Allokaationäkemys: Sijoittaminen on maraton, ei sprintti

GameStopin osake ylös, Blackberryn osake ylös, GameStopin osake alas, Nokian osake ylös, Blackberryn osake alas, Nokian osake alas, hopean hinta ylös, hopean hinta alas... Sijoittajille on viime viikkoina ilmaantunut useita kiusauksia livetä sijoitussuunnitelmastaan ja lähteä metsästämään pikavoittoja voimakkaasti heiluvissa yksittäisissä kohteissa. Pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta talouden suuri kuva on kuitenkin ennallaan, eikä tammikuun hetkellinen hintaheilunnan voimistuminen anna aihetta muutoksiin huolellisesti laadittuun sijoitussuunnitelmaan.

Kuluneen lentävän lauseen mukaan sijoittaminen on maraton, ei sprintti. Koronavirusepidemian myötä markkinoille vaikuttaisi tulleen yhä enemmän sijoittajia, jotka ovat sanonnasta täysin päinvastaista mieltä. Esimerkin tämän sijoittajajoukon voimasta näimme tammikuussa, kun alunperin verkon keskustelupalstalta liikkeelle lähteneet hypet saivat aikaan hurjia kurssiliikkeitä.

Alkuperäisenä ideana oli masinoida suuri määrä ostoja samanaikaisesti rankasti lyhyeksi myydyn GameStopin osakkeisiin ja puskea osakkeen hintaa näin ylöspäin. Osakkeen hinnannousu puolestaan pakottaisi osaketta lyhyeksi myyneet sijoittajat sulkemaan positionsa riskienhallinnallisista syistä ostamalla osaketta, mikä entisestään voimistaisi kurssinousua. Ilmiö levisi kuitenkin nopeasti myös sellaisiin yksittäisiin osakkeisiin, joita ei ollut myyty lyhyeksi erityisen paljon, kuten Nokiaan, sekä raaka-aineisiin, kuten hopeaan. Lyhyeksi myytyjä positioita sulkiessaan sijoittajat joutuivat samanaikaisesti myymään myös omistuksiaan kattaakseen tappionsa ja rahoittaakseen ostonsa, mikä heijastui myös laaja-alaisemmin markkinakehitykseen nostaen hintaheiluntaa väliaikaisesti ja laskien etenkin viime kuukausina voimakkaasti nousseiden osakkeiden hintoja.

Sijoittaja, pysy sijoitussuunnitelmassasi

Vähintään yhtä kuluneen lentävän lauseen mukaan kannattaa keskittyä omaan peliin. Sijoittajan kohdalla tämä tarkoittaa sijoitussuunnitelmassa pysymistä. Pitkäjänteisen sijoittajan kannalta osakkeen lyhyen aikavälin kurssiliikkeet eivät ole kovin merkityksellisiä. Ne voivat toki tarjota houkuttelevia ostopaikkoja tai hyviä tilaisuuksia vähentää omistuksia, mutta pitkällä aikavälillä sijoittajan tuotto määräytyy sijoituskohteiden taloudellisen menestyksen perusteella. Näin ollen pitkäjänteinen sijoittaja haluaa sijoittaa laadukkaisiin yhtiöihin ja keskittyy analyysissaan liiketoiminnan kannattavuuteen ja näkymiin, ei näytöllä ylös ja alas kimpoileviin kursseihin.

Kaikkien sijoittajien kannattaa kuitenkin ottaa huomioon tammikuussa nähdyn tapahtumaketjun mahdolliset kerrannaisvaikutukset. Hintaheilunta laantui lopulta yhtä nopeasti ja nousikin, mutta ilmiön seurauksena osakelainojen eli käytännössä lyhyeksi myytyjen määrä on nyt huomattavasti vähäisempi kuin vuosiin. Tämä viittaa siihen, että strategioissaan lyhyeksimyyntiä käyttävät sijoittajat ovat vähentäneet riskitasoaan huomioituaan mahdollisuuden, että tammikuun tapahtumat voivat toistua. Mikäli kyse on pysyvämmästä muutoksesta, tällä voi olla vaikutuksia markkinadynamiikkaan.

Lyhyeksi myyvä sijoittaja ei ole omistaja, vaan lainaa osakkeen toiselta taholta ja myy sen aikomuksenaan ostaa se myöhemmin takaisin halvemmalla hinnalla. Lyhyeksi myyvän sijoittajan näkemys sijoituskohteen kehityksestä on siis aina negatiivinen. Jos lyhyeksimyynti vähenee pysyvämmin, jää negatiivisen näkemyksen omaavien sijoittajien vaikutus markkinahintaan aiempaa vähäisemmäksi. Ostajallahan on aina positiivinen näkemys sijoituskohteestaan ja lähtökohtaisesti myös osaketta tai muuta instrumenttia omistavat sijoittajat omaavat positiivisen näkemyksen, muutoinhan he olisivat jo luopuneet omistuksestaan. Tällöin markkinahinta määräytyisi aiempaa useammin positiivisen näkemyksen omaavien ostajan ja omistajan kaupankäynnin perusteella, negatiivisen näkemyksen omaavien lyhyeksi myyjien vetäytyessä taka-alalle, mikä itsessään saattaisi parantaa markkinatunnelmaa.

Virusepidemian hellittäminen ja elvytysodotukset pitävät talouskasvunäkymät positiivisina

Sijoitusmarkkinoiden tunnelma on pysynyt positiivisena huolimatta hetkellisestä hintaheilunnan lisääntymisestä tammikuussa. Euroopassa rokotukset eivät ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa, mutta uusien tartuntatapausten määrän kääntyminen laskuun lisää todennäköisyyttä rajoitusten asteittaisesta hölläämisestä kevään aikana. USA:ssa rokotukset rullaavat lähes tavoiteaikataulussa. Epidemian helpottaminen ja rokotusten eteneminen vahvistavat odotuksia talouskasvun piristymisestä, minkä lisäksi sijoittajia on ilahduttanut yritysten odotettua vahvempi tuloskasvu.

USA:ssa työmarkkinoiden kehitys on parin viime kuukauden aikana ollut heikkoa, mikä on saanut sijoittajat kääntämään katseensa presidentti Bidenin elvytyspakettiin. Kongressin käsittelyssä oleva paketti tarkoittaisi lisärahoitusta virusepidemian välittömään hoitoon, kotitalouksien tukemiseen suorien rahatalletusten ja korotetun työttömyyskorvauksien muodossa sekä yrityssektorin ja paikallishallintojen tukemiseen. Lisäksi Biden on luvannut ehdotuksen infrastruktuuriin ja ilmastonmuutokseen keskittyvästä elvytyspaketista helmikuussa.

(Juttu jatkuu.)

Inflaatio-odotukset ovat voimistuneet maltillisesti talouskasvunäkymien parantumisen ja energian hinnan nousun myötä, mikä on sijoitusmarkkinoilla käynnistänyt spekulaatiot keskuspankkien rahaelvytyksen vähentämisestä asteittain. Keskuspankit ovat kuitenkin toistuvasti torpanneet ajatukset elvytyksen vähentämisestä ja korostaneet olevansa sitoutuneita jatkamaan elvytystoimien riittävän kauan. Keskuspankkiirit ovat viestinnässään olleet varovaisia, sillä vuonna 2018 viesti elvytyksen asteittaisesta vähentämisestä säikäytti markkinat ja voimisti hetkellisesti hintaheiluntaa.

