ARPA (American Rescue Plan Act) on heitetty!
USA:n keskuspankin viesti on ollut kategorisesti, että inflaatio saa nousta selvästi yli pidemmän aikavälin inflaatiotavoitteen. Mutta ovatko markkinat tämän kanssa rauhallisia? Epäilen. Pidän hyvin mahdollisena, ettei inflaatio laskekaan riittävän nopeasti ”kuriin”. Korkoympäristö on muuttumassa, kirjoittaa Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja Juhani Lehtonen.
Se on sillä viisiin, että USA:ssa otettu talouden mäkilähtö onnistui. Korona-pandemian syvimmissä syövereissä vuosi sitten oli vaikea ajatella, että kasvu-uralle päästään näin nopeasti. Tähän on kolme isoa syytä: rokotteet, rahapolitiikan elvytys ja valtion finanssipolitiikan elvytys. USA:ssa onnistuttiin näissä kaikissa. Piste.
Amerikkalaisilla kuluttajilla on lisäksi jäänyt sukanvarsiin n. 2000 mrd dollarilla säästöjä, joita päästään nyt purkamaan talouden avautumisessa. Ollaan siis uuden tilanteen edessä – viimeisten vuosikymmenien aikana ei olla koskaan nähty yhtä isoa talouden elpymisruisketta.
USA:ssa Bidenin hallinnon 1400 dollarin kansalaisille ohjaamat stimulus-shekit on lähetetty matkaan. Osa tästä on mennyt niin sanotusti suorin vartaloin osakemarkkinoille, mutta mm. kestokulutushyödykkeiden ostot nousivat 17 % vuoden takaiseen nähden, kun shekit toimitettiin. Rahaa on laitettu siis heti kiertoon.
Kun rahaa jaetaan, niin joku sen maksaa tai ”printtaa”. USA:ssa valtion velka per BKT -suhdeluku noussee n. 140 %:iin tänä vuonna, Italiassa se on muuten n. 160 % tämän vuoden lopussa. USA:ssa päästäänkin jo syksyllä vanhaan kunnon valtion velkakattokeskusteluun, kun elokuun alussa erääntyy jälleen nykyinen laissa oleva limiitti. Koronan varjolla poliittisen umpikujan todennäköisyys lienee kuitenkin pieni tällä kertaa.
Bidenin infrapaketti tulee tämän päälle: n. 2200 mrd dollaria. Ohjelma tavoittelee liikenneinfrastuktuurin parantamista, vihreän energian hankkeita, mutta myös vanhushoivan infraa ja jopa asuntomarkkinoiden tukien puolta. Ohjelman tavoiteaikataulu on 8 vuotta. Tämän paketin perään on suunnitteilla vielä toinen ”perhepaketti”, joka kohdistuu enemmän terveydenhoitoon ja koulutukseen ja tämäntyyppisiin kokonaisuuksiin.
Tulopuolella sitten yritysten yhteisöveron suunnitellaan nousevan 21 %:sta 28 %:iin 15 vuoden siirtymäperiodin aikana, mutta kotitalouksien tuloveroon ei tule korotuksia. Verotuksen kiristämisellä koetetaan siis kattaa kasvavia menoja.
BKT:hen nähden USA:ssa koetaan siis tänä vuonna yli 11 %:n fiskaali-impulssi, ja kun siihen yhdistetään jo olemassa olevan säästämisasteen purkautuminen talouksien avautuessa, olemme helposti jopa 15 %:n avustetussa mäkilähdössä bkt:hen nähden. Ei siis ihme, että tulevaisuuden inflaatio-odotukset ja samalla pitkät korot ovat nousussa. USA:n 2021 BKT-nousuksi tullaan kirjaamaan jopa +7 %:n lukemia.
Katsotaanpas sitä inflaatiopuolta sitten. IMF odottaa USA:n inflaatiovauhdin olevan 2,8 % tänä vuonna. Tuoreet luottamuslukemat palvelusektorin yrityksistä korreloivat n. 4 %:n inflaatiovauhdin kanssa. Otetaan nyt yksittäinen esimerkki USA:n rakennusalalta: sementin kysyntä on edelleen n. 25 % alle vuoden 2008 finanssikriisin tason, mutta nykytehtaat alkavat olla nyt täydessä kapasiteetissa. Hinnoitteluvoimaa pitäisi siis riittää, kun liittovaltion uutta massiivista infrapakettia laitetaan tuotantoon ja siltatyömaat starttaavat. Palvelusektorin puolella kuvio on myös selvä: hinnoitteluvoimaa löytyy, kun kysyntä avautuu.
Maaliskuussa kokonaisuutena niin sanotut valmistavan sektorin tuottajahinnat, puhdistettuna ruoan ja energian hinnoista, olivat jo +3,1 %:n nousussa vuositasolla. Kokonaisuutena toukokuussa raportoitava USA:n kuluttajahintaindeksin huhtikuun muutos näyttänee n. +4 %:n lukemia. Voi olla vielä selvästi ylikin.
Tässä piilee koko dilemma.
Keskuspankin viesti on ollut kategorisesti, että inflaatio saa nousta selvästi yli pidemmän aikavälin inflaatiotavoitteen. Mutta ovatko markkinat tämän kanssa rauhallisia? Epäilen. Fedin uskottavuutta tullaan kyllä testaamaan.
Mitä enemmän pitkät korot jatkavat nousuaan USA:ssa, sitä hermostuneemmaksi keskuspankki tulee. Pidän hyvin mahdollisena, ettei inflaatio laskekaan riittävän nopeasti ”kuriin”. Siten keskuspankki joutuu aloittamaan ylimääräisen elvytyksen alas ajamisen jopa jo tämän vuoden puolella. Kaikki tähän viittaavat lauseet tulevaisuudessa tulevat nostamaan reaalikorkoja (eli nimelliskorko miinus inflaatio).
Joten pidetään hatusta kiinni – korkoympäristö on muuttumassa, arpa on heitetty!