Björn Wahlroos: ”Paluuta Warren Buffetin kulta-aikoihin ei ole tulossa”

”On absurdia, että edes hetken olemme tällaisessa ympäristössä, jossa inflaatio on huomattavasti korkeampi kuin nimelliskorot.”

Kuva: Sampo, Heidi Strengell

Björn Wahlroos oli puhumassa Mandatumin varainhoidon tapahtumassa 26.1.2022.

Vuoteen 2022 on lähdetty uudenlaisessa sijoitusympäristössä. Kiihtyvä inflaatio, korkojen nousu ja niiden seuraukset sekä lisääntyneet poliittiset riskit ympäri maailman. Volatiliteetti on noussut voimakkaasti erityisesti osakemarkkinoilla. Kiinnostavista puheenaiheista tuntuu olevan nyt melkein runsaudenpula.

Miten Sammon hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos näkee nyt markkinoita hallitsevat aiheet?

Ruokakorista on tullut hyvä sijoituskohde

Inflaatio kiihtyy edelleen ja markkinoilla ei punnita enää niinkään, nousevatko korot, vaan enemmänkin kuinka paljon ja kuinka nopeasti. Wahlroosia kertoo hämmästelleensä, että korkojen nousua saatiin odottaa näinkin kauan.

”Itse hieman hymyilin, kun puoli vuotta sitten keskuspankit tulivat hintaindeksejä tutkiessaan siihen johtopäätökseen, että kyseessä on jossain määrin ohimenevä aalto. Ei tämä inflaatiopiikki ole ohimenevää. Sen Fed totesi jo pari kuukautta sitten ja olisi aika, että EKP:kin sen yksiselitteisesti sanoisi. Keskuspankit ovat pitkään yrittäneet synnyttää inflaatiota, koska inflaatiotavoitteesta jäätiin pitkään oikein roppakaupalla ja tämän takia rahaa on syydetty valtavia määriä markkinoille. Nyt olemme saaneet sitä, mitä olemme tilanneet”, Wahlroos sanoo.

Tällä hetkellä Euroopassa ollaan viiden prosentin inflaation paikkeilla, Yhdysvalloissa jo yli 7 prosentissa. Samaan aikaan eletään edelleen negatiivisten korkojen maailmassa. Wahlroosin mukaan on selvää, ettei näin voi jatkua pitkään.

”Kuka tahansa ekonomisti tietää, että 4–5 prosentin inflaatio ja negatiiviset korot eivät kuulu samaan yhtälöön. Ruokakori nousee neljä prosenttia vuodessa, kun pankista saa negatiivista korkoa – leikkisästi sanottuna ruokakaupan ruokakorista on tullut hyvä sijoituskohde. On absurdia, että edes hetken olemme tällaisessa ympäristössä, jossa inflaatio on huomattavasti korkeampi kuin nimelliskorot. Korot tulevat nousemaan, en näe sille mitään vaihtoehtoja.”

Kuka tahansa ekonomisti tietää, että 4–5 prosentin inflaatio ja negatiiviset korot eivät kuulu samaan yhtälöön.

Markkinat hinnoittelevat nyt jopa 6–7 koronnostoa Yhdysvaltoihin. Euroopassa Wahlroos uskoo EKP:n ainakin yrittävän jarruttaa korkojen nostoa ja ylläpitää ekspansiivista politiikkaansa niin kauan kuin mahdollista.

”Jos Fed alkaa ottamaan hyvin määrätietoisia askeleita saadakseen kuluttajahintaindeksilukunsa alaspäin – korottaa lyhyitä korkoja, vähentää nopeammin tai jopa alkaa myydä arvopapereita – tämä kaikki tulee vahvistamaan dollaria. Vaikka se lyhyellä aikavälillä on euroalueelle myönteinen asia, emme me pitkään voi jatkaa sellaisessa tilanteessa, jossa euron kurssi alkaa laskea oikein kunnolla. Ja toisaalta myös poliittiset paineet EKP:lle kasvaisivat, kun huoli energian hintojen kohoamisesta Euroopassa kasvaa. Mutta EKP on paljon poliittisempi eläin kuin Fed, ja on mahdollista, että se pystyy jarruttamaan väistämätöntä korkojen nousua – mutta ei pitkään,” Wahlroos kertoo.

