Miten suomalaiset ovat varautuneet eläkeaikaan?

Lakisääteinen eläke on tarjolla kaikille, mutta se ei välttämättä mahdollista työuran aikaista elämäntyyliä. Suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke oli vuonna 2020 1762 euroa kuukaudessa. Moni eläkeikää lähestyvä uskoo, että kun talouden isot lainat on hoidettu, jää rahaa eläkepäivien haaveiden täyttämiseen. Yllätyksiin on kuitenkin hyvä varautua.

Eläketurvakeskus on tutkinut 25–67-vuotiaiden suomalaisten varautumista eläkeaikaan. Vuonna 2021 julkaistusta tutkimuksesta selviää, että 47 prosenttia suomalaisista on säästänyt eläkepäiviään varten. Määrä on kasvanut 2010-luvun alkupuolella tehtyihin kyselyihin verrattuna. Kuitenkin yhä yli puolet vastaajista ei säästä lainkaan eläkeaikaan.

Taloudelliset syyt yleisin peruste olla säästämättä

Yleisin, sekä ilmeisin, syy säästämättä jättämiselle liittyy taloudellisiin mahdollisuuksiin. Kaikkien ei ole mahdollista toiveista tai tarpeista huolimatta säästää. Kotitalouden tuloilla on selkeä yhteys siihen, miten usein taloudelliset syyt ovat säästämättä jättämisen taustalla, ja tässä ryhmässä korostuivatkin pienituloiset ja työttömät vastaajat.

Osalla vastaajista syyt säästämättä jättämiseen olivat päinvastaiset. Nämä vastaajat eivät säästä eläkeaikaan, sillä he uskovat tulevansa toimeen ilman sitä, heillä on jo varallisuutta, tai he uskovat saavansa tulevaisuudessa perintöä. Tämän perusteen säästämättä jättämisen syyksi maininneissa korostuivat 55–64-vuotiaat, korkea-asteen koulutustaustaiset ja eläkeläiset.

Eläkeaikaa varten säästäneistä 41 prosenttia arvioi tulevansa eläkeaikana hyvin tai melko hyvin toimeen. Säästämättä jättäneistä näin teki vain joka kahdeksas.

Vaikka enemmistö suomalaisista luottaa yleisesti eläketurvaan*, on yli viidennes kyselyn vastaajista arvioinut säästöjensä ja varallisuutensa muodostavan merkittävän osan eläkepäivien toimeentulosta. Etenkin nuoret, yrittäjät sekä hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevat arvioivat säästöjen osuuden merkittäväksi.

Lisäsäästöillä varaudutaan eläkevuosien yllätyksiin ja toteutetaan haaveita

Nykyisen elintason säilyttämiseksi eläkkeellä, on suositeltu eläketavoite 80 prosenttia eläkeaikaa edeltävästä palkasta. Näin myös odottamattomiin menoihin on varauduttu. Kuitenkin vuonna 2019 eläkkeelle siirtyneiden korvausaste, eli eläkkeen taso suhteessa eläkettä edeltävään tulotasoon, oli keskimäärin 58 prosenttia. Mikäli eläkkeellä haluaa ylläpitää totuttua elintasoa, tai toteuttaa pitkäaikaisia eläkepäivien haaveita, on ajoissa aloitettu lisäsäästäminen järkevää.

Säännöllinen säästäminen vaatii itsekuria, sillä on helppo langeta kiusauksiin ja käyttää raha nyt sen sijaan, että säästää tulevaisuutta varten. ETK:n tutkimuksen vastaajista 44 prosenttia ei ollut säästänyt eläkeaikaan, sillä painotti mieluummin nykyhetken kuluttamista.

Eläkesäästöt on hyvä pitää erillään muusta mahdollisesta vararahastosta ja tehdä päätös siitä, että niitä ei käytetä ennen eläkeaikaa.

Eläkelaskuri apuna säästämisen suunnittelussa

Oman eläköitymisen suunnitteluvaiheessa on tärkeä arvioida tulevan eläkkeen suuruus, ja paljonko mahdollisia lisäsäästöjä tarvitaan halutun elintason saavuttamiseksi. Riittävän eläketurvan hankkiminen ei tapahdu hetkessä. Korkoa korolle -ilmiön ansiosta pitkäjänteinen sijoittaja saa tuottoa, vaikka sijoittaisikin pieniä summia kerrallaan. Mandatumin eläkelaskurilla saa helposti käsityksen tulevan eläkkeen suuruudesta. Laskurin avulla lakisääteisen eläkkeen ja muut tulonlähteet, kuten jo kerätyt säästöt, saa yhdistettyä kokonaisuudeksi. Näin tarve mahdolliselle lisäsäästölle voidaan havaita helposti. 

Kokeile eläkelaskuria

Turvatumpaa ja ennakoitavampaa eläkkeelle jäämisen polkua pohtivan kannattaa tehdä sijoitussuunnitelma. Eläkeajan säästötavoite on helpompi tavoittaa, kun säästäminen ja sijoittaminen tapahtuu suunnitelmallisesti.  Hyvässä tavoitteessa on määritelty aika ja tavoiteltava summa. Mandatumin sijoituslaskurilla voit testata erilaisten sijoituskohteiden ennustettua kehitystä antamillasi arvoilla. Itselle sopivan sijoitussuunnitelman voi tehdä esimerkiksi Digitaalisen varainhoidon palvelussa, johon pääsee mukaan jo 25 euron kuukausisijoituksella. 

Digitaalinen varainhoito

Ammattimaista varainhoitoa alkaen 25 euron kuukausisijoituksella.

Lue lisää