Miten institutionaalinen ammattisijoittaja valitsee sijoituksia korkosalkkuihinsa?

Korkojen rivakka nousu on tuonut sijoittajille huomattavasti uusia mahdollisuuksia. Lainastrategioiden seniorisalkunhoitaja Kimmo Salokoski avaa blogikirjoituksessaan, miten Mandatum isona instituutionaalisena sijoittajana lähestyy korkosijoittamista ja etenkin lainasijoittamista sen osana.

Markkinointimateriaalia

Mandatumin sijoitusfilosofia salkunrakentamisen perustana

Kimmo_Salokoski.jpgMandatumin tapa toimia sijoittajana perustuu tuottohakuiseen mutta defensiiviiseen sektori- ja kohdeyhtiövalitaan sekä perusteelliseen omaan yhtiökohtaiseen luottoanalyysiin ja näin ollen tappioilta suojautumiseen. Tuottoa haetaan pitkällä jänteellä kärsivällisesti, kuitenkaan unohtamatta opportunistista markkinatilanteiden hyödyntämistä, jollaista on ollut tarjolla huomattavasti viime vuosien aikana. Kuten muissakin omaisuuslajeissa, myös korkosijoituksissa rakennamme salkut niin oman taseen kuin asiakasstrategioidenkin puolella yhtiökohtaisesti pohjautuen perusteelliseen luottoanalyysiin ja sijoituksia myös hallinnoidaan aktiivisesti koko niiden elinkaaren ajan. Tähän työhön on valjastettu koko tiimimme kanssasijoitusmentaliteetilla. Rakennamme salkkumme myös erittäin hajautetusti, jolloin riskit yksittäisistä yhtiöistä, sektoreista tai maantieteellisestä sijainnista ovat paremmin hallittavissa - ei siis pelkästään silloin kun epävarmuus markkinoilla ja taloudessa nousee kuten nyt. Yhtiökohtaisesti mietimme myös tarkkaan, missä kohtaa pääomarakennetta ja millaisissa velkainstrumenteissa on paras riski-tuotto-suhde ja -odotukset. Viime vuonna etenkin korkoriskin merkitys palasi keskiöön korkojen lähdettyä voimakkaaseen nousuun pitkään jatkuneen ”poikkeustilan” jälkeen.

Kohdeyhtiövalinnasta keskusteltaessa minulta on ajoittain kysytty, onko itse sijoitusuniversumi lainamarkkinalla riittävän suuri salkun rakentamiseen ja riittävään kohdeyhtiövalintaan. Valinnanvaraa on erittäin hyvin, jo pelkästään likvidi eurooppalainen lainamarkkina kattaa yli 300 yhtiötä tai lähes €300 mrd. Sen lisäksi on hyvä huomioida sen ulkopuolelle jäävät pienemmät lainamuotoiset klubirahoitukset, pohjoismainen sekä eurooppalainen high yield -bondimarkkina, joista jälkimmäisen koko on noin €400mrd. Hyödynnämme kaikkia edellä mainittuja segmenttejä salkuissamme valikoidusti tilaisuuksien mukaan. Esimerkiksi viime vuonna opportunistinen ikkuna avautui etenkin kiinteäkorkoisissa bondeissa, kun korkoriskin realisoituminen laski markkinahintoja poikkeuksellisen voimakkaasti. Eli valinnanvaraa on huomattavasti, karkeasti vain noin 10–20 prosenttia kaikista läpikäydyistä kohteista päätyy lopulta salkkuihimme.

Luottoanalyysi pohjana yksittäisille sijoituspäätöksille

Eri korkostrategioissamme on karkeasti noin 100 yhtiötä per salkku. Miten yhtiöt sitten lopulta näihin valikoituvat perustuu varsin kattavaan omaan luottoanalyysiin, jolla riski-tuottopotentiaalia arvioidaan. Pääsemme mukaan käytännössä valtaosaan kohdemarkkinoille tulevista uusemissioista eli kun yhtiöt laskevat uutta velkaa liikkeelle. Paikoin meidät myös kutsutaan mukaan alustaviin tai rajatumpiin keskusteluihin, sillä etenkin pohjoismaisella markkinalla olemme yksi merkittävistä institutionaalisista sijoittajista ja lähellä montaa paikallista liikkeeseenlaskijaa. Alustavien arvioiden jälkeen vain murto-osa hankkeista päätyy meidän omaan luottoanalyysiimme, joka toimii lopullisen sijoituspäätöksen pohjana, ja jota arvioidaan yhdessä laajemman sijoituskomitean kesken. Arvio ja päätökset sijoituksista tehdään komiteassa kollektiivisesti oman taseen sekä asiakassalkkujen osalta niin, että meillä on olemassa yhtenevä näkemys itse kohteesta ja tilanteesta, minkä jälkeen allokoimme sijoituksen eri salkkuihin niille sopivin määrin. Yhtiöitä myös seurataan yhdessä koko tiimin voimin ja tarvittavia muutoksia peilataan sitten salkkujen osalta tilanteen ja profiilin mukaan. Tämä on osa meidän kanssasijoittamisen filosofiaamme.

