korkoa korolle

Kun säästää pitkään, pääsee hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä. Se tarkoittaa, että sijoitettavan summan lisäksi sijoituksen tuotto kasvaa korkoa. Mitä pitempään säästää, sitä suurempi merkitys on korkoa korolle -tuotolla.

Korkoa korolle -tuotolle saa tehokkaan alun, jos säästämisen aloittaa pesämunalla, esimerkiksi tuhannella eurolla, kuten tässä ensimmäisessä esimerkissä. Sen jälkeen voi jatkaa kuukausisäästäjänä.

Pitkäaikaisen sijoittamisen hyöty on myös ajallinen hajauttaminen. Kun sijoittaa pienen summan esimerkiksi kerran kuukaudessa, markkinoiden heilunta tasoittuu ajan kuluessa ja taloussuhdanteiden vaihdellessa. Niinpä pitkäaikaisessa sijoittamisessa on perustellumpaa ottaa isompia riskejä kuin lyhytaikaisessa sijoittamisessa.

Riskiä voi säädellä sillä, millaisia sijoituskohteita valitsee. Nyrkkisääntö on, että mitä isompi tuottomahdollisuus, sitä isompi riski. Oman riskinsietokyvyn hahmottaminen on olennaista, kun alkaa sijoitussäästäjäksi. Asialliset sijoituspalvelujen tarjoajat selvittävät aina asiakkaan riskinsietokyvyn, sillä ilman sitä he eivät osaa tarjota asiakkaalle sopivia tuotteita.