Allokaationäkemys: Riskeistä mahdollisuuksiin – sijoittajan syksy tuonee mukanaan vaihtelevia tilanteita

Keskuspankkien rahaelvytyksen vähentäminen, koronaviruksen erilaiset muunnokset ja niiden aiheuttama talouden toipumisen viivästyminen, Kiinan teknologiayhtiöiden lisääntyvä sääntely ja viimeisimpänä Kiinan kiinteistösektorin velkaantuneisuus - sijoittajilla ei ole nyt pulaa huolenaiheista. Käymme seuraavassa mainittuja riskitekijöitä tarkemmin lävitse. 

Sijoittajilla ei ole nyt pulaa huolenaiheista. Siinä missä keväällä koko sijoitusmaailma tuntui keskittyvän kiihtyvään inflaatioon, on tarjonta potentiaalisista riskitekijöistä monipuolistunut kesän jälkeen. Listaan voidaan lisätä keskuspankkien rahaelvytyksen vähentäminen, koronaviruksen erilaiset muunnokset ja niiden aiheuttama talouden toipumisen viivästyminen, Kiinan teknologiayhtiöiden lisääntyvän sääntely ja viimeisimpänä Kiinan kiinteistösektorin velkaantuneisuus.

Käymme seuraavassa mainittuja riskitekijöitä tarkemmin lävitse. Uhkakuvista huolimatta pidemmän aikavälin talouskehitys näyttää lupaavalta, minkä vuoksi pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa nyt välttää hätiköityjä liikkeitä. Pitäydymme osakepainon osalta keskimääräisessä positioinnissa, mutta olemme muokanneet toimialajakaumaan hieman suhdanneherkempään suuntaan ja vähentäneet korkoherkkyyttä.

Inflaatio näyttää maltillistumisen merkkejä, mutta sen pitkittyminen on edelleen riski

Inflaatio kiihtyi loppukeväästä ja kesän aikana USA:ssa yli 5 prosentin. Myös Euroopassa inflaatio on noussut hieman yli keskuspankin tavoitetason. Keskeisiä tekijöitä nousun taustalla olivat muun muassa raaka-aineiden hintojen voimakas nousu talouden toipuessa vauhdilla sekä kuluttajakysynnän voimakas kasvu koronarajoitusten höllentämisen myötä. Osittain kyse oli myös erittäin heikosta vertailuajanjaksosta: koronakriisin alkukuukausina tiettyjen hyödykkeiden ja palvelujen, kuten vuokra-autojen ja käytettyjen autojen, hinnat olivat todella alhaisia, mikä tarkoittaa suuria prosentuaalisia muutoksia vuoden takaiseen verrattuna. Keskuspankit ovat koko ajan pitäneet kiinni näkemyksestään, jonka mukaan inflaatiossa on kyse hetkellisestä piikistä, joka maltillistuu loppuvuoden aikana.

Uhkakuvista huolimatta pidemmän aikavälin talouskehitys näyttää lupaavalta.

Kesän aikana raaka-aineiden hinnat ovat vakautuneet ja talouden toipumisen kaikkein vauhdikkain vaihe näyttää olevan takana päin. Myös vertailuajanjakson luvut muuttuvat syksyyn mentäessä normaalimmiksi, minkä pitäisi heijastua vuotuiseen inflaatioon alentavasti. Elokuussa USA:n kuluttajahintaindeksi kääntyi jo hivenen laskuun, mutta pysyi edelleen korkealla tasolla.

Toistaiseksi inflaatio näyttäisi siis kehittyvän keskuspankkien pelikirjan mukaisesti. Sijoittajan kannalta inflaation pysyminen korkeana pidempään on kuitenkin edelleen mahdollinen riskitekijä, joka kannattaa ottaa huomioon salkunrakennuksessa. Korkosijoituksissa se tarkoittaa korkoriskin pitämistä maltillisena ja osakesijoituksissa hinnoitteluvoimaisten yhtiöiden ja toimialojen painottamista.

Lue lisää inflaatiosta.

Keskuspankit tasoittavat tietä elvytyksen vähentämiselle

Korkotason ollessa laskussa kesän aikana keskuspankkiirit ovat ottaneet retorisia askeleita kohti elvytyksen vähentämistä. Euroopan keskuspankki (EKP) ehti jo syyskuun korkokokouksessaan päättää pandemian myötä aloitetun hätäosto-ohjelmansa ostojen skaalaamisesta alaspäin. Ostoja ei vähennetä paljon, mutta suunta on kaikille selvä. EKP:n odotetaan päättävän hätäosto-ohjelmansa maaliskuussa, minkä jälkeen rullaamaan jäävät vielä jo ennen koronakriisiä pyörineet osto-ohjelmat.

USA:ssa keskuspankin odotetaan ilmoittavan arvopaperiostojensa vähentämisestä vielä tämän vuoden puolella. Viestinnässään keskuspankki on kytkenyt ostojen vähentämisen melko vahvasti työmarkkinoiden positiiviseen kehitykseen. Elokuun työmarkkinaraportti oli odotuksia heikompi, minkä vuoksi keskuspankki halunnee nähdä vielä lisätodisteita ennen päätöksen tekemistä. Näin ollen todennäköinen ajankohta ilmoituksella lienee marras- tai joulukuun kokous.

Kummatkin keskuspankit ovat painottaneet, että ostojen vähentäminen ei ole lähtölaukaus ohjauskorkojen nostoille. Markkinakorkoihin rahaelvytyksen vähentäminen luo kuitenkin maltillista nousupainetta suuren ostajan vetäytyessä asteittain enemmän taka-alalle. Korkoriskin kantaminen nykyisessä ympäristössä ei houkuttele, vastaavasti osakesijoittajan kannattaa olla varovainen korkoherkkien toimialojen suhteen.

Talousdata ei enää yllätä positiivisesti, mutta talous toipuu

Siinä missä vielä keväällä julkistettu talousdata ylitti lähes säännönmukaisesti markkinatoimijoiden odotukset, on viime viikkoina julkistettu talousdata ollut pääsääntöisesti odotuksia heikompaa. Tämänkaltainen kehitys on tyypillistä ajanjaksoille, jolloin talouden toipumisen jyrkin vaihe alkaa olla takana ja talouskasvu hakeutuu lähemmäs pitkän aikavälin trendikasvua.

Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vielä vauhdilla, ensi vuonna normaalia nopeammin, mutta vuonna 2023 palattaneen jo takaisin koronakriisiä edeltäneelle trendille. Talousdatan heikentyminen ei siis tarkoita kasvun seisahtumista vaan maltillistumista.

Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa kuitenkin varoa hätiköityjä päätöksiä.

Osittain kesän aikana maltillistuneen talouskasvun taustalla on myös koronaviruksen deltamuunnos, joka on pakottanut osan maista jatkamaan rajoitustoimia ja paikoitellen jopa esittelemään uusia rajoituksia. Etenkin Kiinassa järeitäkin paikallisia toimia on otettu käyttöön herkästi, mikä on vähentänyt kuluttajakysyntää. Rajoitustoimien vaikutus talouteen kuitenkin vähenee asteittain, kun rokotuskattavuus paranee ja rajoituksia voidaan asteittain poistaa.

Talouskasvua tukee valtioiden mittava budjettielvytys ja elvytyksen suhteen keskuspankit ovatkin hiljalleen sovittelemassa viestikapulaa valtioiden käteen. Valtioiden elvytys vaikuttaisi suuntautuvan muun muassa infrastruktuuri-investointeihin, digitalisaation edistämiseen ja investointeihin uusiutuvaan energiaan. Näin ollen talouden toipuminen ja valtioiden elvyttävä finanssipolitiikka parantaa etenkin suhdanneherkkien toimialojen näkymiä.

Kiina on kysymysmerkki

Kiinan keskushallinto on asteittain kiristänyt pääasiassa teknologiayhtiöitä, peliyhtiöitä, kasinoita ja koulutuspalveluja tarjoavien yhtiöiden sääntelyä. Toimet ovat osa hallinnon laajempaa uudistusohjelmaa, joka tähtää muun muassa kansantalouden tasaisempaan tulonjakoon. Hallinnon toimet ovat saaneet kansainväliset sijoittajat vähentämään sijoituksiaan Kiinassa. Teknologiayhtiöiden kohdalla kiristyvä sääntely on todennäköisesti pidempiaikainen vastatuuli. Vähentämällä sijoituksia Kiinan markkinoilla kansainväliset sijoittajat ovat kuitenkin laittaneet myyntiin myös sellaisten toimialojen yhtiöitä, joita kiristyvä ja lisääntyvä sääntely ei koske. Näkemyksemme mukaan tämä luo mahdollisuuksia aktiivisille osakepoimijoille.

Syyskuussa kiinalaisen kiinteistöyhtiö Evergranden maksuvaikeudet ovat hermostuttaneet sijoittajia ympäri maailmaa. Keskeisenä huolena on Evergranden vaikeuksien leviäminen laajemmin kiinteistösektorille ja pankkeihin sekä sitä kautta koko talouteen. Evergranden hallitsemattomalla kaatumisella voisi olla merkittäviä vaikutuksia globaaliin talouteen. Toistaiseksi todennäköisimmältä vaihtoehdolta vaikuttaa kuitenkin keskushallinnon interventio, jolla ehkäistäisiin ongelmien leviäminen laajemmalle. Hallinnon väliintulon puolesta puhuu muun muassa asuntosektorin keskeinen rooli kansalaisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa, joka on ollut hallinnon perusteluna myös esimerkiksi peliyhtiöiden sääntelyn lisäämisessä.

