Ihan joka paikassa
Jos rahoitusta ei olisi, maailma näivettyisi. Koska rahoitusta on ihan joka paikassa, sillä on paljon valtaa. Siksi vastuullinen sijoittaminen on tehokas keino vaikuttaa. Rahalla voi tehdä paitsi rahaa, myös hyvää.
Yhdellä on hyvä idea, mutta ei rahaa sen kehittämiseen. Toisella on rahaa, jonka hän haluaisi tuottamaan. Näiden kahden tarpeen kohtaamista kutsutaan rahoitukseksi.
Jos rahoitusta eli sijoittamista ei olisi, maailma näivettyisi. Asunnot jäisivät rakentamatta, kodit ostamatta, koulut käymättä ja elintarvikkeet tuottamatta. Ei olisi terveyttä. Taide ja kulttuuri kuihtuisivat.
Kun suomalainen ostaa asunnon, hän tarvitsee useimmiten asuntolainaa eli rahoitusta.
Koulutus voi olla maksutonta, mutta se ei ole ilmaista. Joku on rahoittanut koulujen rakentamisen, opettajien opinnot, oppikirjojen valmistuksen ja niin edelleen.
Epävarma, kallis ja vuosikausien piperrystä laboratorioissa vaativa kehityshanke. Siihen päälle lukuisia testikierroksia. Kuka sellaiseen uskaltaa työntää rahojaan? Onneksi aika moni, sillä ilman rahoitusta eli sijoittajien riskinottoa ei olisi lääkkeitä.
Kun säätiö antaa apurahoja kirjailijoille, kuvataiteilijoille, tutkijoille ja hyväntekeväisyyteen, se on mitä todennäköisimmin hankkinut varat sijoittamalla pääomaansa eli rahoituksen avulla.
Matkustaminen ja muu kulutuskaan eivät onnistu ilman rahoitusta.
Eläkejärjestelmä perustuu osittain rahoitukseen eli sijoittamiseen.
Politiikka on ytimeltään yhteisten varojen jakamista eli yhteiskunnan toimintojen rahoittamista. Yhteiset varat kerätään enimmäkseen veroilla. Siihen tarvitaan kannattavia yrityksiä, sillä kansalaiset eivät voisi maksaa tuloveroja, jos heillä ei olisi työpaikkoja.
Työpaikkoja ei olisi, jos ei olisi kannattavia yrityksiä. Kannattavia yrityksiä ei olisi, jos yritykset eivät olisi pystyneet kehittämään ja laajentamaan toimintaansa. Siihen ne tarvitsevat rahoitusta.
Kun sijoittaja ostaa valtionvelkaa, hän rahoittaa julkisia investointeja ja kulutusta.
Katsele ympärillesi. Rahoitusta on ihan joka paikassa. Siksi sillä on myös paljon valtaa. Tähän ajatukseen perustuu vastuullinen sijoittaminen. Kun sijoittaja klikkaa itselleen osakkeita vastuullisesta yrityksestä, pukkaa hän liikkeelle monipolvisen vaikutusketjun.
Vastuullista sijoittamista kutsutaan usein ESG-sijoittamiseksi. E (Environment) tarkoittaa ympäristöä, S (Social) vaikutusta yhteiskuntaan ja G (Governance) hallintoa.
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET KIINNOSTAVAT MYÖS VASTUULLISTA SIJOITTAJAA
Vuonna 2015 YK määritteli 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Ne tähtäävät kehitykseen, jossa huomioidaan laajasti ihmiset, ympäristö ja talous. Yritykset voivat käyttää tavoitteita apuna esimerkiksi analysoidessaan arvoketjujaan ja toimintansa kokonaisvaikutuksia.
YK:n tavoitteita ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi, ilmastoteot sekä ihmisarvoinen työ ja talouskasvu. Nälän poistaminen, tasa-arvo, edullinen ja puhdas energia sekä vastuullinen kulutus ovat myös listalla. YK:lla on tarjolla lukuisia työkaluja tavoitteiden konkretisoimiseksi. Yhä useammat yritykset ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Sijoittaja edistää vihreää siirtymää
Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut parin viime vuoden aikana valtavirtaa. Mandatumin seniorisalkunhoitaja Topias Kukkasniemellä on ilmiölle kolme selitystä.
