Fearless Finns: Sadetta ilmassa
Elias Syrjä kertaa Fearless Finns – blogissa maailmancup-avauksen tunnelmia. Haastavat sääolosuhteet laittoivat big air -kisaviikon aikataulun uuteen järjestykseen.
Mandatumin kumppani - alppihiihdon, freeskin ja kumparelaskun maajoukkue Fearless Finns - kirjoittaa kauden aikana viikottaista Fearless Finns -blogia Mandatumin verkkosivuilla. Blogissaan urheilijat kertovat kilpailuista, harjoituksista ja huippu-urheilijan elämästä. Kaiken taustalla on maajoukkueen periksiantamattomuus, kyky uusiutua, ja polttava halu pitää kiinni tavoitteista.
Freeskin maailmancup alkoi Churissa big air -kilpailulla. Saavuin maanantai-iltana yhdeksän jälkeen asunnollemme Flimsiin, Sveitsiin. Sieltä on parinkymmenen minuutin ajomatka Churiin, jossa loput suomalaiset jo olivat. He olivat käyneet Banger Parkissa landing bagilla eli ilmatäytteisellä hyppypatjalla ennen tänne saapumistaan. Näihin kisoihin suomalaisista osallistuivat minun lisäkseni naisista Anni Kärävä sekä miehistä Kuura Koivisto, Teemu Lauronen ja Simo Peltola.
Uusia sääntöjä
Tiistaina oli ensimmäinen joukkueen johtajien kokous, jossa käytiin läpi perusasioiden lisäksi uudet säännöt tälle kaudelle: fluorikielto ja ”sauvapakko”. Fluorikielto on hyvin simppeli, eli täytyy alkaa vaan tästä eteenpäin voitelemaan suksia fluorittomilla voiteilla. Uusi sauvasääntö tarkoittaa, että jos laskee ilman sauvoja, saa kaadutun laskun pisteet. Sauvasääntö ei vaikuta minuun eikä meidän joukkueeseen, sillä olemme käyttäneet sauvoja kisoissa jo entuudestaan.
Näihin kisoihin testattiin ensimmäistä kertaa lumista vauhdinottolatua JF Dry Ski -muovimatolla. Muovimaton tarkoituksena on pitää vauhdinotto tasaisempana, sillä lumista vauhdinottoa on vaikea ylläpitää siten, ettei lumi valu ylhäältä alas ja tee vauhdinottoa möykkyiseksi. Vauhdinoton pohjalla muovimatto ja lumi kohtaavat toisensa, ja tämä kohtaamispaikka sheipattiin mahdollisimman tasaiseksi, ettei siihen jäänyt laskijoille ikävää ”kynnystä”. Hyppyri ja alastulo ovat edelleen lunta.
Iltapäivällä tuli puhelimeen tieto, että alkuperäisen kisapäivän eli perjantain keli näyttää niin huonolta, että kisoja aikaistetaan vuorokaudella. Toinen treenipäivä jää tällä kertaa siis välistä.
Treeneihin tuntumaa hakemaan
Kello lyö seitsemän illalla, ja meidän ensimmäiset treenit alkavat. Olin miettinyt jo ennen reissua, että haluaisin ensisijaisesti tehdä kisassa feikki tailbutter korkki 3:n ja sitä lähdin hakemaan. Kyseessä on todella vauhtiherkkä temppu. Joudun lähes kirjaimellisesti jarruttamaan hyppyrin nokalla, koska tempussa on butteri ja siinä pyöritään niin hitaasti vain 360 astetta. Se voi tuottaa hankaluuksia, koska city big aireissa on rajallinen määrä vauhtia.
Treenit oli mitä oli. Olimme päivän viimeinen ryhmä lumilautailijoista ja suksijoista, joten alastulo ja varsinkin sen jälkeinen jarrutusalue oli jo todella huonossa kunnossa. Tämän vuoksi ei huvittanut vetää ihan täysillä vielä, vaan ottaa tatsia ja tehdä itselle hyppyri niin tutuksi seuraavan päivän kisaan kuin mahdollista. Omasta mielestäni luminen vauhdinotto on parempi kuin tämä uusi muovinen, sillä minun oli vaikeampi tuntea pitoa muovimatolla lumeen verrattuna. Ymmärrän kuitenkin hyvin uuden kokeilun syyn, ja kaikkeen tottuu.
Illan päätteeksi vielä heti treenien jälkeen oli yhdeksältä team captains’ meet, jossa käytiin läpi palautteet hyppyristä ja aikataulut sekä kerrottiin, että karsinnat ja finaalit oli päätetty laskea eri päivinä. Torstai-ilta sekä perjantai näyttivät kelin puolesta niin huonoilta, että karsinnat pidettäisiin torstaiaamuna ja finaalit perjantai-iltana.
Torstaiaamu aloitettiin kello kahdeksan puolentoista tunnin treeneillä, jonka peräänolivat karsinnat. Kyseessä oli vanha tuttu karsintaformaatti: kaksi hyppyä, joista parempi jää voimaan. Treeni meni paremmin kuin edelliskerralla, ja alastuloaluekin oli paremmassa kunnossa. Ensimmäinen karsintakisahyppy meni huonosti, kun jäin kumpuun ja tulin poikittain alas. Toisella hypyllä pääsin alastuloon asti. Vielä jäi tempun toteutukseen parannettavaa, sillä taas tulin vähän poikittain alas. Pisteet kuitenkin riittivät finaalipaikkaan. Molemmasta karsintaerästä pääsee finaaliin viisi parasta, ja olin oman karsintani kolmas, mikä oli kiva juttu.
Peruutetut kisat
Koko perjantai satoi vettä, välillä vaakatasossa ja välillä kuin saavista kaatamalla. Odotettiin koko päivä FIS:n ja kisajärjestäjän lopullista päätöstä kisojen kohtalosta, kunnes neljältä tuli viesti, että finaalit joudutaan perumaan sateen ja tuulen vuoksi. Karsinnan tulokset jäivät voimaan siten, että molemmat heatit eli karsintaryhmät laitettiin yhteen nippuun, ja korkeimmat pisteet saanut karsinnan voittaja sai pitää ensimmäisen sijan. Olin loppujen lopuksi kuudes. Olisi ollut siistiä päästä laskemaan finaalit ja antamaan lippujen ostaneille rahoille vastinetta, mutta säälle ei voi mitään.
Muiden suomalaisten tulokset:
- Anni Kärävä 10.
- Kuura Koivisto 7.
- Teemu Lauronen 19.
- Simo Peltola 27.
Tässäpä oli vähän avattuna, millainen big airin maailmancup-viikko voi esimerkiksi olla. Ei muuta kuin hyvää talvea kaikille ja kuulemiin!