Urheilija tarvitsee exit-strategian

Ammattiurheilu on elämäntapatyö, jossa ei lasketa ylityötunteja ja henkilökohtaisen elämän uhrauksia. Harjoittelu määrittelee arkea tarkasti ruoka-aikoineen, levon tarpeineen ja kehonhuoltoineen. Paljon aikaa kuluu myös harjoitus- ja kisamatkoilla, lopun ajan haukkaavat medianäkyvyyden hallinta ja sponsoriyhteistyöt.

Moni ammattiurheilija kykenee suunnittelemaan urheilu-uransa pitkäjänteisesti ja varmistamaan riittävän toimeentulon kilpauran ajaksi. Harva kuitenkaan osaa vastata kysymykseen, mitä urheilu-uran jälkeen tapahtuu – ja mistä toimeentulo silloin tulee.

”Eikä kaikkea tätä tarvitse vielä parikymppisenä tietääkään. Jokaisen ammattilaiseksi tähtäävän tulisi kuitenkin tiedostaa fakta, että urheilu-ura ei kestä ikuisesti. Urheilu-uran jälkeiseen aikaan varautuminen taloudellisesti kannattaa aloittaa niin aikaisin kuin mahdollista”, sanoo ammattilaisgolfaaja Mikko Korhonen.

Urheilija kantaa ison taloudellisen riskin

Urheilijan on siedettävä yrittäjän tavoin taloudellista epävarmuutta, sillä aktiivikaudella urheilijan tulot riippuvat usein menestyksestä. Vaikka tulot ovat epäsäännölliset, esimerkiksi kilpailu- ja harjoitusmatkoilta kertyy jatkuvasti juoksevia menoja. Korhosen kiinteät kulut ovat 150 000 euroa vuodessa.

Yrittäjän riskistä ja eläkeikään varautumisesta puhutaan paljon. Suomessa yksilöurheilija on voinut toimia osakeyhtiönä vasta vuodesta 2010, vaikka urheilija on mitä suurimmissa määrin riskiyrittäjä. Lisäksi urheilija eläköityy paljon nuorempana kuin tavallinen yrittäjä. Siihen nähden urheilijoiden exit-suunnitelmia tehdään aivan liian vähän.

Korhonen muistuttaa, että suurimmasta osasta urheilulajeja ei ole edes mahdollista kerätä varallisuutta koko loppuelämäksi. Usein urheilijan tienestit kuluvat tavallisen arjen pyörittämiseen.

”Jos sieltä täältä napsittuja palkintorahoja ei ole mahdollista rahastoida tai sijoittaa, tulevaisuutta varten pitää tehdä B-suunnitelma.”

Se voi olla esimerkiksi ammattiin tähtäävä opiskelu. Jos opintoja ei ole mahdollista suorittaa aktiiviuran aikana, rahaa voi yrittää säästää tai sijoittaa edes tulevia opiskeluja varten.

”Niissä lajeissa, missä voi tienata, urheilijan kannattaa aloittaa säästäminen ja sijoittaminen heti. Olen onnellisessa asemassa, sillä olen saanut kerättyä itselleni hyvän pohjakassan ja voinut sijoittaa palkintorahojani myös tulevaisuutta varten.”

Korhosen turnauspalkkiot kasvavat korkoa hajautetusti asuntoissa, rahastoissa ja osakkeissa.

Isoihin rahoihin ei pääse heti käsiksi

Lähes parikymmentä vuotta ammattilaisena pelannut Korhonen havahtui tulevaisuuden miettimiseen kymmenisen vuotta sitten.

”Eli tosi myöhään. Monessa muussa lajissa aktiiviura olisi siinä vaiheessa jo ohi. Golfia voi onneksi pelata vaikka viisikymppiseksi, jos siltä tuntuu.”

42-vuotiaan Korhosen uran toistaiseksi isoimmat voitot ovatkin tulleet vasta viime vuosina. Kesäkuussa 2018 hän voitti ensimmäisen European Tourin osakilpailunsa Itävallassa ja kuittasi voitostaan 170 000 euroa. Toinen ykkössija tuli Euroopan-kiertueella Kiinan Shenzenissä toukokuussa 2019. Turnauksen palkintoraha oli 444 000 euroa.

Toisaalta golfilla voi ansaita mukavasti ilman isojakin turnausvoittoja. Esimerkiksi heinäkuussa 2022 pelatussa DB World Tourin Scottish Open -kilpailussa Korhonen ylsi sijalle 30, mikä toi golfaajan tilille yli 57 000 euroa.