”Ensinnäkin sijoittajat ovat laajasti heränneet siihen, että vastuullisuustekijät vaikuttavat sijoituskohteiden taloudelliseen arvoon. Siksi niitä ei kannata jättää huomiota.”
Toiseksi varainhoitajien näkökulmasta vastuullisten sijoitustuotteiden asiakaskysyntä on lisääntynyt. Aiemmin vastuullisuudesta olivat kiinnostuneita lähinnä isot instituutiot.
”Nyt myös yksityissijoittajat haluavat sijoittaa arvojensa mukaisesti ja hakevat myönteistä vaikutusta maailmaan.”
Kolmas syistä on vastuullisuuden raportointia koskeva, lisääntyvä regulaatio. Se lisää läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta.
”Koska sääntely ohjaa raportointia aiempaa vahvemmin, toimijat ottavat vastuullisuuden huomioon aiempaa perusteellisemmin.”
Kukkasniemi on kehittänyt vuodesta 2015 vastuullisen sijoittamisen lähestymistapaa ja työkaluja Mandatumissa. Salkunhoitajana hän myös valitsee vastuullisia sijoituskohteita.
Ilmastokriisin ratkaisemiseksi tarvitaan poliittista tahtoa ja teknologista osaamista. Ja sijoittajia rahoittamaan. Tulevaisuuden teknologia on houkuttava sijoituskohde, koska tarjolla on isoja kasvumahdollisuuksia, siis tuottoa.
”Nyt on meneillään kilpajuoksu siitä, kuka ratkaisuja tarjoaa. Sellaisia yrityksiä sijoittajat etsivät”, Kukkasniemi sanoo. Tuottoa etsiessään raha voi myös parantaa maailmaa.
”Yritys, joka on jo ennakoinut sääntelyn kiristymistä toiminnassaan, on tavallaan valmis muutoksiin. Jos sijoittaa yritykseen, joka on jättänyt tämän huomiotta, edessä voi olla isoja, kannattavuutta heikentäviä investointeja”, Kukkasniemi avaa riskien vertailua.
Pitkällä aikavälillä vastuullisesti toimivat yhtiöt tuottavat sijoituskohteina suotuisien kasvunäkymien ja ennustettavan kustannuskehityksen ansiosta.
”Vastuullisuus on järkevää riskinhallintaa.”
Vastuullisiin yrityksiin virtaava sijoitusvarallisuus parantaa näiden yritysten suhteellisia menestysedellytyksiä ja luo muille yrityksille painetta parantaa toimintatapojaan. Syntyy hyvä kierre.
Tuottoa etsiessään raha voi myös parantaa maailmaa.
Yksi Mandatumin menetelmä vastuullisessa ilmastosijoittamisessa on sijoittaminen transitioyhtiöihin eli vihreässä siirtymässä etenevien yhtiöiden etsiminen.
”Niillä voi olla fossiiliseen energiaan perustuvaa tuotantoa, mutta ne investoivat samalla kestävään energiantuotantoon. Tällaiset yritykset ovat houkuttelevia sijoituskohteita, jos transitio onnistuu”, Kukkasniemi kertoo.
Siirtymäyrityksiin sijoittamisessa on yhteiskunnan kannalta mukana sijoittajan tuottoa laajempi perspektiivi.
”Jos haluamme torjua ilmastomuutosta, niin nimenomaan näiden isopäästöisten yritysten täytyy saada päästöjä pienemmiksi. Ilman sitä vihreä siirtymä ei onnistu.”
Pitkäjänteisessä sijoitusstrategiassaan Mandatum valikoi salkkuihin laadukkaita yrityksiä.
”Mikä tahansa vihreä ei muutu kullaksi. Tällainen teema vaatii syvällistä harkintaa ja syy–seuraussuhteiden hahmottamista. Tässä aktiivinen salkunhoitaja voi luoda lisäarvoa vastuullisuudenkin näkökulmasta.”
Mandatum arvioi sijoituskohteiden vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan laajasti. Siihen yhtiö käyttää Upright Projectin työkalua.
”Ennen pyrittiin määrittämään, millainen vaikutus toimintaympäristöllä eli luonnolla ja yhteiskunnalla on yrityksen arvoon. Nyt arvioimme lisäksi, millainen vaikutus yrityksellä on luontoon ja yhteiskuntaan. Arviointityökalut kehittyvät nopeasti.”
