Allokaationäkemys: Korkea inflaatio ja Ukrainan kriisi sumentavat markkinoiden näkymiä

Leppoisat viime vuoden tunnelmat kääntyivät kuin yhteisestä sopimuksesta heti vuoden alussa, ja jo viime vuoden puolella tiedossa olleet huolet olivat äkkiä sijoittajien päänsärkynä. Nyt näkymät tulevaisuuteen ovat vielä ennakoituakin sumeammat.

Vuosi 2022 alkoi markkinoilla haastavissa tunnelmissa. Leppoisat viime vuoden tunnelmat kääntyivät kuin yhteisestä sopimuksesta heti vuoden alussa, ja jo viime vuoden puolella tiedossa olleet huolet olivat äkkiä sijoittajien päänsärkynä.

Globaalit osakemarkkinat laskivat lopulta tammikuussa euromääräisesti reilut kolme prosenttia. Jo viime vuoden puolella odoteltu rotaatio kasvuosakkeista syklisiin toimialoihin käynnistyi vauhdikkaasti ja ajoi erityisesti teknologiaosakkeet selvästi muita markkinoita syvemmälle miinukselle. Vastaavasti esimerkiksi finanssiyhtiöt tuottivat laajaa markkinaa paremmin. Korkosijoitukset kärsivät tammikuussa korkojen noususta. Myös luottoriskipreemiot nousivat, kuitenkin varsin maltillisesti. Hyödykkeiden hinnat jatkoivat nousuaan, eikä esimerkiksi energian hinnan laskusta ollut tammikuussa vielä merkkejä.

Odotukset inflaation merkittävästä hidastumisesta ovat hälvenemässä

Energian hinnan nousu oli keskiössä myös tammikuun inflaatioluvuissa. Koko vuoden ehkä keskeisimmäksi teemaksi nouseva inflaatio ei hidastunut tammikuussa merkittävästi, vaan hinnat jatkoivat nousuaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Euroopassa nimenomaan korkeat energian hinnat selittivät suurimman osan inflaatiosta, mutta hintojen nousu on levinnyt myös muualle. Nousua on nähty esimerkiksi palvelualoilla, vaikka kysyntä olikin vaisua koronarajoitteiden takia. Myös Yhdysvalloissa hintojen nousu jatkui ja oli toista kuukautta peräkkäin yli 7 % verrattuna vuoden takaiseen tasoon. Yhdysvalloissa myös tiedot työmarkkinoilta yllättivät positiivisesti, kun korona-aallon takia heikoksi povatut, uusista työpaikoista kertovat luvut ylittivät selvästi odotukset. Lisäksi aiempien kuukausien työllisyyslukuja korjattiin selvästi korkeammiksi.

Korkeana säilyneet inflaatiopaineet ovat vaikuttaneet myös keskuspankkeihin. Odotukset rahapolitiikan kiristymiselle ovat muuttuneet selvästi alkuvuoden aikana, kun loppuvuoden odotukset inflaation merkittävästä hidastumisesta ovat hälvenneet. Yhdysvalloissa markkinoilla hinnoitellaan jo yli prosentin nousua ohjauskorkoon vuoden 2022 aikana, eikä keskuspankki ole hillinnyt odotuksia. Lähtökohta on se, että korkoja nostetaan ensimmäisen kerran maaliskuussa, ja nostoja jatketaan läpi koko vuoden. Samalla myös joukkovelkakirjojen osto-ohjelmia karsitaan ja tasetta saatetaan jopa pienentää kuluvan vuoden aikana.

Euroopan keskuspankki on toistaiseksi ollut puheissaan varovaisempi pitkälti siksi, että inflaatiopaineet Euroopassa ovat olleet selvästi Yhdysvaltoja heikompia Euroalueen inflaation asetuttua yli 5 % tasolle ja keskuspankin seuraaman pohjainflaation yli 2 % tasolle. Äänenpainot kuitenkin muuttuivat tammikuussa. Keskuspankin johtaja Lagarde ei ollut valmis sulkemaan pois koronnostoja jo vuonna 2022 samalla kun joukkovelkakirjojen osto-ohjelmia pienennetään täälläkin. Markkinoilla hinnoitellaankin nyt, että myös Euroopassa ohjauskorkoa saatetaan nostaa loppuvuoden aikana.

Ukraina ja Venäjä markkinoiden keskiössä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa markkinoihin ja talouteen monella tasolla. Laajamittaisen hyökkäyksen alettua sijoittajat ovat myyneet riskillisimpiä sijoituksiaan ja vastaavasti turvasatamasijoituksina pidettyihin valtionlainoihin ja dollariin on virrannut rahaa. Historiallisesti markkinoiden reaktiot geopoliittisiin kriiseihin ovat olleet väliaikaisia ja rajattuja, mutta nykyinen tilanne poikkeaa monista aiemmista kriiseistä ja sen vaikutuksia markkinoihin on haastavaa arvioida.

