Allokaationäkemys: Kaikki katseet korkoihin

Rokotukset rullaavat ja inflaatio kiihtyy

USA:ssa ja Iso-Britanniassa rokoteohjelmat ovat tavoitetahdissa, mikä on saanut sijoitusmarkkinat suuntaamaan katseen jo rajoitusten purkamiseen. Myös EU on viime aikoina saanut positiivisia uutisia rokotetoimittajilta ja kehnon startin saaneen rokotustahdin odotetaan lähiviikkoina kiihtyvän.

Odotukset rajoitusten asteittaisesta purkamisesta rokotusohjelmien edetessä samalla kun elvytysohjelmat edelleen rullaavat ovat viime kuukausien aikana vahvistaneet odotuksia talouden elpymisestä. Inflaatio-odotukset ovat voimistuneet talouskasvunäkymien parantumisen ja energian hinnan nousun myötä, mikä on sijoitusmarkkinoilla käynnistänyt spekulaatiot keskuspankkien rahaelvytyksen vähentämisestä asteittain. Seurauksena markkinakorot ovat kivunneet ensin USA:ssa ja pienellä viiveellä Euroopassa kohti koronakriisiä edeltäviä lukemia.

Keskuspankkiirit sekä USA:ssa että Euroopassa ovat toistuvasti toppuutelleet puheita elvytyksen vähentämisestä ja todenneet keskustelun olevan ennenaikaista. Keskuspankkien viestinnässä on korostunut sitoutuminen elvytystoimien jatkamiseen riittävän kauan, mutta merkittäviä lisätoimia korkojen nousu ei ole aiheuttanut. Keskuspankkiirit ovat ymmärrettävästi viestinnässään olleet varovaisia, sillä vuonna 2018 viesti elvytyksen asteittaisesta vähentämisestä säikäytti markkinat ja voimisti hetkellisesti hintaheiluntaa. Elvytyksen vähentäminen tai korkojen nousu ei kuitenkaan ole automaattisesti negatiivinen asia sijoitusmarkkinoille, edellyttäen että talouskasvu voimistuu samanaikaisesti.

Etenkin suhdanneherkkien yhtiöiden näkymät paranevat

Osakemarkkinoiden lähivuosien tuotto-odotus on maltillistunut kurssinousun myötä. Talouden elpymisen odotetaan kuitenkin voimistavan tuloskasvua tänä vuonna, mikä tukee osakkeita. Tuloskasvun ohella korkosijoitusten alhainen tuotto-odotus on monelle sijoittajalle syy pitäytyä osakkeissa. Mahdollisia riskitekijöitä osakemarkkinoiden kannalta ovat rokotustahdin jääminen tavoitteista, mikä saattaisi viivästyttää talouksien avaamista, sekä keskuspankkielvytyksen vähentäminen odotettua nopeammin inflaation kiihtymisen myötä.

Talouden elpyminen parantaa etenkin suhdanneherkkien toimialojen, kuten teollisuuden ja rahoituksen, näkymiä. Vastaavasti korkoherkillä toimialoilla, kuten teknologia, yhdyskuntapalvelut, päivittäistavarat ja terveydenhuolto, korkojen nousu aiheuttaa painetta arvostustasoon, vaikka yhtiöiden liiketoimintaan se ei suoraan vaikuta. Pidämme toimialajakaumaa tällä hetkellä keskeisenä osakesalkun tuotonmuodostuksen kannalta.

Olemme marraskuusta lähtien muokanneet osakesijoituksia asteittain suhdanneherkempään suuntaan, mitä jatkoimme helmikuussa. Korkojen nousun aikaan saamassa markkinamyllerryksessä kehittyvät markkinat tuottivat heikosti. Näimme tämän paikkana lisätä sijoituksia kehittyville markkinoille painottuen Aasiaan, jonka näkymät näemme pitkällä aikavälillä hyvinä. Vastaavasti olemme vähentäneet globaalisti vakaampia, tyypillisesti korkoherkempiä toimialoja. Osakepainon olemme pitäneet ennallaan tehden pieniä myyntejä kurssien noustessa.

Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä

Yrityslainojen riskilisät ovat pysytelleet alhaisina, mutta korkotaso on kääntynyt nousuun myös euroalueella. Tästä johtuen tuotto-odotus on alhainen ja houkuttelevia mahdollisuuksia vähän. Olemmekin antaneet käteisen ja siihen verrattavien rahamarkkinasijoitusten painon kasvaa salkuissa.

Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Olemme maltillisesti lisänneet eurooppalaisten seniorilainojen osuutta salkuissa. Seniorilainat ovat nyt suhteellisesti houkuttelevia, sillä keskuspankkipolitiikka ei ole heijastunut niiden tuottotasoon samassa mittakaavassa kuin joukkovelkakirjoihin.

Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme maltillisesti vähentäneet myös vähäriskisien investment grade -yrityslainojen osuutta. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono. Tänä vuonna korkosijoitusten tuottokehitys on ollut hyvää: olemme onnistuneet yrityslainapainotuksessa ja maltillisen korkoriskin ansiosta kärsineet vain vähän korkojen noususta.

Vaihtoehtoisissa sijoituksissa tarjoavat houkuttelevaa tuottopotentiaalia nykyisessä korkoympäristössä

Omaisuuslajien välisessä tarkastelussa vaihtoehtoiset sijoitukset tarjoavat edelleen houkuttelevaa tuottopotentiaalia verrattuna listattuihin sijoituksiin. Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa, sillä alhainen mutta nouseva korkotaso heikentää etenkin joukkovelkakirjojen tuotto-odotusta. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaakin nykyisessä korkoympäristössä hyödyntää rajallisen likviditeetin tarjoama lisätuotto eli likviditeettipreemio.

Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa näemme edelleen mahdollisuuksia. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Hajautuksen merkitys erityyppisten kiinteistöjen välillä korostuu nykyisessä ympäristössä. Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia.