Allokaationäkemys: Hyvin menee, mutta menköön
Sijoitusmarkkinoilla tuntuu nyt kaikki olevan hyvin, eikä vakaasti yläviistoon etenevää junaa tunnu pysäyttävän mikään. Arvostustaso on korkeahko, mutta sijoittajan on vain sinniteltävä junan kyydissä, vaikka matkalippu kalliilta vaikuttaakin. Varovaisuus on kuitenkin valttia vauhdin kiihtyessä.
Sijoitusmarkkinoilla tuntuu nyt kaikki olevan hyvin, eikä vakaasti yläviistoon etenevää junaa tunnu pysäyttävän mikään. Ja miksei olisi? Tartuntakäyrät ovat suuressa osassa maailmaa kääntyneet alaspäin, rokoteohjelmat rullaavat, talouksia avataan, keskuspankit jatkavat rahaelvytystään ja USA:ssa Bidenin hallinto on antamassa jo muutenkin kiihtyvälle talouskasvulle työntöapua massiivisilla elvytyspaketeilla. Arvostustaso on korkeahko, mutta sijoittajan on vain sinniteltävä junan kyydissä, vaikka matkalippu kalliilta vaikuttaakin. Varovaisuus on kuitenkin valttia vauhdin kiihtyessä.
Rajoitusten asteittainen poistaminen ja finanssielvytys kiihdyttävät talouskasvua
Sijoitusmarkkinoilla katseet suuntautuvat enenevissä määrin koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Odotukset rajoitusten asteittaisesta purkamisesta rokotusohjelmien edetessä ja elvytysohjelmien edelleen rullatessa ovat viime kuukausien aikana vahvistaneet odotuksia talouden elpymisestä. Inflaatio-odotukset ovat voimistuneet talouskasvunäkymien parantumisen ja energian hinnan nousun myötä, mikä on sijoitusmarkkinoilla käynnistänyt spekulaatiot keskuspankkien rahaelvytyksen vähentämisestä asteittain. Seurauksena markkinakorot ovat kivunneet etenkin USA:ssa. Maaliskuussa suurin koronnousupaine näytti kuitenkin hellittävän ainakin hetkellisesti.
Arvostustaso on korkeahko, mutta sijoittajan on vain sinniteltävä junan kyydissä, vaikka matkalippu kalliilta vaikuttaakin.
Keskuspankkiirit sekä USA:ssa että Euroopassa ovat toistuvasti toppuutelleet puheita elvytyksen vähentämisestä ja todenneet keskustelun olevan ennenaikaista. Keskuspankkien viestinnässä on korostunut sitoutuminen elvytystoimien jatkamiseen riittävän kauan, mutta merkittäviä lisätoimia korkojen nousu ei ole aiheuttanut. Keskuspankkiirit ovat ymmärrettävästi viestinnässään olleet varovaisia, sillä vuonna 2018 viesti elvytyksen asteittaisesta vähentämisestä säikäytti markkinat ja voimisti hetkellisesti hintaheiluntaa. Elvytyksen vähentäminen tai korkojen nousu ei kuitenkaan ole automaattisesti negatiivinen asia sijoitusmarkkinoille, edellyttäen että talouskasvu voimistuu samanaikaisesti.
Veturin paikan maailmantalouden elpymisessä näyttää ottavan USA. Samaan aikaan kun rajoitusten poiston odotetaan lisäävän yksityistä kulutusta, Bidenin hallinto sai alkuvuodesta läpi elvytyspakettinsa, joka lisää ihmisten ostovoimaa kotitalouksille suunnattujen shekkien muodossa. Tuoreen presidentin tarmo ei kuitenkaan näytä laantuvan. Pöydällä on jo uusi, infrastruktuuriin, ilmastoon ja työllisyyteen keskittyvä paketti, jonka kooksi on markkinoilla veikkailta 2000-3000 miljardia dollaria. Mikäli paketti menee läpi, kasvava yksityinen kulutus saa siis tulitukea julkisten investointien kasvusta.
Etenkin suhdanneherkkien yhtiöiden näkymät paranevat
Osakemarkkinoiden lähivuosien tuotto-odotus on maltillistunut kurssinousun myötä. Talouden elpymisen odotetaan kuitenkin voimistavan tuloskasvua tänä vuonna, mikä tukee osakkeita. Tuloskasvun ohella korkosijoitusten alhainen tuotto-odotus on monelle sijoittajalle syy pitäytyä osakkeissa huolimatta korkeahkosta arvostustasosta. Mahdollisia riskitekijöitä osakemarkkinoiden kannalta ovat rokotustahdin jääminen tavoitteista, mikä saattaisi viivästyttää talouksien avaamista, sekä keskuspankkielvytyksen vähentäminen odotettua nopeammin inflaation kiihtymisen myötä. Useimpien sijoittajien ollessa optimistisia ja markkinatunnelman ollessa positiivinen, varovaisuus on tervettä maalaisjärkeä. Olemmekin tänä vuonna asteittain myyneet osakkeita kurssien noustessa pitäen osakepainon eri strategioissa keskimääräisenä.