Golfturnausten palkintorahat ovat muhkeita, mutta niin ovat myös kiertue-elämän kulut. Korhosen mukaan DB World Tourilla palaa helposti 3 000–5 000 euroa viikossa, ja matkustusviikkoja kertyy vuodessa jopa kolmekymmentä. Pelkkä caddien peruspalkka on yli tuhat euroa viikossa, minkä lisäksi caddielle kuuluu yleensä noin seitsemän prosentin provisio palkintorahoista. Kisamatkoilla on mukana tietenkin myös huolto- ja valmennusjoukkoja.

”Vie aikansa, ennen kuin pääsee mukaan isoihin kisoihin ja käsiksi isoihin palkintorahoihin, sitä ennen mennään ihan kädestä suuhun. Challenge Tourilla pärjää pienemmällä budjetilla, mutta näistä pienistä kisoista ei jää käteen mitään.”

Pakollisten kilpailumatkojen lisäksi suomalaisgolfaajat tarvitsevat erillisen budjetin harjoitusmatkoja varten. Sisätiloissa tekniikkaa voi hioa loputtomasti, mutta kinosten peittämällä kentällä swingin toimivuutta ei pääse testaamaan käytännössä.

Rahasto auttaa ammattigolfaajia hyvään alkuun

Ilman harjoittelu- ja pelimatkoja golfaajan ammattilaisura ei urkene. Vaikka lahjakkuudella ja tinkimättömällä työllä pääsee pitkälle, ne eivät riitä kansainvälisille viheriöille asti. Nuoret golfaajat tarvitsevat paitsi henkistä myös taloudellista tukea noustakseen seuraavalle tasolle.

”Omasta kokemuksesta tiedän, miten vaikeaa on löytää yhteistyökumppaneita alkuun – juuri silloin, kun avun tarve on suurin. Jos nimeä ei vielä ole, rahat on yritettävä raapia kasaan perhepiiristä ja suhteilla.”

Kun Korhonen lähti 25-vuotiaana luomaan ammattilaisuraa, hänellä oli taskussaan alle viisi tuhatta euroa.

”Sillä summalla ei montaa viikkoa matkustettu. Oli pakko alkaa tienata heti, mikä on onneksi tässä lajissa mahdollista – ja minulla kävi hyvin. Onnistuin kisoissa alusta alkaen ja pystyin jatkamaan kiertue-elämää keskeytyksittä.”

Korhonen tiedosti, etteivät kaikki ole yhtä onnekkaita. Osa lahjakkaista pelaajista ei pääse edes kokeilemaan siipiään maailmalla, joidenkin ura päättyy ennen aikojaan epäonnisen alun jälkeen. Korhonen päätti tehdä asialle jotain.

”Perustamani The 59 Fund auttaa nuoria golfaajia eteenpäin uran alkuvaiheessa. Rahaston varat ohjataan lyhentämättöminä golfammattilaiseksi siirtyneiden suomalaispelaajien tukemiseen. Minusta jokainen lahjakas pelaaja ansaitsee hyvän alun ammattilaisuralleen.”

Unelmien toteuttamiseen tarkoitettu golfrahasto on saanut nimensä maagisen viisysin eli 59 lyönnin haamurajan mukaan.

Kisamenestys ruokkii taloudellista menestystä

Korhonen toivoo tukemiensa pelaajien hyville aluille myös onnellisia loppuja, niin urheilullisen kuin taloudellisen menestyksen osalta. Yleensä ne kulkevat käsi kädessä.

”Tietysti rahankäytön kanssa täytyy olla fiksu. Jos käteen laitetaan sadan tonnin shekki, sitä ei kannata polttaa sadan tonnin Porscheen. Verottajakin vie palkintorahoista osansa – itse asiassa noin puolet.”

Toisaalta bisnesmaailman lainalaisuudet pätevät myös urheilussa: menestys ruokkii menestystä.

”Mitä paremmin urheilija pärjää kisoissa, sitä helpommin hän tienaa rahaa hyvillä yhteistyö- ja sponsorisopimuksilla. Silloin tulot eivät ole vain kisoista saatua rahaa.”

Korhonen on menestynyt golfkentillä mukavasti, minkä ansiosta pelaajan tulevaisuus näyttää myös taloudellisesti vakaalta. Silti hän ei ole valmis kantamaan golfbägiään varastoon.

”Niin kauan kuin pelaaminen tuntuu hyvältä ja kisamenestystä tulee, ura saa jatkua. Nyt tuntuu, että voisin hyvinkin pelata vielä viisi vuotta.”

Korhonen uskoo pysyvänsä jollain tavalla golfin parissa myös aktiiviuransa jälkeen.

”Kun painaa neljännesvuosisadan yksilöurheilijana, takataskuun jää väistämättä oppeja itsensä johtamisesta, neuvottelemisesta ja kontaktien luomisesta. Eiköhän niille eväille löydy jotain käyttöä.”