Nämä neljä asiaa sijoittajien on hyvä ymmärtää markkinoista nyt

Pitkien koronavuosien jälkeen moni olisi toivonut vuodesta 2022 jo hieman rauhallisempaa. Toisin kuitenkin kävi. Koronasta ei päästy vieläkään eroon, inflaatio ja korkeat korot heräsivät pitkiltä talviuniltaan ja Eurooppaan syttyi sota.

Sijoittajat ovat taas uuden äärellä. Mitä kaikkien sijoittajien olisi nyt hyvä tietää markkinoiden ajankohtaisista asioista?

Osakkeet eivät ole enää helppo tie onneen

Niin sanottu perinteinen sijoitussalkku koostuu eri painotuksilla vähäriskisistä valtionlainoista ja osakkeista. Viime vuosina erityisesti Euroopassa korkojen tuotto-odotukset ovat olleet matalia ja moni sijoittaja on joutunut lisäämään osakkeiden painoa päästäkseen tavoittelemaansa tuottoon. Markkinoilla onkin puhuttu TINA-ilmiöstä (There is no alternative), tarkoittaen että osakkeille ei likvideissä sijoituskohteissa ole oikein ollut vaihtoehtoja.

”TINA-ilmiö on ollut varsin selkeä Euroopassa ainakin viimeiset viisi vuotta. Olemme nähneet tilanteita, joissa markkinalaskujen jälkeen osakkeisiin on rynnätty vauhdilla takaisin. Näin on uskaltanut tehdä, kun osakkeet ovat lähes kauttaaltaan tehneet nopean paluun. Samalla osakkeiden arvostukset ovat nousseet korkeiksi”, Järvinen sanoo.

Enää sama kaava ei ole toiminut ja sijoitusmaailmassa ollaan uuden äärellä - tai pitempimuistisille palaamassa vanhaan, finanssikriisiä edeltävään aikaan. Nollakoroista on siirrytty korkeampien korkojen maailmaan.

Korkojen nousun seurauksena valtionlainat, joista on pitkään saanut miinusmerkkistä tuottoa, ja yrityslainat, joissa tuotto on ollut matala, näyttävät nyt sijoittajan silmin hyvin erilaiselta kuin mitä vasta puoli vuotta sitten. Eurooppalaisissa valtionlainoissa tuotto-odotus on jo selvästi positiivinen, erityisesti riskisemmissä yrityslainoissa jo korkea 6–7 %. Pienemmän riskin, vakavaraisempien yritysten lainoissa myös jo 2–3 %.

”Tänä vuonna ei olla nähty samanlaista osakkeiden kimpoamista takaisin ylös kuin esimerkiksi koronakriisissä. Vuosi on muistuttanut osakemarkkinoiden oikeasta luonteesta: arvostukset voivat myös laskea, eikä niitä aina pompauteta väkisin heti kuukauden päästä ylös. Nyt sijoittajille, joille tällainen tulee yöuniin, on tullut vaihtoehtoja. Vuosi sitten tilanne oli eri, kun muiden mahdollisuuksien tuotto-odotus osakkeisiin nähden oli yksinkertaisesti niin matala.”

Tämän seurauksena matalamman tuotto-odotuksen omaavat sijoittajat tulevat siirtämään sijoituksiaan osakkeista muihin omaisuuslajeihin. Tämä taas tulee heijastumaan myös osakkeiden arvostustasoihin. Osakkeet tulevat kuitenkin edelleen pysymään tärkeänä osana sijoittajien salkkuja.

”Osakkeissa omaisuusluokkana ei sinänsä ole tapahtunut muutosta. Korkojen tuotto-odotuksen kasvu ei ole tapahtunut osakkeiden tuotto-odotuksen kustannuksella vaan tullut siihen ohelle. Pitkällä aikavälillä osakkeet suhteessa korkosijoituksiin näyttävät edelleen näyttävät tuottoa hakevalle sijoittajalle järkeviltä”, Järvinen selventää.

Järvisen mukaan on mahdollista, että korkotaso on palannut rakenteellisesti korkeammalle tasolle eikä nollakorkomaailmaan ole samalla tavalla paluuta. TINA:n aika näyttäisikin olevan ohi. Markkinoille muutos tulee olemaan merkittävä.

Pitkäjänteiselle sijoittajalle inflaatio on laskukauttakin kinkkisempi vihollinen

Vuosi sitten kahvipaketti maksoi viisi euroa, nyt lähennellään jo kymmentä. Bensa, ruokaostokset, sähkö – samanlaista kehitystä on näkyvissä kauttaaltaan. Inflaatio näkyy kaikkialla, mutta silti sitä on hankala hahmottaa.

”Rahan reaaliarvo on sinänsä hankala käsite, koska sen hapertumista ei näe suoraan tililtä. Tilillä oleva satanen on satanen vuoden päästäkin. Jos tililtä saa vielä korkoa, summa voi näyttää jopa kasvavan, vaikka reaalisesti samalla rahalla saa vähemmän.”

Tämä tekee inflaatiosta ja varsinkin sen pitkän aikavälin vaikutuksien arvioimisesta haastavaa, varsinkin kun aletaan puhua pitemmistä aikajaksoista. Silti nyt, kun inflaatio on korkealla eikä paluuta nollakorkojen tuttuun maailmaan ole horisontissakaan, sen huomioiminen on entistäkin tärkeämpää. Kuitenkin moni sijoittaja tuntuu unohtaneen inflaation vaikutukset, kun omista sijoituksista puhutaan.

Markkinoilla on eletty mollivoittoisia aikoja ja sijoittajia on päätynyt ottamaan rahojansa ”turvaan” eli muuttamaan sijoituksiaan käteiseksi. Järvisen mukaan sijoittajille, jotka uskovat tarvitsevansa varoja lähitulevaisuudessa, se voikin olla järkevää. Moni on kuitenkin tehnyt näin kaiken varalta, vaikka varsinkaan pitkäjänteisemmille sijoittajille se ei kannattaisi.

”Sellaisille varoille, joita on tarkoitus kuluttaa vuosien tai puhumattakaan vuosikymmenien päästä, jo 2–3 prosentin inflaatiolla on valtava vaikutus siihen, mitä varoilla lopulta saa. Koska pankkitilillä oleville rahoille ei käytännössä makseta korkoa, pelkästään nykyisen ostovoiman säilyttämiseksi täytyy sijoittaa. Korot toki tulevat tileilläkin nousemaan, mutta viiveellä. Ja jos inflaatio on poukkoilevaa tai se on korkealla, voi olla, että korko tulee joka tapauksessa olemaan matalampaa kuin inflaatio. Siksi varoille, joita ei tarvitse lähitulevaisuudessa, on tärkeä tehdä sijoituspäätöksiä”, Järvinen muistuttaa.

Jos aiemmista kriiseistä ja matalapaineista voi jotakin oppia, on se, että ne päättyvät ja historiallisesti pitkällä tähtäimellä sijoitusmaailman suunta on ollut lopulta aina ylöspäin. Pitkäjänteiselle sijoittajalle inflaatio on siis yksittäisiä töyssyjä merkittävämpi haaste ratkottavaksi.

90-luvun kaltaista taantumaa ei ole näkyvissä, sijoittajan kannattaa pitää kuitenkin tilannetta silmällä

Taantumasta on puhuttu viime aikoina paljon. Euroopassa taantumatunnelmia nostavat erityisesti energian saantiin ja sen saannin kustannuksiin liittyvät pelot. Yhdysvalloissa taustalla on taas erityisesti inflaation vaikutus kuluttajien haluun ja kykyyn kuluttaa. Suomessa taantuma-sana tuo muistoja finanssikriisistä ja pahasti kansaan iskeneestä 90-luvun lamasta. Pitääkö taantumasta olla huolissaan?

”Tilanne taantuman kanssa on siinä mielessä erikoinen, että viralliset talousennusteet ovat taantumapuheisiin nähden vielä aika positiivisia. Euroalueelle ja Yhdysvaltoihin ennustetaan lähemmäs 2,5 % BKT:n nousua tälle vuodelle. Hidastumista on kuitenkin näkyvissä ja taloudessa on nyt paljon riskejä, joilla on taipumusta hidastaa kasvua. Esimerkiksi Euroopan teollisuus on hyvin riippuvainen kaasusta, ja jos Venäjä lopettaisi kaasun toimittamisen, täällä nähtäisiin hyvinkin nopeasti taantumaa. Paniikkiin ei ole kuitenkaan aihetta.”

Taantumasta puhutaan, kun reaalisen BKT:n kasvu on pienempää kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä eli talous on supistunut puoli vuotta. Moni käyttää nyt taantumasta puhuessaan termiä tekninen taantuma, jolla viitataan siihen, että taantuma johtuu yksittäisistä tekijöistä ja se olisi siksi lievä ja nopeasti ohi. Eli kyseessä olisi määritelmän mukaan taantuma, mutta vaikutukset keskimääräisen kuluttajan tai sijoittajan elämään olisivat hyvinkin erilaiset kuin, mitä nähtiin finanssikriisin aikaan tai 90-luvun alussa Suomessa.

Järvisen mukaan nykytietojen perusteella ei siis tarvitse taantuma-mörköä pelätä, mutta tilannetta ja sen mahdollisia vaikutuksia omiin sijoituksiin kannattaa pitää silmällä.

”Osakemarkkinoilla hinnoitellaan jo talouden hidastumista, mutta ei vielä länsimaista taantumaa ensi vuodelle. Tällä hetkellä markkinoilla ollaan vielä ehkä turhankin optimistisia yritysten tulevan kasvun suhteen: tulosten odotetaan kasvavan kymmenen prosentin luokkaa tänä vuonna ja ensi vuodellekin odotetaan reilua kasvua, mikä talouden hidastuessa ei ole realistinen odotus.”

Miten taantuma sitten näkyisi osakkeissa?

”Kun yritysten tulokset lähtevät heikkenemään, osakkeet tulevat luonnollisesti alas. Kuinka paljon taantuma sitten osakkeita laskisi, sitä on vielä vaikea sanoa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että osakemarkkinat ennakoivat taloutta noin 6–9 kuukautta eteenpäin. Ei siis niin, että ensin todetaan taantuma ja sitten osakkeet laskevat.”

Mitä vaikutuksia maksukyvyttömäksi toteamisella olisi Venäjälle vai olisiko mitään?

Ukrainan sodan vuoksi Venäjälle asetetuista pakotteista iso osa on koskenut rahaliikennettä, jota tarvitaan myös valtionlainojen takaisinmaksuun. Venäjän onkin odotettu päätyvän maksukyvyttömäksi ja tilannetta on seurattu viime kuukausina mediassakin tiiviisti. Asian saamasta huomiosta huolimatta Järvisen mukaan maksukyvyttömyydellä ei olisi Venäjälle kuitenkaan juurikaan käytännön vaikutuksia. Ainakaan siis enää.

”Venäjän maksukyvyttömäksi luokittelulla olisi käytännössä hyvin vähän merkitystä. Venäjälle asetetut pakotteet ovat jo käytännössä ajaneet länsimaiset sijoittajat pois: joko Venäjälle ei haluta sijoittaa tai ei pakotteiden vuoksi edes käytännössä pystytä. Sijoittajien pelkona on myös, että Venäjä tulee joka tapauksessa ajautumaan maksukyvyttömyyteen eikä voisi siten maksaa enää lainojaan takaisin. Käytännössä markkina on ollut jo Venäjälle suljettu.”

Silti Venäjä on pyrkinyt välttämään maksukyvyttömyysmerkintää monin eri keinoin. Miksi?

”Taustalla voi olla status tai symbolinen asia, tai ehkä he ovat edelleen ajatelleet, että kohta sota päättyy ja asiat palaavat normaaliksi. Jälkimmäisessä tapauksessa maksuhäiriömerkintä voisi viivästyttää Venäjän paluuta markkinoilla. Itse tulkitsisin kuitenkin, että paluu tulee joka tapauksessa olemaan pitkä ja kivinen, on maksukyvyttömyysmerkintää tai ei”, Järvinen pohtii.

Jotain uutta, jotain vanhaa, tylsältä ei sijoittajan tulevaisuus joka tapauksessa näytä. Sen, onko edessä enemmän haasteita vai mahdollisuuksia, voi kukin itse päättää.

Sijoittaminen

Mandatumin valikoimasta löydät sijoittamisen ja varainhoidon palvelut sekä yksityishenkilöille että yrityksille.

Tutustu sijoittamiseen