Tarkka analyysi kannattaa

Osakemarkkinoilla inflaation ja korkojen nousu ovat saaneet aikaan voimakkaitakin liikkeitä. Korkojen nousu on iskenyt erityisesti korkeasti arvostettuihin teknologiaosakkeisiin. Osakkeista, edes teknoista, ei Wahlroos kuitenkaan ole huolissaan.

”Teknot kuuluvat jokaiseen hajautettuun salkkuun, ne eivät vain ole olleet viimeisen 3–4 kuukauden aikana erityisen tuottava investointi. Kaiken kaikkiaan osakkeet tulevat pääsääntöiset selviämään ihan ok, ei syytä olla huolissaan. Hajautettu perinteinen osakesalkku on edelleen hyvä sijoituskohde tämänkaltaisessa ympäristössä.”

Perinteisen hajauttamisneuvonsa lisäksi Wahlroos antaa myös toisen vinkin.

”Kaikki osakkeet eivät käyttäydy samalla lailla tällaisessa ympäristössä, ja onkin tärkeä saada selkeä kuva kuinka korko- ja inflaatioherkkiä osakkeet ovat. Tällainen markkina on juuri sellainen, jossa tarkka analyysi kannattaa.”

 

Arvo- ja kasvuosakkeiden keskinäisestä paremmuudesta on kamppailtu jo vuosikymmeniä. Teknojen nousun myötä kasvuosakkeita oltiin jo kruunaamassa voittajiksi, ja sijoituspiireissä on jopa keskusteltu, onko arvosijoittamisella tulevaisuutta ollenkaan. Nyt korkojen nousun ja teknojen laskun myötä tilanne on taas kääntynyt päälaelleen. Miten Wahlroos näkee asian?

”Arvosijoittaminen on luonnollinen osa hyvää sijoitussalkkua, mutta se ei saa sitä täysin dominoida. Paluuta Warren Buffetin kulta-aikoihin ei ole tulossa. Hyvä salkku on tänään entistä diversifioituneempi; ei vain erilaisten osakkeiden, vaan myös sijoitustyylien ja erilaisten omaisuusluokkien kesken.”

Mitä hajauttamisen sanansaattaja Wahlroos ajattelee nyt muista omaisuusluokista?

”Pitkä bondiralli on nyt loppu. Joukkovelkakirjalainojen omistaminen oli hyvä sijoitusidea paljon paljon pidempään kuin minä olisin koskaan uskonut. Pitkät bondijohdannaiset ovat tippuneet useamman prosentin huipuistaan, ja muutos bondien arvoissa alkaa olla jo näkyvää, ja uskoakseni se tulee myös jatkumaan. Bondisijoittajien löytäminen nykyisillä korkotasoilla tulee muuttumaan vaikeammaksi, mikä puolestaan ajaa bondien tuottoja ylös, korkoja ylös ja niiden pääoma-arvoja alas.”

Entä toimivatko kiinteistöt hyvinä inflaatiosuojina? Wahlroosin mukaan vastaus riippuu kustakin kiinteistöstä. Nousevatko vuokrat tarpeeksi nopeasti, entä kiinteistön arvo? Onko inflaatiosta esimerkiksi lisätty lauseke vuokrasopimukseen tai ovatko sopimukset uudelleenneuvoteltavissa? Tarkka analyysi sijoituspäätöksissä on tullut entistä tärkeämmäksi nyt tälläkin saralla.

”Pääsääntöisesti sanoisin, että lyhyellä aikavälillä korkojen nousu on kielteistä kiinteistöjen kehitykselle, mutta pitemmällä aikavälillä niiden arvot tuppaavat kehittymään inflaation tahtiin tai vähän nopeammin.”

Entä sitten se vihreä kulta?

