Osakesijoittaja sihtaa nyt yrityksen velkaa
Poikkeusaikana sijoittaja haluaa tietää, miten yritys pystyy hoitamaan rahoitustaan.
Salkunhoitajien, yksityissijoittajien ja analyytikkojen peruskauraa on vertailla yritysten tunnuslukuja. Niiden avulla he pystyvät arvioimaan, mikä sijoituskohde sopii omaan, valittuun strategiaan.
Tasaisesti kasvavan talouden maailmassa huolellista huomiota kiinnitetään tulosperusteisiin tunnuslukuihin. Ne ovat hyviä analyysi- ja vertailulukuja, sillä esimerkiksi liikevoitto ja osakekohtainen tulos kertovat, miten hyvin yrityksen liiketoiminnalla on mennyt.
Pandemian poikkeusaikana tulospohjaiset tunnusluvut eivät kuitenkaan välttämättä kerro olennaista tietoa.
”Nyt niihin liittyy suurta epävarmuutta. Jättäisin tämän vuoden tuloskertoimet omaan arvoonsa”, Mandatum Lifen salkunhoitaja Mika Heikkinen sanoo.
Hän perustelee näkemystään sillä, että koska nyt ei eletä normaaleja aikoja, yrityksen liiketoimintaakaan ei voi arvioida ja vertailla normaalisti. Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksissa maaliskuu oli jo pandemia-aikaa.
“Jättäisin tämän vuoden tuloskertoimet omaan arvoonsa.”
Nyt sijoittajien huomio on kääntynyt tavallista enemmän yrityksen rahoitukseen eli velkoihin. Arvaamattoman talouskehityksen maailmassa on tärkeää arvioida, kuinka hyvin yritys pystyy hoitamaan velkoja, tai pikemminkin, pystyykö se niitä ylipäänsä hoitamaan. Siksi sijoittajat ja analyytikot sihtaavat nyt tavallista tarkemmin yritysten yksittäisiä lainojakin ja niiden ehtoja.
Kovenanteissa eli luottojen erityisehdoissa voi piillä pommeja. Rahoittajat asettavat niitä lainanottajille vakuuksia vahvistamaan tai vakuuksien sijasta. Ne ovat siis rahoittajan näkökulmasta riskien suitsimista.
Velkapohjaisista suhdeluvuista Heikkinen mainitsee nettovelan suhteen käyttökatteeseen. Yksinkertainen tunnusluku kertoo, kuinka monta vuotta yrityksellä menee, että se saa maksettua nettovelkansa nykyisellä tulostahdilla. Oletuksena on, ettei yritys investoi eikä jaa osinkoja.
”Velka aiheuttaa yrityksille tällä hetkellä vaikeuksia”, Heikkinen perustelee huomion keskittymistä yritysrahoitukseen.
“Vaikka tänä vuonna yritys selviäisi velan hoidosta, niin velanhoitokyvyn lasku kriisin takia voi varsinkin talouden normaalitilaan palautumisen pitkittyessä rajoittaa tulevien vuosien kasvumahdollisuuksia ja aiheuttaa sitä kautta haasteita liiketoiminnalle. Yleensä kriisin aikana vahvat vahvistuvat koska heikot heikkenevät”, hän selostaa.
Kriisi muuttaa myös velkojen ehtoja. Tulospohjaiset tunnuskertoimet ovat usein mukana lainasopimuksissa, mutta nyt pankit ovat helpottaneet niitä joissakin tapauksissa.
Pitkäjänteisessä sijoittamisessa kriisiin voi suhtautua rauhallisesti.
”On parempi miettiä, miten yritys toimii normaaleissa oloissa. Onko sen liiketoiminnan kasvu ja kannattavuus hyvällä tasolla jatkossa? Kriisejä on tullut ja mennyt, ja jossain vaiheessa tämäkin kriisi on ohi”, Heikkinen sanoo.
Heikkisen mukaan hyvä strategia on pitää omat sijoitustavoitteet ja -suunnitelmat ennallaan, mutta seurata tilannetta. Ja joskus reagoidakin. Katse on kriisin jälkeisessä ajassa, joka koittaa ennemmin tai myöhemmin.
”Yleensä kriisit ovat olleet hyviä sijoittamisen paikkoja”, Heikkinen sanoo.
