Virus vastaan rokotteet

Koronavirusepidemian paheneminen lisää lyhyen aikavälin riskejä: USA:ssa virus leviää monissa osavaltioissa kiihtyvällä vauhdilla. Iso-Britanniassa havaittu uusi muunnos viruksesta tarttuu aiempaa kantaa herkemmin, mikä on saanut Euroopan maat suunnittelemaan kiristyksiä jo entisestään tiukkoihin rajoituksiin. Myös Aasiassa on raportoitu kasvavia päivittäisiä tartuntamääriä. Rajoitustoimien kiristyminen ja mahdollinen pitkittyminen heijastuisi negatiivisesti myös talouskehitykseen.

Hieman pidemmällä aikavälillä väestön rokottaminen todennäköisesti mahdollistaa rajoitusten asteittaisen poistamisen ja talouksien avaamisen, mikä vahvistaa talouskasvunäkymiä. Rokotukset eivät ole lähteneet käyntiin aivan suunnitellusti, sillä valmistajilla on ollut haasteita päästä suunniteltuihin tuotantomääriin. Sijoitusmarkkinat tuntuvat silti katsovan tällä hetkellä lyhyen aikavälin huonojen uutisten ja haasteiden yli ja painottavan rokotteiden myötä vahvistuvia kasvunäkymiä. Näin ollen markkinatunnelma on pysynyt positiivisena.

Elvytystä unohtamatta

Taloudessa rokotteisiin verrattavissa olevia vasta-aineita viruksen negatiivisille vaikutuksille ovat olleet keskuspankkien rahaelvytys ja valtioiden finanssielvytys eli tukipaketit. Keskuspankit ovat viestineet jatkavansa rahapoliittista elvytystä ”niin kauan kuin on tarpeen”. Sijoittajien arvuuttelema asia tällä hetkellä onkin, mitä ”niin kauan kuin on tarpeen” tarkalleen ottaen tarkoittaa.

Inflaatio-odotusten kiihtyminen on herättänyt spekulaatiot siitä, että keskuspankit joutuisivat vähentämään elvytystään odotettua aiemmin suitsiakseen inflaatiota. Toistaiseksi toteutunut inflaatio on kuitenkin pysynyt alhaisena. USA:n keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell pyrki tammikuussa käyttämässään puheenvuorossa katkaisemaan siivet spekulaatioilta tyystin linjaamalla, että keskustelua elvytyksen vähentämisestä ei tällä hetkellä ole syytä aloittaa.

Elvytyksen vähentäminen tarkoittaisi todennäköisesti korkojen maltillista nousua, mikä aiheuttaisi välillistä painetta myös muiden omaisuuslajien kuin korkosijoitusten hinnoille. Elvytyksen vähentäminen tai korkojen nousu ei kuitenkaan ole automaattisesti negatiivinen asia sijoitusmarkkinoille, edellyttäen että talouskasvu voimistuu samanaikaisesti. Tästä syystä sijoitusmarkkinoilla kiinnitettäneenkin tänä vuonna enemmän huomiota talouskasvua kuvaaviin indikaattoreihin kuin viime vuonna.

Mahdollista kiriapua talouskasvulle on luvassa finanssipolitiikasta. USA:ssa hyväksyttiin joulun alla uusi elvytyspaketti. Tuskin oli Trumpin allekirjoituksen muste ehtinyt kuivua elvytyspaketissa, kun presidentiksi tammikuussa noussut Joe Biden esitteli jo ehdotustaan uudesta lisäelvytyspaketista, jolla osoitettaisiin lisärahoitusta virusepidemian välittömään hoitoon, kotitalouksien tukemiseen suorien shekkien muodossa sekä yrityssektorin ja paikallishallintojen tukemiseen. Lisäksi Biden on luvannut ehdotuksen infrastruktuuriin ja ilmastonmuutokseen keskittyvästä elvytyspaketista. Lisäelvytystä pidetään markkinoilla tärkeänä, sillä USA:n työttömyys ei viime kuukausina ole merkittävästi vähentynyt, mikä pelätään heikentävän yksityistä kulutusta. Bidenin pakettien läpimeno senaatissa on kuitenkin epävarmaa, sillä tuoreen presidentin pitäisi taivutella taakseen myös republikaanisenaattoreita.

Olemme muokanneet osakesijoituksia aavistuksen suhdanneherkempään suuntaan

Osakesijoitusten kannalta keskeisimpänä asiana näemme tällä hetkellä toimialajakauman, sillä koronakriisin myötä eri toimialojen väliset tuottoerot repesivät viime vuonna poikkeuksellisen suuriksi. Vastaavasti rokoteuutiset ovat heijastuneet voimakkaammin niihin toimialoihin, jotka kärsivät pandemiasta eniten. Lisäksi talouskasvunäkymien parantuminen heijastuu positiivisesti suhdanneherkkiin toimialoihin.