Talouden ja markkinoiden näkökulmasta näemme keskeiseksi sen, miltä länsimaiden määräämät pakotteet ja toisaalta Venäjän näihin määrittämät vastapakotteet näyttävät. Euroopan talouteen vaikutukset tulevat keskeisesti energian hinnan kautta, joka kriisin ja mahdollisten pakotteiden myötä kallistuu ja vaikuttaa jo kohollaan olevaan inflaatioon. Tämä voi aiheuttaa Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankille lisäpaineita rahapolitiikan kiristämiseen lähitulevaisuudessa. Suorat vaikutukset talouteen vaihtelevat Euroopassa maittain ja toimialoittain ja riippuvat esimerkiksi siitä, kuinka suuri kunkin tahon riippuvuus Venäjältä tulevasta kaasusta on. Ekonomistien arvioiden mukaan pelkästään nouseva energian hinta ei ajaisi Euroopan taloutta taantumaan, mutta vaikutuksia on vaikeaa arvioida ennen pakotteiden julkistusta.

Pidimme salkkujemme riskitason maltillisena viime vuonna emmekä ole tehneet siihen muutoksia kriisin eskaloitumisen seurauksena. Salkkujemme suora Venäjään liittyvä riski on varsin maltillinen.

Seuraamme tilannetta jatkuvasti ja muokkaamme salkkujamme tarvittaessa ja näkemyksemme muuttuessa.

Näkymät tulevaisuuteen ovat vielä ennakoituakin sumeammat

Vuoden alussa tärkeimmiksi nostamistamme teemoista inflaation ja rahapolitiikkaan sekä geopoliittisiin riskiskenaarioihin liittyvät uutiset ovat olleet odotettua heikompia. Talouden osalta merkkejä on saatu vasta vähän. Rahapolitiikan kiristyminen on kuitenkin hillinnyt talousodotuksia hieman. Positiivisia uutisia on tullut lähinnä Kiinasta, jossa rahapolitiikkaa on lähdetty keventämään.

Näkemyksemme vuoden alussa oli se, että erityisesti rahapolitiikan kiristyminen tulee lisäämään heiluntaa riskisijoituksissa, mutta verrattain hyvät talousnäkymät pitävät tuotto-odotuksemme positiivisina. Odotettua vauhdikkaampi inflaatio ja sen takia kiristynyt rahapolitiikka ovat nostaneet heiluntaa odotettua enemmän, ja näkymät tulevaisuuteen ovat vielä ennakoituakin sumeammat. Emme siksi näe perusteita salkun riskitasojen nostolle nyt siitä huolimatta, että markkinat ovat vuoden lähtötasojen alapuolella. Inflaationäkymien helpottaminen ja sitä mahdollisesti seuraava keskuspankkien astetta rauhallisempi viesti rahapolitiikan kiristämisestä saattaisi lisätä halukkuuttamme riskinotolle. Toisaalta talousnäkymien selkeä heikentyminen puoltaisi riskitason laskua. Toistaiseksi olemme pitäneet riskitason täyden valtakirjan asiakassalkuissa ja allokaatioratkaisuissa ennallaan.

Osakesalkkumme

Muutimme osakesalkkujemme rakennetta jo viime vuonna vastaamaan näkemystämme nousevista koroista esimerkiksi lisäämällä salkkuun yhdysvaltalaisia teollisuusyhtiöitä ja vähentämällä teknologiayhtiöiden painoa. Jatkoimme muutoksia tammikuussa, jolloin lisäsimme salkkuun yhdysvaltalaisia arvoyhtiöitä ja alueellisia pankkeja, joiden uskomme hyötyvän nousevista koroista. Kehittyvillä markkinoilla lisäsimme kiinalaisten teknologiayhtiöiden painoa. Näkemyksemme mukaan yhtiöihin liittyvät regulaatiopaineet ovat vähentymässä ja niiden edullinen hinnoittelu tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Maantieteellisesti Yhdysvaltojen paino suhteessa globaaliin osakemarkkinaan on salkuissamme pienempi ja vastaavasti Euroopan suurempi. Myös suhteellisen hyvin alkuvuodesta tuottaneet kehittyvät markkinat ovat salkuissamme ylipainossa.

Korkosalkkumme

Olemme pitäneet korkosalkkumme korkoriskin maltillisena vuoden alussa. Näkemyksemme mukaan valtionlainojen näkymät ovat edelleen haastavat nousseista koroista huolimatta, ja niiden paino on salkuissamme hyvin pieni. Nousseiden korkojen ja luottoriskipreemioiden ansiosta yrityslainojen tuotto-odotukset ovat nousseet. Salkuissamme high yield -lainat ja eurooppalaiset lainasijoitukset ovat edelleen merkittävässä painossa, ja tuottotasojen noustessa olemme jatkaneet lainasijoitusten lisäämistä salkkuihimme. Korkeamman luottoluokituksen investment grade -lainojen tuotto-odotus on kohentunut ja lähestynyt tasoa, jolla voisimme lisätä niitä salkkuihimme. Emme ole kuitenkaan vielä lisänneet niiden painoa. Käteisen paino salkuissamme on edelleen verrattain suuri.