Keskeisin tekijä osakesijoitusten tuotonmuodostuksen kannalta löytyy tällä hetkellä toimialajakaumasta. Talouden elpyminen parantaa etenkin suhdanneherkkien toimialojen, kuten teollisuuden ja rahoituksen, näkymiä.
Vastaavasti korkoherkillä toimialoilla, kuten teknologia, yhdyskuntapalvelut, päivittäistavarat ja terveydenhuolto, korkojen nousu aiheuttaa painetta arvostustasoon, vaikka yhtiöiden liiketoimintaan se ei suoraan vaikuta. Maaliskuussa korkojen nousun seisahtuminen heijastui myös osakemarkkinoille, kun sijoittajat näyttivät ottavan aikalisän suhdanneherkkien toimialojen lisäämisessä. Emme kuitenkaan näe muutosta trendissä, vaan pidämme suhdanneherkkiä toimialoja edelleen suhteellisesti houkuttelevina ja olemme marraskuusta lähtien asteittain muokanneet toimialajakaumaa suhdanneherkempään suuntaan.
Vaikka talouskasvussa USA näyttää ottavan veturin paikan, olisi hätiköityä sanoa, että se automaattisesti tarkoittaa USA:n markkinoiden pärjäävän tänä vuonna parhaiten. Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla suhdanneherkkiä yhtiöitä on suhteellisesti enemmän ja maailmantalouden kasvu voi siitä syystä hyvinkin suosia näille alueille keskittyviä sijoittajia. Kehittyvillä markkinoilla osa talouksista, eritoten Brasilia ja Intia, kärsivät tosin suuresti epidemiasta, mikä saattaa hankaloittaa myös talouden uudelleenkäynnistystä.
Talouden elpyminen parantaa etenkin suhdanneherkkien toimialojen, kuten teollisuuden ja rahoituksen, näkymiä.
Kehittyvien markkinoiden sisällä painotammekin Aasiaa, jossa pandemian hallinnassa on onnistuttu paremmin. Kiinan markkinoita on painanut viime kuukausina muun muassa huolet teknologiayhtiöiden kiristyvästä sääntelystä, mutta Alibaban viranomaisilta saama muhkea sakkolappu näyttäisi tuoneen ainakin puolittaisen ratkaisun epävarmuuteen.
Sekä kehittyvien markkinoiden osalta että eurosijoittajan näkökulmasta yksi tekijä on myös dollarin vaihtokurssin kehitys. Kehittyvillä mailla ja niissä toimivalla yhtiöillä on paljon dollarimääräistä velkaa, minkä takia dollarin vahvistuminen on niille lähtökohtaisesti negatiivinen asia. Eurosijoittaja vastaavasti hyötyisi dollarin vahvistumisesta, sillä se lisäisi euroalueella toimivien yhtiöiden vientikilpailukykyä ja toisaalla parantaisi dollarimääräisten sijoitusten tuottoa euroissa. Dollarin suhteen markkinaraati ei kuitenkaan näytä vielä päättäneen, kumpi painaa vaakakupissa enemmän: USA:n voimakas talouskasvu ja korkojen nousu, joiden pitäisi vahvistaa dollaria, vai liittovaltion velkaantumisen kiihtyminen, jonka pitäisi heikentää dollaria.
Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä
Korkorintamalta ei vaihteeksi ole mitään uutta kerrottavaa. Korkojen nousu näyttää seisahtuneen ainakin hetkeksi. Myös yrityslainojen riskilisät ovat pysytelleet alhaisina. Korkotasoon kohdistuu kuitenkin enemmänkin nousu- kuin laskupainetta inflaation kiihtymisen myötä, mistä johtuen tuotto-odotus on alhainen ja houkuttelevia mahdollisuuksia vähän. Olemme antaneet käteisen ja siihen verrattavien rahamarkkinasijoitusten painon kasvaa salkuissa.
Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Olemme maltillisesti lisänneet eurooppalaisten seniorilainojen osuutta salkuissa. Seniorilainat ovat nyt suhteellisesti houkuttelevia, sillä keskuspankkipolitiikka ei ole heijastunut niiden tuottotasoon samassa mittakaavassa kuin joukkovelkakirjoihin.
Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme maltillisesti vähentäneet myös vähäriskisien investment grade -yrityslainojen osuutta. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono. Tänä vuonna korkosijoitusten tuottokehitys on ollut hyvää: olemme onnistuneet yrityslainapainotuksessa ja maltillisen korkoriskin ansiosta kärsineet vain vähän korkojen noususta.
Vaihtoehtoiset sijoitukset tarjoavat houkuttelevaa tuottopotentiaalia nykyisessä korkoympäristössä
Omaisuuslajien välisessä tarkastelussa vaihtoehtoiset sijoitukset tarjoavat edelleen houkuttelevaa tuottopotentiaalia verrattuna listattuihin sijoituksiin. Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa, sillä alhainen mutta nouseva korkotaso heikentää etenkin joukkovelkakirjojen tuotto-odotusta. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaakin nykyisessä korkoympäristössä hyödyntää rajallisen likviditeetin tarjoama lisätuotto eli likviditeettipreemio.
Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa näemme edelleen mahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Hajautuksen merkitys erityyppisten kiinteistöjen välillä sekä maantieteellisesti korostuu nykyisessä ympäristössä. Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia.