Uskaltaako nyt sijoittaa – vai olla sijoittamatta?

Kuluvan vuoden heikon markkinakehityksen keskellä olen palannut useamman kerran mieleeni painuneeseen otsikkoon Kauppalehdessä maaliskuussa 2020. Keskiviikkona 18.3. julkaistun jutun otsikko kuului näin: Pörssien syöksykierre jatkuu vielä viikkoja: ”Olemme totaalisen tuhon kynnyksellä, Jumala meitä auttakoon”. Koronakriisin kurssipohjat saavutettiin kolme pankkipäivää myöhemmin maanantaina 23.3.2020. Koko koronakriisin lasku oli kuitattu viisi kuukautta myöhemmin elokuussa 2020.

Syy muisteluuni ei ole Kauppalehden, toimittajan tai jutussa nimettömiksi jäävien asiantuntijoiden iva. Kriisin keskellä synkkyyteen oli kaikki edellytykset. Vastaavanlaisia otsikoita olisi epäilemättä helppo kaivaa myös edeltävien, suurempien ja pienempien markkinakriisien ajalta. Syy muisteluuni piileekin juuri tässä. Keskellä kriisejä valo kaikkoaa herkästi, ja tulevaan piirretyt ennustukset näyttävät sysimustilta. Samalla sekunnilla, kun pohja saavutetaan, markkinatoimijoiden kollektiivinen tulevaisuudenusko on alhaisimmillaan. Sitten jokin muuttuu.

Tässä piilee myös markkinoiden sisäänrakennettu nurinkurisuus. Etsiessään markkinoiden pohjaa täytyy nähdä pidemmälle kuin muut ja uskoa tulevaa, kun muut ympärillä näkevät vain kaaosta. Sijoitusmarkkinoiden kansanperinne on toki pullollaan tarinoita myyttisistä, pohjat ja huiput aistineista sijoittajista, jotka ahneuden tai pelon keskellä ymmärsivät muita paremmin. Nämä tarinat peittävät alleen kuitenkin monin verroin tarinoita sijoittajista, jotka ovat samaa yrittäessään epäonnistuneet.

(artikkeli jatkuu)

Mikä siis neuvoksi? Millä ammattisijoittajat tietävät sen, milloin lasku päättyy ja osakkeita pitää ostaa? Vastaus on oman käsitykseni mukaan arkirealismissaan lokakuisen masentava. Eivät mitenkään. Itse asiassa monet eivät välttämättä edes yritä.

Lue lisää: Minkälaiset näkymät koroilla, osakkeilla ja asunnoilla on juuri nyt?

Salkunhoidon keskeinen viisaus on keskittyä tekemään päätöksiä, joissa on, mielellään todistetusti, useammin oikeassa kuin väärässä. Esimerkkinä vaikkapa osakesalkunhoitaja, joka on omalla kokemuksellaan, työllään ja asiantuntemuksellaan hankkinut muita paremmat mahdollisuudet valita menestyviä osakkeita omien sijoitusrajoitteidensa puitteissa. Salkunhoitaja ei yleensä yritä pohtia koko osakemarkkinan suuntaa ja esimerkiksi myy kaikkia osakkeitaan kriisin lähestyessä, koska ei koe olevansa muita parempi ennustamaan talouden kriisejä (eikä aina voisi toki rahaston sääntöjen takia näin tehdäkään).

Mikä siis neuvoksi, jos oman salkun riskitaso nyt mietityttää? Yleensä salkkuaan pitkällä aikajänteellä sijoittavalle, myrskyistä huolimatta vähintään kohtuullisesti yönsä nukkuvalle sijoittajalle kaksi neuvoa nousee ylitse muiden kriisien keskellä:

1. Älä myy.
2. Älä yritä ostaa pohjalta.

Neuvojen perustelu on ensinnäkin lyhykäisyydessään se, että todennäköisesti olisit myöhässä; sekä nyt myytäessä että silloin, kun ostaisit sijoitukset takaisin kurssien noustessa. Poistuminen finanssikriisin pohjilta edes kahdeksi kuukaudeksi tarkoitti 2006 sijoitustoimintansa aloittaneelle sijoittajalle lähes 80 % (annualisoituna yli 2 %) pienempää tuottoa verrattuna sijoittajaan, joka ei tehnyt salkulleen kriisin keskellä mitään, mikäli salkku olisi pidetty 14.10.2022 asti.

Pohjakalastelun sijaan tuottoisa, joskin ehkä kulunut, neuvo on hajauttaa sijoitukset ajallisesti. Tällöin tulee todennäköisesti osuneeksi lähelle pohjia väkisinkin. Väitteen tueksi kelpaa jälleen kuvitteellinen esimerkki. Sijoituksensa viiteen kuukausierään finanssikriisin pohjan molemmin puolin jakanut sijoittaja on tienannut 14.10.2022 mennessä vajaat 300 % tuottoa, kun taas pohjilta 6kk myöhästyneen sijoittajan tuotto jää alle 200 % (sijoitukset sijoitettu esimerkissä globaaliin osakeindeksiin).

Syksy tuonee sijoitusmarkkinoille vielä aimo annoksen epävarmuutta kohottavia uutisia. Lienee siis selvää, että seuraavaa kivikaudelle paluuta povaavaa talousmedian otsikkoa ei tarvitse odottaa kovinkaan kauaa. Sellaiseen törmätessään kannattaa kuitenkin pysähtyä pohtimaan kaikkia aiempia maailman tai vähintäänkin finanssimaailman loppua povanneita otsikoita. Niitä kirjoittaessa maailma näytti epäilemättä synkältä. Kunnes se seuraavana päivänä näytti taas vähän valoisammalta.

Esimerkki 1: Myynti pohjilla käy pitkällä aikavälillä kalliiksi

Sijoitus globaaliin osakeindeksiin 1.1.2006, poistuminen markkinoilta x kuukaudeksi finanssikriisin pohjilla 9.3.2009.

Esimerkki 2: Pohjakalastuksen haasteet

Sijoitus globaaliin osakeindeksiin finanssikriisin pohjilla 9.3.2009, ajallisesti viiteen osaan hajautettu salkku sekä sijoitukset x kuukautta pohjan jälkeen.

Hajautetussa portfoliossa: t-2, t-1, t+0, t+1, t+2 (kun t = pohja ja luku on kuukausina).

Lähde: Bloomberg, Mandatum Asset Management

Enemmän useammalle

Sijoittaminen on kauaskantoinen päätös. Vaurastu ammattilaisen avulla tai itse.

Valitse sinulle sopiva sijoittamisen palvelu