Mandatumin salkunhoitajat hankkiutuvat innokkaasti yritysjohdon puheille, koska tiimi haluaa tuntea sijoituskohteet mahdollisimman hyvin. Johdon kanssa juttelu on myös vaikuttamisen paikka.
”Se on mahdollisuus tuoda esille tärkeinä pitämiämme asioita ja sparrata yritysjohtoa. Haluamme olla aktiivinen omistaja yrityksissä, joissa meillä on merkittävä omistusosuus. Etenkin pienehköissä pohjoismaisissa yrityksissä vuoropuhelumme johdon kanssa on hyvinkin aktiivista, samaten pääomasijoituksissa.”
Kukkasniemen mukaan vastuullisuuden vienti strategiaan ei ole ”ehkä yhtä tuttua listaamattomille kuin listatuille yrityksille”. Toisaalta monilla yhtiöillä vastuullisuusasiat ovat hienossa kunnossa, mutta ne eivät osaa kertoa siitä. Näissä asioissa osaava pääomasijoitustiimi voi sparrata kohdeyrityksen johtoa.
Yrittäjän varautuminen vakauttaa yhteiskuntaa
Jos yritykset eivät ota riskejä, ei synny uusia keksintöjä, työpaikkoja eikä kasvua. Yhteiskunnat eivät vaurastu, verorahoja ei kerry.
”Yrittäminen on vastuunottoa omasta ja muidenkin toimeentulosta. Yritystoiminnallaan kannattava yritys rahoittaa osaltaan hyvinvointiyhteiskuntaa”, Mandatumin myyntijohtaja Ville Niklander tiivistää yrittäjien ja yritysten roolin yhteiskunnassa.
Niklander on työskennellyt yrittäjäasiakkaiden kanssa jo 18 vuotta. Hänen tyypilliset asiakkaansa ovat yrittäjiä ja yrityksiä, jotka työllistävät alle 50 ihmistä. Niklanderin sarkaa ovat yrittäjien eläkesäästäminen, henkilöriskeihin varautuminen sekä henkilöstön palkitsemiseen liittyvät järjestelyt. Ne ovat jo sinällään vastuullisuutta, minkä lisäksi yrittäjä voi ohjata säästämistään vastuullisiin sijoituksiin.
Tulevaisuuteen varautumalla yritykset vakauttavat yhteiskuntaa.
”Mitä paremmin ja ennakoitavammin yritykset toimivat, sitä paremmin pärjäävät myös niiden omistajat ja työntekijät.”
Yrittäjä voi säästää vapaaehtoisesti lisäeläkettä lakisääteiseen eläkesäästämisen lisäksi ja varautua muutenkin mahdollisiin yllätyksiin. Sekin vakauttaa.
Varautuminen lisää valinnanmahdollisuuksia eläkepäivinä ja täydentää sosiaaliturvaa.
Niklanderin mukaan varautuminen istuu luontevasti yrittäjän mielenmaisemaan.
”Kun lähtee yrittäjäksi, haluaa kantaa vastuuta itsestään. Kun hoitaa pakollisen YEL-vakuuttamisen lisäksi vapaaehtoisen varautumisen ja eläkesäästämisen suunnitelman kuntoon, kantaa vastuuta yrittäjäideologian mukaisesti. Lakisääteinen turva ei aina takaa valitettavasti järkevää ansiotasoa, kun sattuu se tavara turbiiniin.”
Niklanderin mukaan yrittäjä ei kuitenkaan ajattele varautuessaan välttämättä ensisijaisesti itseään.
”Usein ensimmäisenä yrittäjiä askarruttaa läheisten ja perheen tilanne, sitten yritys ja sen jälkeen yrittäjän oma tilanne.”
Koska yrittäjät ymmärtävät oman liiketoimintansa kautta riskinottoa ja tilanteiden muuttumista, he arvostavat säästösuunnitelmia, jotka joustavat tiukan paikan tullen. Vapaaehtoiset riskivakuutus- ja eläkevakuutusjärjestelyt joustavat tarvittaessa, jos tilanne sitä vaatii.
"Kun lähtee yrittäjäksi, haluaa kantaa vastuuta itsestään."
