Käännekohdissa
Huippu-urheilussa pienetkin yksityiskohdat voivat olla käänteentekeviä, olivat se sitten oivalluksia, sattumia tai tavallisia arjen rutiineja. Sen tietävät myös pikajuoksija Samuel Purola, freestylehiihtäjä Anni Kärävä ja purjehtija Valtteri Uusitalo.
Nopeus vaatii malttia
”Nopeaksi tullaan hitaasti. Eli parempaa jälkeä tulee, kun tekee maltilla ja oikein. Siksi olen kiinnittänyt viime pari vuotta erityistä huomiota tekniikkani kehittämiseen”, sanoo pikajuoksija Samuel Purola.
Juoksutekniikan hiomisen ytimessä on oivallus siitä, että kun yrittää vähemmän, pääsee kovempaa.
”Pikajuoksijan pitää olla nopea, mutta kiirehtiminen tekee vain hallaa suoritukselle. Rentous ja rytmi ja oikea-aikaiset liikkeet pitävät paketin kasassa. Silloin juoksu rullaa helposti eteenpäin.”
Rentouden ja rytmin säilyttäminen on kuitenkin vaikeaa, kun vieressä pinkoo joku yhtä nopea numerolappu rinnassaan. Varsinkin huonoina päivinä kisasuoritus karkaa helposti yliyrittämiseksi. Purola sanoo, että varmuus omaan suoritukseen tulee paitsi harjoittelun myös kisakokemuksen kautta, toistoista ja rutiineista.
”Kisatilanteessa on vain pidettävä pää kylmänä ja tehtävä kaikki niin kuin on aina tehnyt. Kuulostaa helpolta, mutta tässä lajissa se on lopulta kaikkein haastavinta.”
Pikakiiturille rentous ei ole pelkkää mielenhallintaa.
”Juoksurytmin löytäminen vaatii tiettyjä ominaisuuksia, kuten kimmoisuutta. Henkinen puoli paranee siis fysiikan kautta: suoritusta ei tarvitse miettiä, kun fyysiset ominaisuudet ovat kunnossa.”
Jos tekniikan hiomiseen tarvitaan kärsivällisyyttä, sama pätee juoksijana kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Toisinaan kauden lopussa Purolalle tulee tunne, ettei hän ole saanut itsestään parasta irti kesällä, vaikka kunto on tuntunut olevan kohdillaan. Silloin hän muistuttaa itselleen, ettei vuosien pohjatyö ole mennyt hukkaan.
”Kaikki ne matkan varrelta kootut pienet palaset ovat olemassa ja tallessa tulevaa varten. On vain jatkettava työtä ja luotettava siihen, että jossain vaiheessa ne loksahtavat kohdilleen. Yhteen koottuna niistä voi syntyä jotain suurta.”
Kaikki lähtee itsetuntemuksesta
Loukkaantumiset kuuluvat freestylehiihtoon. Niitä on tullut vastaan myös Anni Kärävän uralla.
”Loukkaantumiset ovat olleet urallani samaan aikaan surullisia ja hienoja asioita. Hienoja siksi, että ne ovat lopulta vaikuttaneet eniten kehittymiseeni urheilijana. Ne ovat pakottaneet minut tutustumaan itseeni paremmin.”
Vuonna 2018 Kärävä kiersi ensikertalaisena maailmancupia ja oli juuri saanut tietää pääsevänsä olympialaisiin varasijalta, kun hän loukkaantui harjoituksissa. Kisareissu peruuntui.
”Olin tuolloin aika isossa maailmassa nuorena tyttönä. Aiemmasta kaatumisesta johtuen olin jännittänyt koko kauden laskemista tosi paljon, mutta puskin väkisin, ja kaiken lisäksi suoritin samalla lukiota loppuun. Vasta myöhemmin tajusin, miten epämiellyttävällä alueella olin ollut.”