Luottoanalyysimme ovat mm. lainapuolella usein 15–30 sivua pitkiä kattavia yhteenvetoja kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tiedon osalta yhdistyen luottomatriisiin sekä näkemykseen sopivasta hinnoittelusta riski huomioiden. Analyysi ottaa kantaa mm. toimialaan, yhtiöön ja sen tuotteisiin tai palveluihin, markkinan odotettuun kehitykseen ja kilpailija-asetelmaan, yhtiön johtoon ja sen omistajiin, pääomarakenteeseen ja rahoituksen ehtoihin sekä eritoten taloudelliseen kehitykseen ja kassavirran analysointiin eri skenaarioissa. High yield -luottoluokitelluissa yhtiössä velkamäärä on suurempi verrattuna investment grade -yhtiöihin, joten riittävän kassavirran analysointi suhteessa velkamäärään on kaiken ”a ja o”. Velka on usein myös vakuudellista, lainoissa käytännössä aina, mutta lainaaminen ei ensisijaisesti perustu riittäviin vakuuksiin, vaan riittävään kassavirtaan ja yhtiön arvostukseen suhteessa sen velkamäärään. Vakuudellisella asemalla on silti erittäin tärkeä rooli, jos ongelmia yhtiön kehityksessä ilmenee ja se joutuu esimerkiksi velkajärjestelyyn. Vakuudelliset velkojat ovat vakuudettomia paremmassa asemassa ja voivat näin paremmin maksimoida palautusasteen eli minimoida mahdolliset luottotappiot yli ajan.

Informaatiota analyysin pohjaksi tulee useasta kanavasta, mutta ensisijaisesti suoraan yhtiöltä liikkeeseenlaskijana, jossa järjestäjäpankit toimivat koordinaattorina, due diligence analyyseista, luottoluokituslaitoksilta, velka- ja osakeanalyytikoilta, ulkopuolisilta markkinainformaatiotarjoajilta, joita meillä on useampia, ja tarvittaessa myös asiantuntijahaastatteluista. Silti tärkeää on myös pitkään kerrytetty talon sisäinen kokemus ja tuntemus yhtiöstä, sektoreista ja markkinoista eri omaisuuslajien kautta.

ESG osana luottoanalyysia

Yksi osa-alue luottoanalyysissamme on myös ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyvät asiat (ESG), jotka ovat keskeisesti mukana sijoituspäätöksenteossa em. tekijöiden ohella. Tätä ohjaa ensisijaisesti Mandatumin vastuullisen sijoittamisen politiikka, jolla pyritään tunnistamaan ja vähentämään sijoitustoiminnan haitallisia vaikutuksia kestävyystekijöihin (ympäristöön, yhteiskuntaan ja työntekijöihin liittyvät asiat, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta) ja että sijoituspäätöksissä huomioidaan taloudellisten ja laadullisten näkökohtien lisäksi myös kestävyystekijät sekä niihin liittyvät riskit. Tällä on monia käytännön vaikutuksia mm. lainastrategioiden salkunhoitoon esimerkiksi jatkuvan yhtiöseurannan ja salkkuraportoinnin kautta, joita hoidetaan yhdessä ESG-tiimimme kanssa. Politiikka edellyttää mm. pakoteseulontaa, normirikkomusten tarkistuksia ja rajaa toleranssein myös sektoreita, joihin voimme sijoittaa kestävyystekijöiden kannalta, kuten esimerkiksi tupakka, kiistanalaiset aseet, fossiiliset polttoaineet ja uhkapelit.

Viime vuonna lanseeraamamme uusi lainarahasto Senior Secured Loan Fund* on aikaisemmista SFDR:n** artikla 8 mukaisista strategioista poiketen artiklan 9 mukainen rahasto, jolla on kestävä sijoitustavoite pyrkien samalla välttämään merkittävää haittaa aiheuttavia sijoituksia. Tämän rahaston osalta poissulkurajoitukset ovat Mandatumin politiikkaa tiukemmat ja kohdeyhtiöiden osalta ESG-analyysissä tarkastellaan myös yhtiön nettovaikutuksia yhteiskuntaan, joita käytämme myös salkun ja yksittäisten sijoitusten tavoiteasetannassa ja rajauksissa. Rahaston performanssi ja suhteellinen asema seuraamillamme kestävyysmittareilla on varsin korkealla tasolla. Erilaisia rahastoja ja muita sijoitustuotteita tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että sijoitusten kestävyys ei ole yksiselitteisesti määriteltävissä tai mitattavissa ja alan toimijoiden käyttämät kestävyyden määritelmät sekä mittarit voivat poiketa toisistaan huomattavasti. Tiedon saatavuus ja yhdenmukaisuus kuitenkin kehittyy jatkuvasti ja hakee paikkaansa ihan jo sääntelynkin puolesta.

Lainamarkkinasta on hyvä nostaa esille myös se, että pääomasijoitusyhtiöt yleensä suosivat vahvoja sektoreita ja toimijoita sektorien sisällä, mutta myös kasvavassa määrin yhtiöitä, joilla kestävyysriskit ja toisaalta mahdollisuudet on huomioitu, tai pyrkivät välttämään sektoreita, joissa kestävyysriskit ovat tavallista korkeammat. Tästä johtuen esim. lainamarkkinalla sektorijakauma on osaltaan suotuisampi ESG-mielessä, mistä sitten teemme itse omat valintamme. Vaikkakaan se ei suoraan olekaan ESG-tekijä, alan luonteen takia lainamarkkinalla ei myöskään ole pankkeja tai kiinteistösijoitusyhtiöitä kuten joukkovelkakirjalainamarkkinalla.

Olemme toimineet lainamarkkinassa instituutiona jo noin 15 vuotta ja näin ollen on mukava saada tarjota asiakkaillemme näinkin merkittävä korkomarkkinan segmentti, joka ei tule katetuksi muilla instrumenteilla, mutta joka toimii monen institutionaalisen sijoittajan yhtenä keskeisenä high yield -korkokomponenttina.