Sijoittaja, tunnetko jo nämä keskeiset vastuullisuustermit?

Kiinnostus vastuullista sijoittamista kohtaan kasvaa jatkuvasti. Laaja-alainen ja ajoittain monimutkaiseltakin vaikuttava vastuullisuusteema sisältää paljon eri kulmia ja kiemuroita. Sijoituskohteiden vastuullisuuden vertaileminen voi olla haastavaa erityisesti yksityissijoittajalle, jolla ei ole käytössään suursijoittajien mittaus- ja vertailutyökaluja.

Vastuullisuuden mittaamista ja kestävän rahoituksen sääntelyä kehitetään kuitenkin jatkuvasti. EU-tason sääntelyllä pyritään ohjaamaan pääomavirtoja kestäviin sijoituskohteisiin ja estämään viherpesua muun muassa lisäämällä yhtiö- ja sijoitustuotekohtaisia tiedonantovelvoitteita. Yhtenäisten tiedonantovelvoitteiden myötä lisääntynyt läpinäkyvyys helpottaa sijoitustuotteiden kestävyysominaisuuksien vertailua.

Teemasta kiinnostuneet sijoittajan kannattaa tuntea ainakin vastuullisuusasioiden perusteet, jotta omien tavoitteiden mukaisten sijoituskohteiden tunnistaminen olisi helpompaa.

Tunne ainakin nämä vastuullisen sijoittamisen kymmenen keskeistä termiä:

Vastuullinen sijoittaminen: Vastuullisella sijoittamisella tarkoitetaan yleensä sellaista sijoittamista, jossa huomioidaan kestävyystekijät ja -riskit osana sijoitustoimintaa. Eri toimijat voivat määritellä vastuullisen sijoittamisen toisistaan poikkeavalla tavalla, eikä yhtä yleispätevää määritelmää ole. Vastuullista sijoittamista kutsutaan usein myös ESG-sijoittamiseksi.

ESG: Sanoista Environment, Social ja Governance johdettu lyhenne, joka kuvaa yritysvastuun ja kestävän rahoituksen kolmea eri osa-aluetta: ympäristövastuuta, yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintotapaa.

Hiilijalanjälki: Tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttama ilmastokuorma, eli kuinka paljon kasvihuonekaasuja kyseisen tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälkeä voidaan mitata monella eri tavalla suorien tai epäsuorien päästöjen mukaan ja termiä käytetään usein kattoterminä erilaisille mittaustavoille.

SFDR (Sustainable Finance Disclosure Regulation): EU-tason asetus kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla. Asetus määrittelee, mitä kestävyyteen liittyviä tietoja sijoitustuotteista on annettava asiakkaille. SFDR:n mukaisesti sijoitustuotteiden tiedonantovelvoitteet jaotellaan kolmeen eri kategoriaan (artiklat 6, 8 ja 9) tuotteen kestävyysominaisuuksien perusteella.

Artikla 9: Artiklan 9 mukaiset tuotteet tekevät kestäviä sijoituksia ja niillä on kestävä sijoitustavoite. Nämä ns. tumman vihreät sijoitustuotteet myötävaikuttavat ympäristöön ja/tai yhteiskuntaan liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Näissä sijoitustuotteissa on oltava mitattava kestävyystavoite, jonka saavuttamisesta on raportoitava vuosittain sijoittajille.

Artikla 8: Artiklan 8 mukaisilla tuotteilla viitataan sijoitustuotteisiin, jotka edistävät joko ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia osana sijoitustoimintaansa muiden ominaisuuksiensa ohella. Vaikka artiklan 8 mukaisilta tuotteilta ei edellytetä kestävien sijoitusten tekemistä, myös ns. vaalean vihreissä tuotteissa on oltava selkeä kestävyystekijät huomioiva strategia, jonka toteutumisesta on raportoitava vuosittain.

Artikla 6: Muut kuin artiklan 8 tai 9 mukaiset sijoitustuotteet katsotaan artiklan 6 mukaisiksi. Vaikka näillä tuotteilla ei ole erityisiä kestävyysominaisuuksia, niidenkin osalta tulee antaa tietoa muun muassa olennaisista kestävyysriskeistä.

Kaksoisolennaisuus: Yritysvastuussa keskeinen periaate on olennaisuus. Kaksoisolennaisuudessa asiaa arvioidaan kahdesta näkökulmasta: 1) yrityksen toiminnan olennaiset vaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja ihmisiin sekä 2) olennaiset kestävään kehitykseen liittyvät mahdollisuudet ja olennaiset kestävyysriskit, joille yrityksen liiketoiminta altistuu ja joilla voi olla vaikutusta menestymismahdollisuuksiin ja arvonmuodostukseen tulevaisuudessa. Tällöin tarkastelussa on siis sekä yrityksen vaikutukset sen ympäristöön että ulkopuolisten kestävyystekijöiden vaikutukset yritykseen.

Biodiversiteetti: Luonnon monimuotoisuus ja erilaisuus. Ilmenee kolmella eri tasolla: lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus, lajien monimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus. Montrealissa joulukuussa 2022 järjestetyssä COP15-kokouksessa sovittiin uusista kansainvälisistä luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista, joiden avulla pysäytetään luontokato ja käännetään luonnon monimuotoisuus elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Lue lisää: Montrealin luontokokous COP15 - Ympäristöministeriö

SDG (Sustainable Development Goal): YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelmaan kuuluu 17 kestävän kehityksen tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Valtioiden ohella myös yrityksillä, tutkimuksella ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on merkittävä rooli tavoitteiden toimeenpanossa.

Heräsikö kiinnostuksesi vastuullisuusasioihin liittyen?

Mandatumin vastuullisuussanastosta löydät näiden termien lisäksi muita vastuullisuuteen liittyviä ajankohtaisia sanoja. Tutustu sanastoon tarkemmin täällä.

Sijoittaminen

Mandatumin valikoimasta löydät sijoittamisen ja varainhoidon palvelut sekä yksityishenkilöille että yrityksille.

Tutustu sijoittamiseen