Parin viime vuoden aikana yllätyksiä ja tiukkoja paikkoja on ollut. Ensin niitä on aiheuttanut pandemia ja tänä vuonna Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Elämme poikkeuksellisen epävarmaa aikaa, mutta Niklanderin mukaan se ”ei muuta paljon peruskupletin juonta” varautumisessa.
”Omaa suunnitelmaa voi tietysti tarkastella vaihtuvien tilanteiden valossa. Jos ajatellaan vaikka yrittäjien eläkesäästämistä tai henkilöriskeihin varautumista, ei nykyinen tilanne juuri muuta niitä.”
Yrittäjät ovat nyt tavallista kiinnostuneempia omasta tilanteestaan.
”Hyvinä aikoina sellaista ei tule miettineeksi.”
Niklander on huomannut mielenkiintoisen ilmiön. Yrittäjillä on riskin käsite selkäytimessä omassa liiketoiminnassaan. Pankkitilin inflaatiota pienempi korko ja rahan ostovoiman heikkeneminen on monelle tuttu ja hyväksytty asia, vaikkei se tietenkään kivaa ole. Sijoitustuottojen vaihtelu sen sijaan hermostuttaa herkemmin.
”Se saattaa johtua siitä, että yrittäjä ymmärtää oman alan vaihtelut, mutta hän ei välttämättä ole sijoittamisen asiantuntija. Silloin alkaa tietysti helposti miettiä, että mitäs nyt.”
”Säästämisen näkymä on hieman heikentynyt markkinatilanteen takia. Ei olla ihan siinä, mitä lähdettiin esimerkiksi kaksi vuotta sitten tavoittelemaan. Silloin tulee helposti ajatus, että pitäisikö tästä livetä. Hanskojen lyöminen tiskiin on huono idea, sillä aika korjaa haavat.”
YRITTÄJÄN VARAUTUMISSUUNNITELMA SYNTYY KYSELEMÄLLÄ
Oman tilanteen hahmottaminen on suunnitelman perusta. Hakeeko yritys kasvua vai onko paino kannattavuudessa? Minkä ikäinen yrittäjä on? Mitä muuta olennaista pitää ottaa huomioon? Yrittäjän läheisten tilanne.
Millainen suunnitelma olisi fiksu henkilöstölle? Miten palkita ja miten avainhenkilöiden riskeihin voi varautua?
Millainen riskitaso olisi sopiva yrittäjän ja yrityksen tilanteen perusteella? Millainen rooli vastuullisuudella on varautumisessa? Säästämissuunnitelman, vakuutusten ja muun varautumisen hahmottelu.
Mitä tarkoittaa sijoitusriski? Millaista on aktiivinen salkunhoito? Entä muut suunnitelman elementit? Tyhmiä kysymyksiä ei ole, sillä ymmärrettävyys on kaiken a ja o.
Vastuullisessa varautumisessa on tärkeää, että järjestelyt elävät yrittäjän tilanteen mukaan. Nuorella yrittäjällä paino on nykyhetkessä, kuten vakavan sairauden varalta päivärahaturvassa ja perussosiaaliturvaa täydentävässä varautumisessa. Kun yritys kasvaa ja voi hyvin ja yrittäjä ikääntyy, paino siirtyy eläkepäiviin varautumiseen. Se on tosin aloitettu jo nuorena.
”Paras kokonaisuus muodostuu siitä, että yrittäjä huolehtinut itsestään ja ympärillä olevista, läheisistään ja työntekijöistään. Silloin on lakisääteistä ja vapaaehtoista turvaa. Silloin yrittäjä pärjää.”
Vastuullinen palkitseminen säteilee laajalle
”Läpinäkyvää ja oikeudenmukaista”, Mandatumin palkitsemisen palveluiden liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nyman määrittelee vastuullisen palkitsemisen. Määritelmän mukainen palkitseminen on osa yrityksen vastuullista henkilöstöpolitiikkaa.
”Miten yhtiölle merkittävät ESG-kriteerit on linkitetty henkilöstön palkitsemiseen?” Hulkko-Nyman kyselee.
Kun yritys päättää palkita työntekijöitä vastuullisuuskriteerien perusteella, työntekijät alkavat toimillaan tavoitella kriteerien toteutumista. Palkkaus ja palkitseminen ohjaavat vahvasti tekemistä. Yksilöiden ja yritysten toiminnan kautta vaikutukset alkavat näkyä ympäröivässä yhteiskunnassakin.
