Kerro, kerro kuvastin, miltä vuosi 2023 näyttää
Markkinoiden huomio alkaa siirtyä inflaation ja korkojen tanssista vihdoin jo muihin aiheisiin. Vuoden teemaksi näyttäisikin tänä vuonna tulevan talouskasvu, ja sen osalta ilmassa on nyt paljon epävarmuutta.
Uuden vuoden myötä markkinoiden huomion viime vuonna vanginnut inflaatio- ja korkotarina on jäämässä sivurooliin, ja markkinoiden isoimmaksi teemaksi on nousemassa talouskasvu.
Vuosi sitten korona-aikaa oli takana jo pari vuotta, mutta vielä ei tiedetty, miten massiivinen koronaelvytys heijastuisi lopulta inflaatioon. Tuolloin pidettiin vielä mahdollisena, että inflaatio voisi kääntyä laskuun ja likistellä jo loppuvuonna keskuspankkien kahden prosentin tavoitetasoja. Venäjä uhitteli rajan takaa, mutta harva uskoi, että se oikeasti hyökkäisi Ukrainaan.
Mutta sota syttyi eikä inflaatiokaan alkanut keskuspankkien odotusten mukaisesti rauhoittua. Vaikka sota järkyttikin, markkinoiden kannalta sen seuraukset pystyttiin kohtalaisen hyvin arvioimaan. Viime vuonna markkinat keskittyivätkin arvailemaan, mihin asti keskuspankit joutuvat nostamaan ohjauskorkoja inflaatiota taltuttaakseen. Tähän vuoteen lähdettäessä monista epävarmuustekijöistä on jo parempi ymmärrys ja eikä näköpiirissä ole, vielä, suuria yllätysmahdollisuuksia.
”Yhdysvalloissa inflaation huipputaso näyttäisi jääneen jo taakse ja Euroopassa se todennäköisesti saavutetaan lähikuukausina. Vielä on kuitenkin paljon epävarmuutta siitä, kuinka nopeasti ja mihin asti inflaatio laskee, mutta suunta on oikea eli alas. Enää ei myöskään arvailla, onko inflaatio ensi kesänä 10 vai 15 prosenttia tai jotain ihan muuta, vaan nyt mietitään, onko se neljä vai viisi prosenttia tai jotain niiden väliltä”, kertoo Mandatum Asset Managementin allokaatiosijoituksista vastaava johtaja Lassi Järvinen.
Viime vuoden keväällä hinnat nousivat niin voimakkaasti, että inflaation laskutavasta johtuen korkea hintojen nousu nyt suhteessa samaan ajankohtaan viime vuonna on laskennallisesti äärimmäisen epätodennäköistä. Inflaatio tulee siis mitä todennäköisemmin kevään aikana rauhoittumaan. Järvisen mukaan riski inflaation osalta liittyykin nyt siihen, että inflaatio kyllä laskee, mutta jää selkeästi korkeammalle kuin keskuspankkien tavoittelema kaksi prosenttia.
Inflaation ja korkojen osalta iso kysymys tälle vuodelle on, mitä keskuspankit tekevät. Kuinka pitkään korkoja nostetaan? Ja entä sitten kun nostot loppuvat: kauanko eletään korkeiden korkojen aikaa, ennen kuin keskuspankit uskaltavat kääntää rahapolitiikkaa löysempään suuntaan?
”Nyt ollaan siinä mielessä mielenkiintoisessa tilanteessa, että markkinat ovat eri mieltä keskuspankkien kanssa. Markkinoilla siis ajatellaan, että esimerkiksi Yhdysvalloissa korkoja lähdettäisiin laskemaan jo syksyllä, kun taas Yhdysvaltojen keskuspankki sanoo, että korot tulevat pysymään samoilla tasoilla. Tämä on todennäköisesti se asia, josta nyt keväällä tullaan vääntämän kättä.”
Kävi miten kävi, epävarmuus inflaatioon ja korkoihin liittyen vähenee tänä vuonna. Markkinoiden huomio alkaakin siirtyä jo muihin teemoihin.
(Artikkeli jatkuu)
Talouskasvu sijoittajien suurennuslasin alla
”Markkinoille tuntuu mahtuvan yksi iso teema kerrallaan, ja tälle vuodeksi sellaiseksi näyttäisi muodostuvan talouskasvu”, Järvinen arvioi.
Jos viime vuodet eivät ole olleet helppoja sijoittajille tai kotitalouksille, eivät ne ole sitä olleet myöskään taloudelle. Nyt markkinoilla seurataanko, tuleeko pitkään pelätty taantuma.
Taantumaksi sanotaan tilannetta, jossa bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Taantuma todetaan siis jälkijättöisesti ja Euroopassa se voi korkeiden energiahintojen vuoksi olla jo päällä. Yhdysvaltoihin taantumaa ennustetaan alkukesälle.
Vaikka taantuma-sana aiheuttaa monelle vilunväristyksiä, markkinoiden odotuksissa on tällä kertaa kuitenkin lyhyt ja kohtalaisen kevyt sellainen. Talouden paremman vaiheen odotetaan alkavan mahdollisesti jo loppuvuodesta.
”Korot ovat nousseet nopeasti, mikä voi aiheuttaa paljon sellaisiakin asioita, joita on vaikea ennakoida. Esimerkiksi kuluttajien käytös muuttuu ja on jo muuttunutkin, yritysten kyky rahoittaa uudestaan velkaansa tai investointejaan on myös selvästi erilainen kuin aikaisemmin. Yllätyksiä voi tulla myös asuntomarkkinoilta. Koska epävarmuutta on paljon, olemme omassa näkemyksessämme markkinoita varovaisempia”, Järvinen kertoo.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdytti osaltaan inflaatiota ja synkensi talousnäkymiä. Tälle vuodelle Järvinen ei kuitenkaan odota sodasta yhtä dramaattisia vaikutuksia niin negatiiviseen kuin toisaalta positiiviseenkaan suuntaan. Venäjän hyökkäys kuitenkin jakoi maailmaa kahteen leiriin ja se puolestaan voi vielä tuoda isoja vaikutuksia talouskasvuun niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä.
”Korona paljasti globaalien tuotantoketjujen haavoittuvuuden, ja nyt viimeistään Venäjän hyökkäys pakottaa miettimään kannattaisiko varsinkin strategisesti tärkeillä toimialoilla, kuten energia, sirut ja vastaavat, tuotanto siirtää kotimaahan tai vähintään lähemmäksi ystävällismieliseen maahan. Lyhyellä aikavälillä tehtaiden pystyttäminen kiihdyttäisi kyseisen maan taloutta, mutta pitkällä aikavälillä kuluttajille siirto olisi huono, sillä todennäköisesti tuotannon kustannukset nousisivat ja sitä myöten myös hinnat. Korkeammat hinnat taas vähentäisivät kuluttamista ja siten talouskasvua. Globalisaatiolle on ollut syynsä.”
Tulevina vuosina onkin mielenkiintoista seurata, miten uusi kahtiajako kehittyy ja miten käy globalisaation pitkälle voittoputkelle. Tylsä ei tästäkään vuodesta ole sijoittajille tulossa.