Talouskasvunäkymien parantuessa suhdanneherkemmät toimialat tarjoavat parempaa tuottopotentiaalia, mutta siirtymä toimialojen välillä on syytä tehdä pieni askel kerrallaan. Jatkuessaan suhdanneherkempien toimialojen voittokulku voi olla pidempiaikainen trendin muutos. Mikäli pidempiaikainen trendin muutos nähdään, junaan ehtii mukaan myös myöhemmässä vaiheessa. Aloitimme osakeposition muokkaamisen suhdanneherkempään suuntaan marraskuussa ja olemme valmiita jatkamaan sitä, mikäli näkymä käänteestä vahvistuu.

Meneillään oleva viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloskausi on käynnistynyt lupaavissa merkeissä. Ensimmäisinä tuloksensa julkistaneet yhtiöt ovat raportoineet keskimäärin hienoista tuloskasvua, kun markkinoiden odotuksissa oli tulosten supistuminen. Yritysten tuloskunto näyttääkin tällä hetkellä hyvältä.

Osakemarkkinoiden arvostustaso on kuitenkin korkeahko, minkä vuoksi markkinat voivat olla herkkiä negatiivisille uutisille. Mahdollisia riskitekijöitä ovat mm. takapakki rokotusohjelmissa, mikä saattaisi viivästyttää talouksien avaamista, tai korkotason nousu USA:ssa inflaatio-odotusten voimistumisen myötä, mikä voisi pakottaa keskuspankin vähentämään elvytystä odotettua nopeammin tulevina vuosina. Tammikuussa olemme osakekurssien noustessa keventäneet osakeomistuksia hiljalleen siten, että osakepaino on pysynyt muuttumattomana vuodenvaihteen tilanteeseen verrattuna.

Korkosijoituksissa kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä

Yrityslainojen riskilisät ovat supistuneet ja hinnat nousseet talouskasvuodotusten parantuessa sekä keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan ja arvopaperien osto-ohjelmien myötä. Samalla tuotto-odotus on kuitenkin alentunut. Euroalueen turvallisina pidettyjen valtionlainojen korkotaso on ollut negatiivinen ja pitkään. Viime kuukausina myös euromääräisten, vähäriskisten investment grade -yrityslainojen korot ovat luisuneet ja koko eurooppalaisen markkinan tuottotaso on enää hieman yli nollan. Olemme tästä johtuen antaneet käteisen ja siihen verrattavien rahamarkkinasijoitusten painon kasvaa maltillisesti, sillä houkuttelevia korkosijoitusmahdollisuuksia on rajallisesti.

Korkosijoitusten painotus on kotimarkkinoillamme pohjoismaisissa yhtiöissä, jotka tunnemme hyvin ja joiden tuottopotentiaalin näemme suhteellisesti tarkasteltuna hyvänä. Olemme viime aikoina lisänneet maltillisesti sijoituksia eurooppalaisella seniorilainamarkkinalla, johon keskuspankkielvytys ei ole heijastunut yhtä voimakkaasti kuin velkakirjojen hintoihin. Kannamme mieluummin yritysriskiä kuin korkoriskiä. Emme sijoita euroalueen valtionlainoihin heikon tuottotason takia ja valtionlainojen osuus korkosijoituksissa on hyvin pieni. Olemme ylläpitäneet maltillista korkoriskiä, sillä kompensaatio ylimääräisen korkoriskin kantamisesta on näkemyksemme mukaan tällä hetkellä huono.

Matala korkotaso lisää vaihtoehtoisten sijoitusten houkuttelevuutta

Näkemyksemme mukaan vaihtoehtoiset sijoitukset ovat koronakriisin jälkeenkin keskeisessä asemassa pitkäjänteisen ja hyvin hajautetun sijoitussalkun muodostamisessa. Vaihtoehtoisten sijoitusten houkuttelevuus perustuu niiden rajalliseen likviditeettiin, jonka takia sijoittajan on tyypillisesti sitouduttava sijoituskohteeseen tietyksi ajanjaksoksi. Vastineeksi rajallisesta likviditeetistä sijoittajat edellyttävät kohteilta korkeampaa tuotto-odotusta. Pitkäjänteisen sijoittajan kannattaakin nykyisessä korkoympäristössä hyödyntää rajallisen likviditeetin tarjoama lisätuotto eli likviditeettipreemio.

Painotamme vaihtoehtoisia korkosijoituksia, kiinteistökehityshankkeita ja korkean kassavirran kohteita. Kiinteistöissä sijoitamme kiinteistökehitykseen erikoistuneiden salkunhoitajien kanssa, jotka ovat hyviä ostajia ja joilla on kykyä jalostaa kiinteistöjä aktiivisilla toimilla. Hajautuksen merkitys erityyppisten kiinteistöjen välillä korostuu nykyisessä ympäristössä, sillä verkkokaupan buumi on lisännyt esimerkiksi logistiikkakiinteistöjen tarvetta, kun taas koronakriisi on vähentänyt muun muassa hotellikiinteistöjen kysyntää. Pääomasijoituksissa olemme valikoidusti aktiivisia ja etsimme yksittäisiä hankkeita, jotka eivät ole velkavetoisia.