Vaikka elvytyksen vähentäminen tuskin tulee ajankohtaiseksi tämän vuoden aikana, on se yhdessä talouskasvuodotusten parantumisen kanssa siivittänyt pitkät korot USA:ssa maltilliseen nousuun. Korkojen nousu puolestaan lisää välillisesti painetta myös osakkeiden arvostustasoon, joka on kohonnut viime kuukausina. Elvytyksen vähentäminen tai korkojen nousu ei kuitenkaan ole automaattisesti negatiivinen asia sijoitusmarkkinoille, edellyttäen että talouskasvu voimistuu samanaikaisesti. Tästä syystä sijoitusmarkkinoilla kiinnitettäneenkin tänä vuonna enemmän huomiota talouskasvua kuvaaviin indikaattoreihin kuin viime vuonna.

Tuloskasvu tukee osakemarkkinoita

Osakemarkkinoiden arvostustaso on noussut kurssinousun myötä, mutta osakkeita tukee yritysten odotettua vahvempi tuloskunto globaalisti. USA:ssa yritykset ovat raportoineet tuloskasvu vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, kun markkinaodotuksissa ennen tuloskauden alkua oli tulosten supistuminen. Euroopassa tuloskehitys on ollut odotetusti miinusmerkkistä, mutta tälle vuodelle odotetaan vastaavasti roimaa tulosparannusta. Tuloskasvun ohella korkosijoitusten alhainen tuotto-odotus on monelle sijoittajalle syy pitäytyä osakkeissa.

Mahdollisia riskitekijöitä osakemarkkinoiden kannalta ovat rokotustahdin jääminen tavoitteista, mikä saattaisi viivästyttää talouksien avaamista, sekä korkotason nousu USA:ssa inflaatio-odotusten voimistumisen myötä, mikä voisi pakottaa keskuspankin vähentämään elvytystä odotettua nopeammin tulevina vuosina.

Olemme tammikuussa vähentäneet osakkeita asteittain kurssien noustessa ja näin pitäneet osakepainon ennallaan. Pidämme osakkeita edelleen houkuttelevina, mutta riskienhallinnallisesti näemme järkeväksi kotiuttaa voittoja kurssien noustessa, sillä tunnelman ollessa optimistinen on osakemarkkina herkkä negatiivisille yllätyksille. Osakesijoitusten koostumukseen tai toimialajakaumaan ei ole tehty merkittäviä muutoksia tammikuussa. Seuraamme tarkasti eri toimialojen kehitystä ja olemme valmiita lisäämään suhdanneherkempien toimialojen osuutta, mikäli näkymä talouskasvun kiihtymisestä vahvistuu.

Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä

Yrityslainojen riskilisät ovat supistuneet ja hinnat nousseet keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan ja arvopaperien osto-ohjelmien myötä. Samalla tuotto-odotus on kuitenkin alentunut ja houkuttelevia sijoitusmahdollisuuksia on vähemmän. Olemmekin antaneet käteisen ja siihen verrattavien rahamarkkinasijoitusten painon kasvaa salkuissa.

Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Olemme maltillisesti lisänneet eurooppalaisten seniorilainojen osuutta salkuissa. Seniorilainat ovat nyt suhteellisesti houkuttelevia, sillä keskuspankkipolitiikka ei ole heijastunut niiden tuottotasoon samassa mittakaavassa kuin joukkovelkakirjoihin.

Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme maltillisesti vähentäneet myös vähäriskisien investment grade -yrityslainojen osuutta tuottotason heikentyessä. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono. Viime kuukausina yrityslainojen painottaminen on onnistunut ja heijastunut tuottokehitykseen positiivisesti.

Vaihtoehtoisissa sijoituksissa jatkamme kanssasijoitusmallin mukaisen sijoitusohjelman toteuttamista

Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa, sillä korkotaso pysynee alhaisena pitkään. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa nykyisessä korkoympäristössä hyödyntää rajallisen likviditeetin tarjoama lisätuotto eli likviditeettipreemio.

Painotamme vaihtoehtoisia korkosijoituksia, kiinteistökehityshankkeita ja korkean kassavirran kohteita. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Hajautuksen merkitys eri tyyppisten kiinteistöjen välillä korostuu nykyisessä ympäristössä. Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia.