Allokaationäkemys: Draamaa, mutta ei paniikkia pankkisektorilla
Alkuvuoden verrattain rauhallinen markkinatunnelma vaihtui kertaheitolla monta astetta myrskyisämmäksi, kun Yhdysvalloista käynnistynyt pankkisektorin myllerrys tavoitti globaalit markkinat, kirjoittaa Mandatum Asset Managementin allokaatiosijoituksista vastaava johtaja Lassi Järvinen.
Katsaus on kirjoitettu 21.3.2023.
Helmikuun lopusta lähtien globaalit osakkeet ovat laskeneet paikallisissa valuutoissa pari prosenttia. Alkuvuonna eniten tuottaneet eurooppalaiset osakkeet ovat olleet laskukärjessä noin 5 prosentin pudotuksella. Korkomarkkinoilla myllerrys on ollut tätäkin suurempaa. Koko helmikuun nousseet korot kääntyivät maaliskuussa laskuun. Kymmenvuotisten valtionlainojen korot ovat laskeneet tätä kirjoitettaessa 0,7 prosenttia huipuistaan, lyhyet vielä enemmän. Luottoriskipreemiot ovat nousseet, kun riskit yrityslainoihin liittyen ovat kasvaneet. Kriiseissä usein vahvistuva dollari on liikkunut viimeisen kuukauden aikana hetkittäin voimakkaastikin, mutta ilman selvää trendiä.
Pankkisektorilla maaliskuussa kasvanut epävarmuus sai alkunsa Yhdysvalloista, jossa kasvuyrityksiin keskittynyt, pääosin Yhdysvaltojen länsirannikolla toimiva Silicon Valley Bank ilmoitti kirjanneensa merkittäviä tappioita. Kyetäkseen maksamaan asiakkaidensa nostamat talletukset se oli joutunut myymään sijoitussalkustaan joukkovelkakirjoja, jotka olivat korkojen nousun ja epäonnistuneen riskienhallinnan myötä menettäneen arvoaan. Uutisten myötä talletuspako kiihtyi, ja perjantaina 10.3.2023 pankki otettiin lopulta viranomaisten haltuun. Viikonlopun aikana myös toinen yhdysvaltalainen pankki ajautui vastaaviin haasteisiin. Eurooppaan haasteet levisivät toden teolla jo vuosia ongelmien kanssa painineen sveitsiläisen Credit Suissen kautta, kun yhtiön suurin omistaja ilmoitti, ettei ole enää valmis lisäämään sijoituksiaan pankissa. Draama kulminoitui viime viikonloppuna, kun 1856 perustettu pankki myytiin kilpailija UBS:lle noin kolmen miljardin dollarin hinnalla. Finanssikriisin aattona vuonna 2007 pankin markkina-arvo oli korkeimmillaan reilut 100 miljardia dollaria.
Inflaatio ja pankkikriisi puskevat keskuspankkeja vastakkaisiin suuntiin
Toistaiseksi pankkisektorin haasteet ovat liittyneet pitkälti pankkien likviditeettiongelmiin. Karkeasti sanottuna talletukset ovat vähentyneet ennen kaikkea siksi, että pankkien talletuskorot ovat olleet varsin matalia suhteessa nousseisiin korkotasoihin esimerkiksi lyhyissä valtionlainoissa. Muutaman pankin kohdalla kriisi on kärjistynyt ja lumipalloefekti on lopulta kaatanut pankin. Haasteena on kuitenkin se, että myös vakavaraisemmat pankit vähentävät riskejään vauhdilla epävarmuuden vallitessa. Taloudessa tämä näkyy nopeasti, kun lainananto esimerkiksi asuntojen tai autojen ostoon sekä yrityksille vähenee. Tämä tiedostetaan hyvin myös keskuspankeissa, joissa kriisiin on vastattu viestimällä uusista likviditeettioperaatioista pankkisektorille. Nyt keskuspankkien haasteena onkin hoitaa akuuttia pankkisektorin kriisiä mahdollisimman tehokkaasti niin, että rahapolitiikalla pystyttäisiin vastaamaan myös pidemmän aikavälin haasteeseen korkean inflaation osalta. Keskuspankkien nuorallatanssi jatkuu vähintään yhtä haastavana kuin alkuvuoden aikana.
