Suolaista ja makeaa

Kokoushuoneen seinällä Christoph Vitzthumin takana näkyy verho, jonka sinisestä sävystä ei voi erehtyä. Fazerin konsernijohtaja puhuu videon välityksellä Fazerilasta, jossa koneet puskevat maailmalle paahtoleipää, keksejä, makeisia – ja tietenkin Fazerin Sinistä. Pääkonttorilla ja Vantaan tehtailla työskentelee yli tuhat ihmistä. Juuri nyt kuhina tuntuu kuitenkin olevan kaukana.

”Viime vuosi on ollut monella tavalla ihmeellinen. Olen itse ihan lopen kyllästynyt näihin Teams-kokouksiin, mutta tilanne on mikä on, ja se tulee vielä pitkään jatkumaan tällaisena”, Vitzthum sanoo viitaten poikkeusaikaan.

Kyse ei ole vain yleisestä Teams-väsymyksestä. Vitzthum haluaa tehdä Fazerista nykyistä ketterämmän yrityksen, eikä korona-ajan etätyötodellisuus varsinaisesti auta asiassa.

Fazer on kirkastanut viime vuoden aikana strategiaansa ja investoi nyt voimakkaasti muun muassa kauravälipaloihin. Niiden kysyntä kasvaa kovasti, kun ihmiset etsivät kasvipohjaisia vaihtoehtoja maitotuotteille. Kyky tarttua nopeasti tällaisiin markkinoiden muutoksiin ja mahdollisuuksiin taas edellyttää litteää organisaatiota.

”Minun ja muiden johtajien täytyy olla paljon lähempänä asiakasrajapintaa ja ydintekemistä, oli se sitten tuotantoa, markkinointia tai myyntiä. Meidän pitää olla läsnä ja ymmärtää pullonkaulat.”

Tavoite ilman realismia on pelkkä haave

Vitzthumille kiinnostus käytännön tekemiseen ei ole uutta. Vitzthum opiskeli Hankenissa rahoitusalaa, mutta päätyi valmistuttuaan vuonna 1994 töihin Wärtsilän silloiseen emoyhtiöön Metraan. Häntä kiehtoi jo silloin teollisuus ja siihen liittyvä konkretia.

”Olen aina ollut erittäin kiinnostunut detaljeista ja siitä, miten bisnes oikeasti toimii. Se voidaan ymmärtää joskus väärin. Ei, en halua mikromanageerata”, hän sanoo.

Sen sijaan Vitzthum haluaa ymmärtää, mitä ihmiset tekevät. Ja hän haluaa keskustella.

”Uskon vahvasti hajautettuun päätöksentekoon. Minun mielestäni päätökset pitää tehdä niin alhaalla organisaatiossa kuin mahdollista.”

Jotta tähän päästään, pitää johtajan Vitzthumin mielestä olla oikeasti kiinnostunut siitä, mitä yhtiössä tapahtuu. Ei riitä, että asettaa kovia tavoitteita.

”Jos tavoitteet eivät ole realistisia tai jos et pysty keskustelemaan ihmisten kanssa niiden merkityksestä, ne jäävät haaveiksi.”

Tulevaisuuden kaurabisnes

Runsas vuosi sitten yritys myi Fazer Food Servicesin liiketoiminnan brittiläiselle Compass Groupille. Ruokapalvelu erottui yhtiön muista liiketoiminnoista, pakatuista kuluttajatuotteista.

Vitzthumin mukaan Food Services -palveluiden myynti paransi keskustelujen tasoa johtoryhmässä.

”Kun yhtiön rakenne oli mikä oli ja liiketoimintaportfolio oli niin heterogeeninen, meistä tuli kuin holdingyhtiön johtoryhmä. Keskustelimme enemmän siitä, miten eri liiketoiminta-alueet performoivat kuin siitä, mikä on koko yhtiön yli menevä strategia.”

Niin, se strategia. Fazer Food Servicesin myyntiin liittyy yksi Vitzthumin tärkeimmistä oivalluksista ja ohjenuorista omassa työssään.

”Pitää ymmärtää, missä asioissa yhtiö on hyvä. On paljon helpompaa rakentaa vahvuuksien päälle kuin aloittaa nollasta.”

Ja kauratuotteissa Fazerilla on Vitzthumin mukaan erinomaiset edellytykset ja huippuosaamista. Fazerilla on omat kauramyllyt sekä Suomessa että Ruotsissa, ja yritys tuplaa parhaillaan kapasiteettiaan.

”Sen jälkeen olemme eurooppalaisessakin mittakaavassa erittäin merkittävä kauratoimija.”

Kaurabisneksessä on moni asia kohdillaan. Jyvän kuoresta syntyy kiertotalouden hengessä jopa xylitolia.

Mikä tärkeintä, kaura on Fazerin avain lähimarkkinoille. Kotimarkkinoilla Suomessa Fazer on tunnettu ja monen rakastama brändi. Ulkomailla vastassa ovat kuitenkin sikäläiset kotimaiset tuotteet ja tuotemerkit. Vitzthumin mukaan uuden tulokkaan on vaikea kilpailla jo valmiiksi rakennetuissa tuotekategorioissa.

”Eihän saksalaisilta tai ranskalaisilta puutu leipää ja suklaata. Sen takia kasvipohjaiset tuotteet ovat valtavan mielenkiintoisia kansainvälistymisen näkökulmasta. Ei ole isoja, etabloituneita pelureita, ja myös kuluttajat ovat hämillään ja etsivät vaihtoehtoja.”

Kuluttajien käytös kiehtoo

Kun pitkän uran Wärtsilällä tehnyt Vitzthum seitsemän vuotta sitten tuli Fazerille, ruoka-ala onnistui yllättämään. Wärtsilällä hän vastasi viimeiseksi konepajayhtiön palveluliiketoiminnasta.

”Totta kai intellektuellisella tasolla ymmärsin, että tämä tulee olemaan ihan eri maailma kuin mihin olin tottunut. En kuitenkaan ymmärtänyt, kuinka erilainen”, hän nauraa.

Makuasioista ei nimittäin voi väitellä. Kun tekee dieselmoottoreita, voi vielä yrittää todistaa, että oman yhtiön moottori syö vähemmän polttoainetta kuin kilpailijan, tai että sen hyötysuhde on parempi ja elinkaarikustannukset pienemmät.

”Mutta en voi todistaa tai pakottaa ketään hyväksymään, että Fazerin Sininen maistuu paremmalta kuin jokin muu suklaa. Tämä on yksi valtavan kiehtova asia, johon olen saanut perehtyä: miten irrationaalisesti kuluttaja tekee päätöksensä”, Vitzthum sanoo.

Korona-aikana tutut ja turvalliset elintarvikkeet ovat myyneet Suomessa paremmin kuin uudet tulokkaat. Myös lähiruoka ja kotimaisuus ovat alkaneet Vitzthumin mukaan painaa ostopäätöksissä toden teolla.

Muutokset tuovat mahdollisuuksia

Vitzthumista on hyvä, ettei ihminen etukäteen tiedä, kuinka erilaista ja vaikeaa vauhtiin pääseminen uudessa työssä on.

”CV:ni kertoo, että olen aina tarttunut uusiin, tarjottuihin haasteisiin avoimin mielin. Urasuunnittelu on minulle aika vieras käsite.”

Jos omaa työtään ajautuu ajattelemaan liian kapeasti, on Vitzthumin mukaan vaikea nähdä tai saada uusia mahdollisuuksia. Diplomaatti-isän työn takia Vitzthum muutti lapsena tiheään.

”Ehkä nomadin elämä on myös vaikuttanut siihen, että pidän muutoksista ja uusista haasteista”, hän sanoo.

Tärkeimmät kasvun paikat tai pettymykset Vitzthumin työpolulla liittyvät epäonnistuneisiin henkilövalintoihin. Hän sanoo tehneensä hyvin vähän henkilömuutoksia esimerkiksi tullessaan Fazerille.

”Hirveän usein puhutaan dream teameistä. Mutta se ei ole minun tyylini, että heti taloon tullessani vaihdan kaikki ihmiset itse valitsemiini. Kyllä minun mielestäni isoissa firmoissa on pääsääntöisesti hyviä, kehityskelpoisia ihmisiä johtopaikoilla, ja heidän kanssaan pitää käydä keskustelua ja luoda se hyvä tekemisen ilmapiiri.”

Tärkeintä Vitzthumille on diversiteetti. Tällä hän ei viittaa ulkoisiin tekijöihin vaan siihen, mitä tapahtuu ihmisten korvien välissä.

”Kun ihmiset aidosti ajattelevat asioita eri tulokulmista, syntyy hyvä keskustelu. Jos kaikki olisivat samanlaisia kuin minä, vain nyökkäilisimme toisillemme. Rakennan tiimin vahvasti erilaisuuksien päälle.”

Ihannetiimistä puhuessaan Vitzthum muistaa mainita myös itsensä. Hän sanoo tietävänsä omat heikkoutensa. Häneltä puuttuu kärsivällisyyttä.

”Hermostun nopeasti, jos asiat eivät tapahdu. Mutta sekin saa olla osa diversiteettiä. Ja tietyllä tavalla sekin on varmaan osa menestysreseptiä.”

Tärkeä ohjenuora: ole aito

Kuka Christoph Vitzthum on työn ulkopuolella? Ainakin aviomies ja kolmen lapsen isä. Vitzthumin mukaan sama mies astuu joka arkipäivä myös pääkonttorin ovista Fazerilassa Vantaalla. Hän kertoo entisestä työkaveristaan, joka oli psykologi ja yritti arvuutella, millainen Vitzthum oikeasti on. Vitzthum sanoo joutuneensa tuottamaan pettymyksen.

”What you see is what you get. Se on minusta tärkeä ohjenuora, että on aina oma itsensä. Ihmisethän huomaavat heti, jos et ole aito. On niin paljon helpompaa vain olla oma itsensä eikä ylläpitää mitään roolia.”

Lopuksi se kinkkisin kysymys. Jos Christoph Vitzthum olisi jokin Fazerin makeinen, mikä hän olisi?

Vitzthum ei suostu mainitsemaan yhtä tuotetta, sillä samaistuminen esimerkiksi Fazerin Siniseen ei tekisi hänen mielestään oikeutta täydelliselle maitosuklaalle.

”Sanotaan, että olisin sellainen tuote, jossa yhdistyy makea ja suolainen”, hän sanoo.

”Samaan aikaan ennakoitava ja pikkaisen yllättävä.”

Yllätyksiä ei tarvitse kauan odottaa. Haastattelua seuraavana päivänä Vitzthum ilmoittaa medialle, että syksyllä 130 vuotta täyttävä perheyritys harkitsee listautumista pörssiin.