Pakollinen pysähdys oli Kärävän mielestä lopulta hyvä asia. Tauko antoi laskijalle tilaa kohdata omat epävarmuutensa ja käsitellä henkistä tilaansa.
”Pelko on aina läsnä lajissa, jossa tehdään temppuja, mutta sen pitäisi pysyä tietyissä rajoissa. Tuon loukkaantumisen jälkeen tajusin, että tunne oli ollut liian hallitseva.”
Seuraavana kesänä Kärävä aloitti henkisen valmennuksen. Se on auttanut käsittelemään myös myöhemmin eteen tulleita haasteita sekä luottamaan omiin tuntemuksiin.
”Kaikki lähtee itsetuntemuksesta. Mitä paremmin urheilija tuntee itsensä, sitä paremman suorituksen hän saa itsestään irti.”
Kärävälle oli helpottava ja iso oivallus tajuta, että myös negatiivinen asia voi aiheuttaa positiivisen kierteen.
”Loukkaantumisten hetkellä yritän olla myös kavereille tukena ja kannustaa. Vaikka sillä hetkellä tuntuu hirveältä, tiedän, että kokemus voi kääntyä hyväksi. Silloin kannattaa käyttää hyödyksi se, ettei ole kerrankin kiinni urheilijan arkirutiineissa.”
Rutiinit rauhoittavat arjen
”Olen ollut aina tosi utelias urheilija ja pyrkinyt löytämään juttuja, joilla pystyn parantamaan suoritustani. Erityisesti urheilijaelämänkertoja lukiessani oivalsin, mikä menestyneitä eri lajien urheilijoilta yhdisti. Heillä kaikilla oli selkeät rutiinit”, sanoo purjehtija Valtteri Uusitalo.
Hän ei tarkoita rutiineilla niinkään tiukkaa arjen aikataulusta eikä taikauskoa muistuttavia maneereja, vaan perustreeniä tukevia käytäntöjä. Niistä tärkeimmiksi ovat nyt osoittautuneet purjehtijan iltarutiinit: venyttely ennen nukkumaanmenoa, hengitysharjoitukset ja meditaatio.
”Otettuani nämä rutiinit käyttöön nukun paremmin, mieleni on kirkkaampi ja kroppa tuntuu palautuneemmalta. Pystyn valmistautumaan treeneihin entistä paremmin ja harjoittelemaan optimaalisessa olotilassa. Saan enemmän irti urheilijan arjesta.”
Iltarutiinien tarkoitus on palauttaa keho ja nollata ajatukset päivän kuormituksista. Aamuisin, jos Uusitalolla ei ole harjoituksia, hän tekee ”pienen aamuherättelyn” eli lyhyen lenkin ja aktivaatiovenyttelyt.
Uusitalolle parhaiten sopivat rutiinit löytyivät testaamalla, vinkkejä niihin hän oli kerännyt muilta urheilijoilta ja alan ammattilaisilta. Samalla purjehtijan kehotietoisuus parani.
”Monien asiantuntijoiden mielestä paras mittari on se, miltä urheilijasta itsestä tuntuu. Pyrin keskittymään siihen.”
Uusitalo myöntää, että rankan treeniviikon jälkeen rutiinien noudattaminen vaatii pientä kurinalaisuutta. Rutiinit sulautuivat kuitenkin helposti osaksi purjehtijan arkea.
”Rutiineissa on se hieno piirre, että kun niitä toistaa riittävän usein, ne eivät tunnu enää työltä. Niitä miettii yhtä paljon kuin hampaidenpesua. Rutiinista tulee automaatio, itseään ruokkiva positiivinen asia, joka vie harjoittelua oikeaan suuntaan.”
Rahat ja henki
Yhdistämme rahan ja hengen erikoisosaamisen. Luomme asiakkaillemme ja sidosryhmillemme lisäarvoa, tuotamme arvonlisäeroa. Parasta, mitä ei pelkällä rahalla saa.
Lue lisää
