Allokaationäkemys: Kesä toi mukanaan kiihtyvän inflaation

Muutoin rauhallisten sijoitusmarkkinoiden kehitys on viime viikkoina kiertynyt inflaation ympärille. Jutun juoni on yksinkertaistettuna ollut seuraava: kun inflaatio-odotukset kohoavat, korkotaso nousee, mikä heijastuu negatiivisesti muun muassa teknologiayhtiöiden ja kasvuyhtiöiden osakekursseihin. Suhdanneherkät toimialat taas reagoivat positiivisesti. Inflaatio-odotusten maltillistuessa tapahtuu päinvastainen: korkotaso laskee, mikä heijastuu positiivisesti teknologia- ja kasvuyhtiöiden osakkeisiin ja vastaavasti suhdanneherkät toimialat toimivat heikommin.

Miljoonan taalan kysymys kuuluukin, onko korkeassa inflaatiossa kyse hetkellisestä inflaatiopiikistä vai pidempikestoisesta ilmiöstä. Oikeaa vastausta ei tiedä vielä kukaan, vaan joudumme odottamaan ainakin loppuvuoteen viisastuaksemme. Ja kun ei tiedä, on paras varautua molempiin vaihtoehtoihin. Kerromme tässä katsauksessa, miten olemme positioituneet eri vaihtoehtoihin eri omaisuuslajeissa.

Rajoitusten asteittainen poistaminen ja finanssielvytys kiihdyttävättalouskasvua, mutta kiihtyvä inflaatio varjostaa muutoin aurinkoisia näkymiä

Sijoitusmarkkinoilla katseet suuntautuvat enenevissä määrin koronaviruksen jälkeiseen aikaan. Yksityinen kulutus kasvaa rajoitusten poistuessa ja elvytyspakettien odotetaan kasvattavat julkisia investointeja lähivuosina. Seurauksena inflaatio-odotukset ja viime kuukausina myös toteutunut inflaatio ovat tänä vuonna nousseet. Viime viikkoina inflaatioteema onkin noussut sijoitusmarkkinoilla keskeisimmäksi jutunjuureksi. USA:ssa kuluttajahintaindeksi kipusi peräti +5 % toukokuussa, euroalueella inflaatio jäi ennakkotietojen mukaan +2 % tuntumaan.

Inflaation osalta keskeinen kysymys on, onko inflaation nousu hetkellistä vai pidempiaikaista. Heikko vertailuajanjakso eli koronakevät ja raaka-aineiden voimakas hinnannousu viimeisen 12 kuukauden aikana selittävät osan inflaation äkillisestä kiihtymisestä. Keskuspankit ovat pitäytyneet kannassaan, jonka mukaan kyse on väliaikaisesta, talouksien avaamiseen liittyvästä ilmiöstä. Lyhyellä aikavälillä inflaation nousun ei siis odoteta muuttavan rahapolitiikan linjaa. Toistaiseksi myös palkkainflaatio on ollut vähäistä, mikä tukee keskuspankkien viestiä. Myös argumentteja pitkittyvän inflaation puolesta on: näihin lukeutuvat muun muassa voimakas budjettielvytys talouden jo muutenkin toipuessa vauhdilla. Mikäli inflaatio pysyy korkeana pidempään, voivat keskuspankit joutua reagoimaan siihen vähentämällä rahaelvytystään odotettua aiemmin.

Sijoittajan kannattaa siis varautua kumpaankin vaihtoehtoon: sekä hetkelliseksi jäävään inflaatiopiikkiin että pitkittyvään inflaatioon, joka pakottaisi ainakin USA:n keskuspankin reagoimaan ja vähentämään rahaelvytystään. Elvytyksen vähentäminen tai korkojen nousu ei automaattisesti ole negatiivinen asia sijoitusmarkkinoille, edellyttäen että talouskasvu voimistuu samanaikaisesti. Ajoituksellisesti elvytyksen vähentäminen on kuitenkin tarkka paikka: toimimalla liian aikaisin keskuspankit saattaisivat katkaista talouden toipumisen, mutta toimimalla liian myöhään riskinä olisi talouden ylikuumentuminen.