Euroopassa keskuspankki päätti viime viikolla pitäytyä aiemmin viestimässään suunnitelmassa, ja nosti ohjauskorkojaan 0,5 prosenttiyksikköä. Lopulta ratkaisun perustana oli todennäköisesti se, että muuttamalla suunnitelmiaan keskuspankki olisi viestinyt olevansa selvästi huolissaan pankkisektorista, eikä paniikkitunnelmaa haluttu lietsoa. Yhdysvalloissa keskuspankki kokoustaa 22.3. Tapojensa mukaan keskuspankki on pidättäytynyt markkinoiden kommentoinnista ennen kokousta. Markkinoilla odotetaan tätä kirjoitettaessa 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa. Vähintään yhtä isot odotukset kohdistuvat keskuspankin viestiin pankkien tilanteeseen liittyen.
Markkinoilla odotukset keskuspankkien tulevista toimista ovat eläneet hurjasti kuluvan vuoden aikana. Viime viikkojen haasteiden myötä markkinoilla on palattu hinnoittelemaan skenaariota, jossa ohjauskorkojen huiput ovat matalammalla ja jossa Yhdysvalloissa korkoja lähdetään laskemaan jo kesän aikana.
Esteenä pehmeämmän rahapolitiikan tiellä on kuitenkin edelleen itsepintaisen korkealla pysyttelevä inflaatio. Perinteisesti tarkasti seuratut inflaatio- ja työmarkkinaluvut ovat jääneet viime viikkoina pankkisektorin kohinan varjoon. Viime viikolla julkaistut Yhdysvaltain kuluttajahintatiedot olivat pitkälti odotetun mukaiset, mutta energiasta ja ruoasta putsatun ydininflaation kuukausimuutoksen oltua hivenen odotuksia korkeampi lopputulos kääntyi sijoittajien näkökulmasta negatiiviseksi. Haasteena inflaatioluvuissa on se, että palvelusektorilla, jossa inflaatio on tavaroita sitkeämpää, hinnat nousevat edelleen toivottua nopeammin. Merkittävänä tekijänä on asuminen, jossa hintapaineet ovat ajan myötä heikentymässä. Siitä huolimatta keskuspankin on vaikea lähteä kääntämään kelkkaansa ennen selvää merkkiä inflaation hidastumisesta myös pidemmällä aikavälillä. Positiivinen merkki tästä saatiin myöhemmin viikolla, kun tuottajahinnat laskivat selvästi odotuksia enemmän.
Pidämme korkomarkkinaa edelleen osakkeita houkuttelevampana
Isossa kuvassa pankkisektorin haasteet luovat eittämättä epävarmuutta sijoitusmarkkinoille ja talouteen. Pitkittyessään pankkisektorin epävarmuus ajaa pankit vähentämään riskejä, jolla on talouskasvuun negatiivinen vaikutus. Näkemyksemme mukaan korkomarkkinoiden epävarmuus jatkuu, ja viimeisimmät odotukset keskuspankkien pehmeämmästä politiikasta saattavat jälleen olla ylimitoitettuja. Salkkujemme neutraalia matalampi riskitaso on näkemyksemme mukaan perusteltu nykyisessä ympäristössä, jossa tuotto-odotukset eivät ole kriisin seurauksena nousseet vielä merkittävästi. Vallitsevan epävarmuuden seurauksena hidastuva inflaatio tai positiivisena jatkuva talousdata nostaisivat osaltaan riskinottohalukkuuttamme.
Tuotto-odotukset ovat eläneet viimeisten viikkojen aikana sekä osakkeissa että korkosijoituksissa. Korkojen lasku on laskenut erityisesti valtionlainojen tuotto-odotusta, kun taas luottoriskipreemioiden leventyminen on osaltaan nostanut erityisesti korkeamman luottoriskin sijoituksien tuottonäkymiä. Osakkeissa hintojen lasku on nostanut osakkeiden houkuttelevuutta hieman, mutta kokonaisuudessaan näemme korkomarkkinan edelleen osakkeita houkuttelevampana ja pidämme salkuissamme korkosijoitukset ylipainossa. Finanssisektori on ollut osakesalkuissamme alipainossa suhteessa globaaliin markkinaan, ja olemme siksi hyötyneet suhteellisesti sektorin heikosta menestyksestä. Olemme nostaneet viimeisen kuukauden aikana salkuissamme hieman Kiinan painoa, jonka tulkitsemme hyötyvän koronarajoitteista vapautuvasta taloudesta.
Korkosijoituksissamme olemme hyötyneet viime syksynä nostamastamme korkoriskistä. Näkemyksemme mukaan nyt nähty korkojen lasku saattaa olla paikoin ylimitoitettu, ja olemme siksi laskeneet korkoriskiämme hieman. Luottoriskitasojen edelleen kasvaessa voimme hyödyntää salkussamme olevaa käteistä, jonka tuottotaso on kasvanut tilikorkojen noustua keskuspankkien ohjauskorkojen vanavedessä.