Tulospalkkiot odottamaan eläkettä?
Lähes 70 % työntekijöistä, joilla on työnantajan ottama lisäeläkevakuutus, kokee lisäeläkkeen parantavan omaa työmotivaatiota. Yritys voi liittää eläkkeen täydentämisen osaksi myös olemassa olevaa tulospalkkiojärjestelmää.
Suomessa eläketasoihin on tullut leikkauksia ja eläkeikä nousee. Näin on tapahtunut jokaisen työeläkejärjestelmän uudistuksen myötä, järjestelmän kestävyyden varmistamiseksi.
Eläkkeen suuruus – tai pienuus – tulee edelleen monelle yllätyksenä. Eläketurvakeskuksen kyselyssä vain hieman useampi kuin joka neljäs koki, että heillä on hyvä tai melko hyvä käsitys tulevan eläkkeensä tasosta.
”Suomalaiset eivät välttämättä tiedä kovin tarkkaan tulevan eläkkeensä määrää, mutta huomaamme aktiivisen julkisen keskustelun herätelleen yhä nuorempia tarkastelemaan omaa tilannettaan. Työnantajan tarjoamalle lakisääteisen eläkkeen täydennykselle on tilausta, ja sen koetaan parantavan merkittävästi työmotivaatiota”, Mandatum Lifen keskisuurten yritysten ja suurasiakkuuksien johtaja Teemu Kantelinen sanoo.
Mandatum Lifen viime vuonna tekemän palkitsemistutkimuksen mukaan 69 % työntekijöistä, joille työnantaja oli hankkinut lisäeläkevakuutuksen, koki lisäeläkkeen parantavan omaa työmotivaatiota.
Miltä tulevaisuuden eläke näyttää?
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa lakisääteistä eläkeikää alettiin nostaa kolmen kuukauden vuosivauhtia, kunnes saavutetaan 65 vuoden raja. Vuoden 1965 jälkeen syntyneillä eläkeikää määrittää työllisyys- ja väestökehitys. Eläkkeen määrää leikkaa edelleen jo vuonna 2005 esitelty elinaikakerroin. Välttyäkseen elinaikakertoimen leikkaukselta on työntekijän työskenneltävä pidempään. Kokonaan elinaikakertoimen vaikutuksen saa kompensoitua työskentelemällä tavoite-eläkeikään asti.
Alla olevassa esimerkissä näkyy eläkeiän ja elinaikakertoimen arvioitu vaikutus lakisääteisen eläkkeen määrään vuonna 1975 syntyneelle.
Työskentelemällä tavoite-eläkeikään asti voi odottaa saavansa eläkettä korkeintaan puolet uran loppuvaiheen palkasta.
”Joissakin arvioissa lasketaan lakisääteisen eläkkeen olevan tulevaisuudessa jopa niinkin vähän kuin 30–40 prosenttia loppuajan palkasta. Mitä korkeampi ansiotason nousu on ollut, sitä pienemmäksi oma eläke uhkaa jäädä suhteessa totuttuun muodostumaan. Jokaisen suomalaisen on mietittävä, millainen elintaso itselle riittää eläkkeellä ja miten sen saavuttaa”, Kantelinen huomauttaa.
Tulospalkkiot tai osa lisäeläkevakuutukseen
Työnantaja voi tarjota työntekijälle täydennystä eläkkeeseen eläkejärjestelyjen avulla. Tällöin puhutaan viivästetystä palkitsemisesta, joka on osa henkilön kokonaiskompensaatiota peruspalkan ja mahdollisten muiden palkkiomallien ja henkilöstöetujen rinnalla.
Käytännössä yritys voi sitoa uuden tai olemassa olevan tulospalkkiojärjestelmän ryhmäeläkevakuutukseen. Järjestelyn piiriin voidaan ottaa mukaan koko henkilöstö tai jokin henkilöstöryhmä, esimerkiksi johtoryhmä tai tietyn vaativuusluokan tehtävät. Tulospalkkioista voidaan yrityksen päätöksellä ohjata tietty osa eläkevakuutukseen ja osuus voi olla suurempi niillä, joilla eläkeaika on lähempänä.
Eläkejärjestelyjen kustannustehokkuus syntyy siitä, että ryhmäeläkevakuutukseen maksettavista palkkioista ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja (noin 25 %), vaan koko summa voidaan ohjata vakuutukseen. Mandatum Lifen sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa säästöille saa ammattimaisen varainhoidon palvelun ja säästöön alkaa kertyä myös sijoitustoiminnan tuottoja. Säästöt nostetaan aikanaan eläkkeenä, jolloin verotus on usein pienempi.
Työntekijöiden eläkkeen täydentäminen on osa vastuullista palkitsemista. Vastuullinen työnantaja pitää huolta työntekijöistään, huolehtii taloudellisesta varautumisesta ja palkitsee perustelluilla ja oikeudenmukaisilla palkitsemismalleilla.