Osakkeet edelleen houkuttelevia suhteessa korkosijoituksiin

Osakemarkkinoilla kurssiliikkeet ovat viimeisten viikkojen aikana olleet maltillisia. Suuri kuva on ennallaan: tuloskasvu jatkuu vahvana ja suhdanneherkät toimialat hyötyvät talouden toipumisesta. Lähivuosien tuotto-odotus on kuitenkin maltillistunut kovan kurssinousun myötä eli osakemarkkinat hinnoittelevat jo varsin suotuisaa näkymää lähivuosille. Tuloskasvun ohella korkosijoitusten alhainen tuotto-odotus on monelle sijoittajalle syy pitäytyä osakkeissa huolimatta korkeahkosta arvostustasosta.

Emme viime viikkoina ole tehneet suuria muutoksia osakesijoituksiin markkinatilanteen pysyessä ennallaan. Tänä vuonna osakesijoitusten muokkaaminen asteittain suhdanneherkempään suuntaan on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi.

Mahdollinen riski osakemarkkinoiden kannalta on keskuspankkielvytyksen vähentäminen odotettua nopeammin inflaation kiihtymisen myötä. Tällaisessa tilanteessa hinnoitteluvoimaltaan hyvät yhtiöt pärjäävät lähtökohtaisesti hyvin, myös suhdanneherkkien toimialojen voisi olettaa kestävän elvytyksen vähentämisen, mikäli talouskasvu pysyy hyvällä tasolla. Myöskään riskiä uusista, rokotteille vastustuskykyisistä virusvarianteista ei voida sulkea pois. Tämän riskin realisoituessa positiointi pitäisi olla lähes päinvastainen verrattuna tilanteeseen, jossa elvytystä lähdetään vähentämään. Osakesijoittajan paras apu onkin riittävä hajautus niin maantieteellisesti kuin toimialoittain.

Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä

Yrityslainojen riskilisät ovat pysytelleet alhaisina. Korkotasoon kohdistuu enemmänkin nousu- kuin laskupainetta inflaation kiihtymisen myötä, mistä johtuen tuotto-odotus on alhainen ja houkuttelevia mahdollisuuksia vähän. Seurauksena olemme antaneet käteisen ja siihen verrattavien rahamarkkinasijoitusten painon kasvaa salkuissa.

Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni.

Toukokuussa olemme vähentäneet pidemmän korkoriskin investment grade -yrityslainoja, joiden tuottotaso on hyvän hintakehityksen myötä laskenut lähelle nollaa. Vastaavasti olemme lisänneet jonkin verran lyhyemmän korkoriskin yrityslainoja painottuen pohjoismaiselle markkinalle. Kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono, eivätkä pitkän juoksuajan sijoitukset tästä syystä houkuttele, vaan pidämme korkoriskin hyvin maltillisena. Vähäinen korkoriski tarkoittaa myös pienempää negatiivista vaikutusta siinä tapauksessa, että inflaatio kiihtyisi odotuksia korkeammaksi ja korkotaso sen seurauksena nousisi.

Vaihtoehtoisissa sijoituksissa jatkamme kanssasijoitusmallin mukaisen sijoitusohjelman toteuttamista

Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa nykyisessä korkoympäristössä hyödyntää rajallisen likviditeetin tarjoama lisätuotto eli likviditeettipreemio.

Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa näemme edelleen mahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Hajautuksen merkitys erityyppisten kiinteistöjen välillä sekä maantieteellisesti korostuu nykyisessä ympäristössä. Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia.

Vaihtoehtoisissa omaisuuslajeissa inflaatioon suhtautuminen on pitkäjänteiselle sijoittajalla asteen verran helpompaa: lähtökohtaisesti sijoitussuunnitelmaa kannattaa seurata kaikissa markkinaympäristöissä, sillä omaisuuslajien epälikvidin luonteen takia lyhytnäköinen salkunmuokkaus ei ole järkevää, eikä edes mahdollista. Myös vaihtoehtoisten omaisuuslajien herkkyys muutoksille inflaatiossa on jonkin verran vähäisempää. Kiinteistöt ovat perinteisesti tarjonneet verrattain hyvän inflaatiosuojan ja vastaavasti pääomasijoituksissa tuoton ajurit löytyvät yhtiökohtaisista tekijöistä. Inflaation miettimisen voi siis jättää vaihtoehtoisissa sijoituksissa vähemmälle.

Yksityisvarainhoito

Mandatumin varainhoidon asiakkaana sijoitat kuten konsernimme, pääset mukaan poikkeuksellisiin kohteisiin ja hyödyt erityisosaamisestamme esimerkiksi vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Varautumisen asiantuntijamme muokkaavat juuri sinun tarpeisiisi sopivan kokonaisuuden.

Tutustu