Inflaatiota kaikkialla – miten tässä näin kävi?

Korona-kriisistä toivuttiin globaalisti aika lailla yhtä aikaa ja tämä synkronoitu kysynnän elpyminen aiheutti merkittäviä pullonkauloja erilaisiin tavaroiden toimitusketjuihin. Kun palvelusektorit olivat vielä laajasti rajoitusten alla, niin yksistään tavaroiden kysyntä lähti repimään raaka-aineiden ja välituotteiden hintoja ylös reilusti.

Pelkästään energia, kemikaalit, metallit ja muut peruskomponentit valmistavalle teollisuudelle lähtivät selvään nousuun viime vuonna. USA:n ja Kiinan taannoinen kauppasota oli jo sotkenut entuudestaan maailmankaupan asetelmia, joita nyt raju kysyntäpiikki koronan aiheuttaman pikataantuman jälkeen sotki entisestään. Rahtien hinnat nousivat uusiin kaikkien aikojen huippuihin ja komponenttipula pisti globaalisti yritykset entisestään optimoimaan tuotantoaan.

Kunnes tuli helmikuun loppu 2022.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan lähetti monen raaka-aineen hinnan jopa eksponentiaaliseen nousuun. Siinä missä edelleen energian, sähkön, metallien, mutta nyt myös lannoitteiden ja maatalouden hyödykkeiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa. Koko inflaatioon vaikuttava pakka on sekaisin pöydällä. Saksan elinkeinoelämän tuottajahinnat nousivat +26 % vuoden takaisesta koronan jälkeisestä nousustaankin. Siis 26 prosenttia.

Keskuspankit ovatkin vihdoin kääntäneet kelkkansa. Muutama toimi jo ennen Venäjän hyökkäystä, mutta Euroopassa EKP oli nyt viimeistään pakotettu liikkumaan. Inflaatio on pakko saada kuriin, ja jos kasvua on uhrattava siinä samassa, niin se olkoon nyt kolikon kääntöpuoli. Tilanne on hyvin hankala ja keskuspankit toimivat nyt puun ja kuoren välissä. Uskottavuus on koetuksella ja sitä länsikeskuspankit eivät uhraa. Onneksi näin.

Euroopan tämänhetkinen riippuvuus venäläisestä energiasta on tullut nyt karmivalla tavalla ilmi. Maakaasun suhteen EU-komission suunnitelma on leikata 70 %:a Venäjän tuonnista tänä vuonna erilaisin keinoin. On selvää, että länsienergialle tulee uusi kysyntä- ja investointibuumi. EU toi Venäjältä 155 mrd kuutiometriä kaasua viime vuonna, joka vastaa 40 %:a koko EU-alueen vuotuisesta kysynnästä. Saksassa venäläistä kaasua ollaan korvaamassa Qatarista ja Algeriasta. Energiamarkkinat ovat kovassa muutoksessa ilman vihreää siirtymääkin. Koronan taklaamiseksi nopeasti tehty 750 mrd euron stimuluspaketti on hyvä ennuste koko Euroopan energiasiirtymää ajatellen. Eurooppa on nyt yhtenäinen ja etelän maat tulevat ajamaan laajempaa yhteisvastuuta myös energian rahoittamiseksi.

Markkinat hinnoittelevat edelleen inflaation nopeaa nousua. Inflaatiojohdannaiset ennakoivat selvästi yli 2 %:n tasoa viiden vuoden päästä alkavalle viiden vuoden periodille euroalueelle. On hämmentävää, miten keskuspankit ovat olleen niin jälkijunassa inflaation torjunnassa. Edelleen vallitseva korkotaso niin valtionlainoissa kuin koronvaihtosopimuksissa tuntuu reippaasti liian alhaiselta euroalueella. Aika harvoin ulkoa tulevat eksogeeniset shokit kääntävät markkinatrendejä. Niin näyttää käyvän nytkin.

Nousevat hinnat ja laskeva kansantuote tunnetaan stagflaationa. Yritysten tulosmarginaalit joutuvat paineeseen. Erittäin vahva taloussykli koronasta toivuttaessa heikkenee. Korkomarkkinoilla tuottokäyrä tasaantuu (lyhyet korot nousevat pitkiä korkoja enemmän), joka on merkki taantumariskin kasvusta.

Aika paljon pitää muuttua, että maailma palaa entiselleen. Venäläiset raaka-aineet ovat ehkäpä pitkäksikin aikaa ulkona länsimarkkinoilta. Venäjän kansantuote supistuu arvioiden mukaan 15-30 % riippuen energiasanktioiden tasoista. Se tullee pyyhkäisemään yli 15 vuotta Venäjän bkt:n kasvua pois. Onkin mahdollista, että syntyy itä-energian blokki, jossa kauppaa käydään Kiinan juanilla ja sitten länsi-blokki, jossa valuuttana on dollari. Se tulisi vaikuttamaan maailman kauppavirtoihin, valtioiden vaihtotaseisiin, valuuttakursseihin ja lopulta myös keskuspankkien valuuttavarantoihin. Geostrategia ohjaa myös geotaloutta ja päinvastoin.

Kaikki kriisit päättyvät ajallaan ja niin tämäkin. Tulevaa maailman talousjärjestelmän asetelmaa tarkasteltaessa ei voi kuitenkaan välttyä ajatukselta, että inflaation mekanismien suhteen on tapahtunut pidempiaikainen muutos. Tarjonnan pullonkauloja nousee esille nyt vasemmalta ja oikealta. Korkotaso tulee kuitenkin normalisoitumaan lähemmäs inflaatiovauhteja. Lopulta se on pidemmällä aikavälillä hyvä asia, sillä markkinamekanismein määräytyvä rahan hinta, eli korkotaso, balansoi inflaation vaikutusta yhteiskuntaan. Markkinoilla määräytyvät hinnat antavat tarkan kuvan siitä, mitkä hyödykkeet taloudessa ovat niukkoja ja mistä on taas runsaasti tarjontaa.