Kohti kestävämpää rahoitusta
EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma pyrkii ehkäisemään viherpesua, parantamaan sijoittajien tietoisuutta kestävyydestä ja ohjaamaan rahavirtoja kestävämpiin sijoituskohteisiin. Tämä näkyy sijoittajille myös käytännön tasolla. Elokuusta 2022 lähtien palveluntarjoajien on kysyttävä asiakkaan kestävyysmieltymyksistä sijoitusneuvonnan sekä sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden tarjoamisen yhteydessä. Sääntelyn kirittämänä kuva yritysten kestävyysvaikutuksista kirkastuu pala kerrallaan.
EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetuksesta seuranneet tiedonantovelvoitteet ovat olleet voimassa keväästä 2021 lähtien. Mitä käytännössä on tapahtunut sen jälkeen ja missä mennään nyt?
Tiedonantoasetuksen (SFDR) tavoitteena on mahdollistaa vertailukelpoisen ja läpinäkyvän tiedon saanti yritysten toiminnan kestävyysvaikutuksista sekä -riskeistä. Tiedonantoasetuksen myötä finanssimarkkinatoimijoilla on velvollisuus antaa tietoa kestävyyteen liittyvistä asioista sekä tuote- että yhtiökohtaisesti.
Finanssialan toimijoiden on maaliskuusta 2021 alkaen täytynyt kertoa sijoitusten kestävyysriskeistä ja siitä, miten haitallisia ympäristövaikutuksia on huomioitu. Rahoitustuotteet täytyy myös luokitella kestävyyden perusteella. Tiedonantoasetusta on täydennetty tammikuussa 2023 voimaan tulevilla teknisillä standardeilla, jotka yhdenmukaistavat annettavien tietojen muotoa ja sisältöä tuotteiden sekä toimijoiden vertailukelpoisuuden parantamiseksi.
Mistä tietää, että sijoitustuote on kestävä?
Sijoitustuotteita ei saa markkinoida kestävinä, jos ne eivät ole sääntelyn tarkoittamia ns. tummanvihreitä (SFDR:n artikla 9:n mukaisia) tai ns. vaaleanvihreitä (artikla 8) tuotteita, joilla on erityisiä kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia. Artiklan 8:n tuotteilla viitataan sijoitustuotteisiin, jotka edistävät joko ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia osana sijoitustoimintaansa, kun taas artikla 9:n mukaiset tuotteet tekevät kestäviä sijoituksia ja niillä on kestävyyteen liittyvä tavoite. Tavoite voi olla esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
Näitä tuotteita koskevat myös laajemmat ja yksityiskohtaisemmat tiedonantovaatimukset. Käytännössä se tarkoittaa, että luokiteltaessa rahoitustuotetta tumman- tai vaaleanvihreäksi, on finanssimarkkinatoimijoiden annettava tietoja siitä, mitä ympäristöön ja/tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia tuote edistää tai mikä on tuotteen kestävä sijoitustavoite. Lisäksi tietoa annetaan esimerkiksi tuotteen kestävyyden mittaamisesta ja tuotteen strategiasta.
Sijoitustuotteita ei saa markkinoida kestävinä, jos ne eivät ole artikla 8:n tai artikla 9:n mukaisia.
Tummanvihreiden ja vaaleanvihreiden tuotteiden osalta on myös raportoitava vuosittain, miten kestävyysominaisuuksien edistäminen on toteutunut tai missä määrin kestävä sijoitustavoite on saavutettu.
”Tuotteiden kestävyystavoitteet ja edistettävät kestävyysominaisuudet on siis määriteltävä tarkkaan ja niiden toteutumisesta on pystyttävä raportoimaan,” kertoo Senior ESG Manager Sari Rajakangas Mandatum Asset Managementista.
”Mitä kunnianhimoisemmat kestävyysominaisuudet tuotteessa on, sitä enemmän ja tarkemmin sijoittajan on mahdollista saada tuotteesta kestävyysliitännäistä tietoa päätöksentekonsa tueksi.”
EU-taksonomia puhututtaa ja velvoittaa
EU:n kestävän rahoituksen säädöshankkeista EU:n ympäristötaksonomia on ollut paljon esillä julkisissa keskusteluissa, ei vähiten sen viivästymisen tai ydinvoiman ja kaasun mukaan sisällyttämisen vuoksi.
EU:n ympäristötaksonomia täydentää tiedonantoasetusta määrittelemällä ympäristön kannalta kestävän toiminnan ja asettamalla sille kriteerit. Taksonomia sisältää kuusi ympäristötavoitetta, joista kahta ensimmäistä eli ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat velvoitteet ovat olleet voimassa tammikuusta 2022 lähtien. Vuoden 2023 alusta tulevat voimaan muut neljä tavoitetta, jotka liittyvät vesivarojen ja merten kestävään käyttöön ja suojeluun, kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojeluun ja ennallistamiseen.
”Taksonomiaan liittyvä raportointi koskee Mandatumia kahta kautta. Rahoitusalan yhtiönä olemme raportoineet tänä vuonna ensimmäistä kertaa Mandatum-konsernin sijoitusten taksonomiakelpoisuutta vuodelta 2021, eli kuuluuko taloudellinen toiminta taksonomiaregulaatioon,” Rajakangas kertoo.
”Lisäksi olemme ilmoittaneet tämän vuoden alusta lähtien tuotekohtaisesti, ottaako artikla 8:n tai 9:n mukainen tuote huomioon taksonomian mukaiset luokittelukriteerit,” lisää Rajakangas.
Miten kestävyysvelvoitteet näkyvät sijoittajalle?
Kestävyyttä koskevat velvoitteet ovat ulottautuneet entistä selkeämmin myös vakuutusalan ja rahoitusmarkkinoiden alakohtaiseen sääntelyyn. Elokuusta 2022 lähtien palveluntarjoajille on asetettu velvollisuus kysyä asiakkaan kestävyysmieltymyksistä sijoitusneuvonnan sekä sijoitussidonnaisten vakuutustuotteiden tarjoamisen yhteydessä. Kestävyysmieltymysten kartoittamisen yhteydessä asiakas voi aiempaa paremmin vaikuttaa siihen, sisällytetäänkö hänen sijoituksiinsa esimerkiksi taksonomian mukaisia sijoituksia, kestäviä sijoituksia tai sellaisia sijoituksia, joissa huomioidaan haitalliset kestävyysvaikutukset.
”Kestävyysmieltymyksiä koskevalla sääntelyuudistuksella on pyritty lisäämään asiakkaiden tietoisuutta siitä, että saatavilla on tuotteita, joilla on kestävyyteen liittyviä ominaisuuksia ja siten tukemaan pääoman virtaamista kestäviin sijoituskohteisiin,” Rajakangas sanoo.
Parempaa dataa kestävämpien sijoituspäätösten tueksi
EU-taksonomian keskeneräisyys ja se, ettei dataa kohdeyhtiöiden taksonomiakelpoisuudesta tai -mukaisuudesta ole ollut vielä saatavilla, tekee sekä tuote- että yhtiökohtaisesta raportoinnista haastavaa. Bloombergin tuoreen, yli 4 000 yritystä kattavan tarkastelun mukaan raportoinnin määrä on minimaalinen, sillä vasta alle 10 % tutkituista yhtiöistä raportoi taksonomiakelpoisuuteen liittyviä lukuja. Näistä yhtiöistä vain 0,5 % hyödynsi standardoitua raportointilomaketta, joka on tulossa voimaan vuoden 2023 alusta.
”Meillä rahoitusalan toimijana on tehtävä kannustaa yrityksiä parempaan ja laajempaan ESG-tiedon raportointiin.”
Rahoitusalan yhtiön tie mahdollisimman kattavaan ja vertailukelpoiseen raportointiin kulkee kohdeyhtiöistä saatavan paremman datan ja raportoinnin kautta. Nykyinen muun kuin taloudellisen tiedon raportointivelvollisuus (NFRD) tulee lähivuosien aikana tarkentumaan uudella kestävyysraportointidirektiivillä (CSRD). Tämä tulee edellyttämään kestävyystietojen varmentamista sekä kattamaan asteittain entistä suuremman joukon yrityksiä, jotka eivät ole olleet nykyisen raportoinnin piirissä.
”Muutos tulee osaltaan vaikuttamaan positiivisesti asiakkaillemme tarjottavaan sijoitustuotteiden ESG-raportoinnin laatuun sekä luotettavuuteen,” kuvailee Sari Rajakangas.
Kasvavan sääntelyn lisäksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotukset tulevat vaikuttamaan myös pienempien yritysten datan laatuun ja saatavuuteen, koska ne ovat usein osa raportointivelvoitteiden piirissä olevan suuremman yrityksen toimitusketjua.
Raportointivelvoitteiden lisäksi suurempiin yrityksiin kohdistuu usein odotuksia muun muassa kestävyysdataa vaativien sijoittajien suunnalta, jolloin paine datan laadusta ja saatavuudesta valuu myös toimitusketjussa alaspäin.
”Meillä rahoitusalan toimijana on tehtävä kannustaa yrityksiä parempaan ja laajempaan ESG-tiedon raportointiin,” summaa Rajakangas.
Sijoittaminen
Mandatumin valikoimasta löydät sijoittamisen ja varainhoidon palvelut sekä yksityishenkilöille että yrityksille.
Tutustu sijoittamiseen