”Metsämaapohjan arvo on aika lailla sama kuin sen päällä olevan puuston arvo. Pitäisin metsää melko hyvänä inflaatiosuojana, ellei meidän metsäteollisuudellemme tapahdu jotain todella radikaalia. Jos puun kysyntä alkaa trendinomaisesti laskea – ja muistakaamme, että metsä kasvaa vuosi vuodelta vähän enemmän – tarjontaa voi tulla enemmän kuin kysyntää. Ja silloin tietenkin metsän arvo tippuu,” Wahlroos sanoo.

Putinin eläkesuunnitelmat näkyvät nyt Venäjän toimissa

Amerikan poliittisen järjestelmän toimivuus on saanut kolauksia, Englannin pääministerin ympärillä kuohuu ja EU:n hallinnointi vaikuttaa käyvän yhä vaikeammaksi. Poliittiset riskit tuntuvat kasvaneen nyt lähes kaikkialla. Riskeistä suurimpina Wahlroos kuitenkin näkee nyt Kiinan ja tietysti Venäjän.

”Kiina on valinnut viime kuukausina sulkeutumisen tien. Siellä on päätetty torjua omikronia erityisen tiukoilla rajoituksilla. Näyttäisi siltä, että Kiina on valinnut näin, koska heidän oma kansallinen rokotteensa ei ole ollut erityisen tehokas omikronia vastaan (verrattuna esimerkiksi Modernaan). Tämä tarkoittaa sitä, että Kiinalla on ulospääsy tästä sulkeutuneisuuden strategiasta, jos se vain vaihtaisi rokotuspolitiikkaansa. Markkinoilla monet ovat tulkinneet tämän hyvänä uutisena, että Kiinassa otettaisiin askeleita avautumisen suuntaan.”

Kiinan talouskasvu on hidastunut ja Evergrande ja muut kriisit kiinteistömarkkinoilla ovat antaneet pieniä viitteitä mahdollisesta finanssikriisistä. Wahlroos ei kuitenkaan ole huolissaan, vaan arvioi merkkien vaikeuksista tuovan kiinnostavaa vastapainoa kommunistisen puolueen keskusteluissa.

”Ehkä olen hieman optimistinen Kiinan suhteen. Siellä on yleensä ollut kyky tehdä suunnilleen oikeita ratkaisuja. Asia, joka Venäjän kohdalla tietenkään ikävä kyllä ei pidä ollenkaan paikkansa,” Wahlroos toteaa.

Aivan päällimmäisenä Putinin päätöksenteossa on, että hän ja hänen valtarakenteensa pysyvät vallassa.

Tilanne Ukrainan ja Venäjän rajalla on kiristynyt ja tilanteen kehittymistä seurataan hetki hetkeltä. Wahlroos ei tammikuisessa puheessaan lähtenyt arvailemaan, mitä tuleman pitää. Toisin kuin moni, hän ei pidä oleellisena pohtia, minkälaisen Venäjän Putin haluaa; lasketaanko esimerkiksi Baltia tai Suomi Venäjän vaikutuspiiriin. Sen sijaan Putinia vain kolme päivää nuorempi Wahlroos uskoo presidentin mietteissä olevan nyt sama asia kuin itsellensäkin: eläköityminen.

”Putinilla on perinteinen diktaattorien ongelma: miten säilyä hengissä, kun jättää virkansa. Aivan päällimmäisenä hänen päätöksenteossaan on, että hän ja hänen valtarakenteensa pysyvät vallassa. Sille on välttämätöntä, että ylläpidetään jonkinasteista kriisitunnelmaa; yhteinen vihollinen on paras yhteneväisyyttä kasvattava voima. Jos tähän analyysin uskoo, tilanne tulee jatkumaan tällaisena pitkään. Ei välttämättä Ukrainassa, mutta jossain hän tarvitsee kriisin. Poliittiset riskit Venäjällä eivät tule poistumaan, vaan kasvamaan ja mahdollisesti heijastumaan lähialueille.”

Miten nämä poliittiset riskit sitten heijastuvat käytännön sijoituspäätöksiin, sitä Wahlroos ei sano tietävänsä. Mutta suuren luokan kansainvälisillä kysymyksillä on aina mielenkiintoista spekuloida.