Yksi esimerkki vastuullisesta palkitsemistavasta on palkkiorahasto, jossa työntekijät voivat varautua tulevaisuuteen rahastoimalla tulospalkkioitaan. Tällöin työntekijät säästävät tyypillisesti joko kaikki tai osan palkkioistaan yrityksen henkilö- tai palkkiorahastoon. Kun rahasto sijoittaa työntekijöiden palkkiovaroja vastuullisesti, syntyy palkkiorahoille ikään kuin vastuullisuuden kerrannaisvaikutus.
Vastuullinen palkitseminen kuulostaa abstraktilta, mutta Hulkko-Nymanille kyse on mitä konkreettisimmasta prosessista. Hän neuvoo yrityksiä aloittamaan palkkauksen ja palkitsemisen perusteista, koska ne on pakko hoitaa hyvin.
”Jos yrityksillä ei ole vielä selväksi mietittynä esimerkiksi palkkojen porrastusta palkkausjärjestelmässä, hoitaisin ensin sen. Määrittelisin myös palkitsemisen kriteerit selkeästi. Näiden ensimmäisten askelien jälkeen tulee oikeudenmukainen ja toimiva järjestelmien ylläpito. Se vaatii esimerkiksi palkkaselvitystä ja tasa-arvosuunnitelmaa tukevia palkkakartoituksia”, Hulkko-Nyman luettelee.
”Askel kerrallaan. Kun yrityksellä on selvillä liiketoimintansa kannalta keskeiset ESG-kriteerit ja niiden hyvät mittaustavat, voi alkaa miettiä, miten ne saa linkitettyä palkitsemiseen.”
Mandatumin teettämän Palkitseminen 2022 -tutkimuksen mukaan 40 prosenttia yrityksistä käyttää jo vastuullisuuskriteereitä palkitsemisessaan. Yleisimpiä ovat henkilöstön hyvinvointiin, sitoutumiseen ja asiakastyytyväisyyteen liittyvät kriteerit.
Ympäristöteemaa on palkitsemiskriteereissä vielä aika vähän, mutta Hulkko-Nymanin mukaan se nousee, kun mittarit kehittyvät.
”Hyvässä palkitsemisessa tavoitteiden vaikutuksen pitää näkyä sillä aikajänteellä, jolla palkitsemista mitataan. Osassa ympäristömittareista vaikutukset näkyvät hitaasti, jolloin ne voivat sopia parhaiten pitkän aikavälin palkitsemisen mittareiksi.
Tuotantoketjujen ja yritysten ympäristövaikutusten analyysi kehittyy kovaa vauhtia. Hulkko-Nyman ennustaa, että tarkentuvat menetelmät alkavat näkyä palkitsemisessakin.
”Sijoittajia, asiakkaita ja työntekijöitä eli kaikkia sidosryhmiä kiinnostavat vastuullisuudessa periaatteessa samat asiat. Sijoittajille vastuullisuus tarkoittaa kestävää ja tuottavaa sijoitusta ja asiakkaille kestävää tapaa toimia. Työntekijät haluavat työskennellä yrityksissä, jotka sopivat heidän arvoihinsa. Palkitseminen kasvattaa osaltaan tietoisuutta näistä asioista.”
Mandatumin palkitsemistutkimuksen mukaan avoin ja läpinäkyvä viestintä on selvässä yhteydessä hyvään palkitsemiseen.
”Enemmistö työntekijöistä suhtautuu myönteisesti oman yrityksen palkitsemismalliin. Työpaikoilla on opittu puhumaan palkitsemisesta. Tosin yritysjohto yliarvioi viestinnän tässä säännönmukaisesti, eli suurempi osa yritysjohdosta kuin työntekijöistä on tyytyväinen palkitsemisesta viestimiseen.”
Vastuullinen palkitseminen motivoi ja edistää henkilöstön sitoutumista. Sitä kautta se parantaa yrityksen kilpailukykyä, mikä puolestaan kasvattaa yrityksen tulosta, mikä tuo verorahoja hyvinvointivaltion kassaan, jolloin kansalaisille on tarjolla julkisia palveluja. Hyvä kiertää.