(Juttu jatkuu)

 

Maltti on nyt valttia

Lyhyellä aikavälillä riskitekijät edellyttävät sijoittajilta nyt varovaisuutta, sillä kurssiheilunta lisääntynee seesteisen kesän jälkeen. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa kuitenkin varoa myös hätiköityjä päätöksiä, sillä sijoittajat ovat jälleen koronakriisiä edeltäneen tilanteen edessä: alhainen, mutta maltillisesti nouseva korkotaso madaltaa korkosijoitusten tuotto-odotuksia.

Korkoympäristö ohjaa rahavirtoja vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin ja toisaalta tarkoittaa, ettei tuottohakuisille sijoittajilla ole muuta mahdollisuutta kuin pitäytyä osakkeissa.

Tämä heijastuu asiakassalkkujemme korkosijoituksiin seuraavasti:

  • Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin. Pohjoismaissa yrityslainojen tuottotaso on myös hieman korkeampi kuin esimerkiksi Manner-Euroopassa.
  • Painotamme lainamuotoista sijoittamista, missä tuottotaso on tällä hetkellä joukkovelkakirjamarkkinoita parempi ja korkoriski vähäinen, sillä lainat ovat pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisia. Lainastrategioiden osuutta on kasvatettu asteittain.
  • Pidämme korkoriskin maltillisena. Kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono, eivätkä pitkän juoksuajan sijoitukset tästä syystä houkuttele. Vähäinen korkoriski tarkoittaa myös pienempää negatiivista vaikutusta siinä tapauksessa, että inflaatio kiihtyisi odotuksia korkeammaksi ja korkotaso sen seurauksena nousisi uudelleen.
  • Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni.
  • Vähäriskisten investment grade -yrityslainojen osuutta on asteittain vähennetty.
  • Käteisen osuutta on asteittain lisätty. Ajattelussamme käteiskassa mahdollistaa ostotilaisuuksiin tarttumisen nopeastikin niiden ilmaantuessa.

 

Osakesijoituksissa:

  • Olemme pitäneet osakepainon ennallaan tämän vuoden ajan myymällä osakekurssien noustessa, millä haluamme varautua mahdollisiin takapakkeihin talouden toipumisessa.
  • Olemme lisänneet suhdanneherkkien toimialojen, kuten teollisuuden, rahoitussektorin ja kestokulutushyödykeyhtiöiden, osuutta asteittain marras-huhtikuussa ja edelleen elokuussa.
  • Vastaavasti olemme vähentäneet korkoherkkien toimialojen, etenkin teknologiasektorin osuutta asteittain.
  • Kehittyvillä markkinoilla olemme siirtäneet sijoituksia passiivisesti hoidetusta strategiasta aktiivisesti hoidettuun strategiaan, sillä uskomme nykyisen markkinatilanteen avaavan tilaisuuksia pitkäjänteisille osakepoimijoille.
  • Lisäksi painotamme eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yhtiöitä, joiden kasvumahdollisuudet ovat hyvät talouden toipuessa, mutta arvostustaso maltillinen verrattuna esimerkiksi amerikkalaisiin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin.

 

Vaihtoehtoisissa omaisuuslajeissa olemme jatkaneet kanssasijoitusmallin mukaisen sijoitusohjelman toteuttamista:

  • Vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa paino on yksityisissä järjestelyissä. Yrityskauppamarkkinat ovat normalisoituneet ja pandemian jälkeiset rahoituskapeikot avaavat tuottomahdollisuuksia pitkäjänteiselle sijoittajalle.
  • Kiinteistösijoituksissa pidämme maantieteellistä hajautusta Suomen ulkopuolelle tärkeänä. Suosimme kiinteistökehitykseen erikoistuneita salkunhoitajia, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Salkunhoitajat tavoittelevat tuottoja kehittämällä pandemian takia muuttuneeseen kysyntään sopivia kohteita (vastuullisuus, turvallisuus, joustavuus).
  • Pääomasijoituksissa ns. kuivan ruudin eli ostokohteita etsivän rahan määrä markkinoilla on suuria. Seurauksena sijoituskohteiden arvostustasot ovat kohonneet. Olemme valikoidusti aktiivisia yksittäisissä hankkeissa, jotka eivät ole velkavetoisia.

 

Lue lisää: Varainhoidon asiakkaaksi: "Tyypillistä asiakasta ei ole"