Tilaa vastoinkäymisille
Kohtaamme väistämättä jossain vaiheessa elämää vaikeita asioita. Silloin tarvitsemme tukea ja tilaa toipua. ”Toipumiselle ei ole deadlinea”, sanoo Maaret Kallio ja kertoo, mikä on mielen kannalta tärkeää vaikeina aikoina.
On väistämätöntä, että jossain vaiheessa elämää meistä jokainen kohtaa surua ja vastoinkäymisiä. Kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Maaret Kallio kertoo, kuinka niihin voi varautua ennalta.
”Ei pidä ajatella, että minulla on joko hyvä tai huono elämä, vaan että hyväänkin elämään kuuluu hankaluuksia ja suruja. Minusta on lohdullista ajatella, että ihmisen elämään kuuluvat myös murheet.”
Tue ja ota vastaan tukea
Turvallisuuden tunne on ihmiselle peruslähtökohta. Kun koemme olevamme turvassa, pystymme olemaan luovia, oppimaan ja ratkaisemaan erilaisia asioita. Kun kohtaamme suuria vastoinkäymisiä, turvallisuudentunteemme järkkyy. Tällöin muiden ihmisten tuki ja mahdollisuus jakaa omia tuntemuksiaan on todella tärkeää.
”Ihmiselle ei ole haavoittavinta se, että jotain ikävää tapahtuu, vaan se jos jäämme kokemustemme kanssa yksin. Epäonnistumisen jakamiseen voi liittyä häpeän tunteita tai kokemus siitä, ettei muita saa tarvita tai muihin ei voi luottaa. Yksinäisyyden pelko hädän hetkellä yhdistää meitä kaikkia”, Kallio sanoo.
"Monet miettivät taloudellista varautumistakin sen kautta, että miten oma perhe ja läheiset pärjäävät, jos itselle sattuu jotain ikävää."
Kallio kehottaa miettimään, kuka on itselle sellainen turvahahmo, jonka puoleen voi hädän hetkellä kääntyä. Tuen vastaanottaminen ja tarvitseminen ei aina ole kovin helppoa, mutta murheiden jakaminen rauhoittaa mieltä. Yhtä tärkeää on pohtia, kenelle itse on tällainen henkilö, ja kuka tarvitsee sinun apuasi turvan kokemuksen palauttamisessa vaikeina aikoina.
”Monet miettivät taloudellista varautumistakin sen kautta, että miten oma perhe ja läheiset pärjäävät, jos itselle sattuu jotain ikävää. Jos minulle sattuisi jotain, niin pystyisikö perheeni keskittymään arkeen eikä pelkästään siihen, riittävätkö rahat esimerkiksi asuntolainan lyhennyksiin tai auton kustannuksiin?” lisää Mandatumin henkilöasiakas- ja digitaalisen myynnin johtaja Tuomas Simonen.
Arki luo turvan tunnetta
Jos ja kun jotain ikävää tapahtuu, tavallinen arki auttaa kannattelemaan. Toistuvat rutiinit, kuten hampaiden pesu tai perheen kanssa yhdessä syöty illallinen tuovat turvaa. Vaikeat ajat on helpompi kohdata, jos arki koostuu jo hyvinä aikoina itselleen tärkeistä ja arvokkaista asioista.
Järkyttävät kokemukset auttavat yleensä hahmottamaan, mikä itselle on elämässä kaikkein tärkeintä. Priorisointia kannattaa kuitenkin harjoitella jo siinä vaiheessa, kun asiat ovat hyvin.
”Kehotan laittamaan hetkeksi silmät kiinni ja miettimään mikä elämässä on kaikkein tärkeintä. Mistä luopuminen tai minkä saapumatta jääminen olisi kaikkein radikaaleinta sinun mielellesi? On tosi olennaista, ettemme me odota vain vaikeita hetkiä kirkastaaksemme meille kaikkein olennaisinta”, Kallio neuvoo.
Jousto antaa tilaa toipumiselle
Kun kohtaamme jotain surullista ja järkyttävää, on normaalia reagoida ja tarvita aikaa palautumiselle. ”Toipumiselle ei ole deadlinea”, Maaret Kallio huomauttaa. Tarvitaan siis resilienssiä, eli joustoa niin mieleen kuin elämään ympärille.
”Raha ei tuo onnellisuutta, mutta jousto tuo. Jos sitä [esimerkiksi säästöjen muodossa] ei ole, niin vaikkapa tiskikoneen hajoaminenkin voi olla katastrofi. Samoin mieli tarvitsee joustokykyä, jotta kykenemme hyväksymään epäonnistumiset, eikä aina tarvitse olla täydellinen tai puskea läpi vaikka harmaan kiven”, Kallio kuvailee.
"Hyvä uutinen on, että ihmisen mieli on tosi joustava."
Nykyisessä taloustilanteessa inflaatio ja nousevat korot syövät monella joustoa arjesta taloudellisesti.
”Silloin olisi entistä tärkeämpää olla varautunut siihen, jos jotain yllättävää sattuu. Mitä pienempi puskuri on, sitä paremmin täytyisi olla muilla tavoin varautunut, esimerkiksi vakuuttamalla”, Simonen huomauttaa. Taloudellinen varautuminen ja riittävän vakaa henkilökohtainen talous liittyvät olennaisesti turvan kokemukseen.
On tyypillistä, ettei vaikeita asioita haluta pohtia. Se voi tuntua epämiellyttävältä tai siltä, kuin kutsuisi pahaa onnea luokseen. Kuitenkin niin henkinen kuin taloudellinen varautuminen kannattaa ja lopulta yleensä myös rauhoittaa mieltä. Kaikkeen ei tietysti pysty varautumaan ja silloin täytyy sopeutua.
”Hyvä uutinen on, että ihmisen mieli on tosi joustava. Pääosin me toivumme tosi hyvin, ja jopa spontaanisti”, Kallio päättää.
Artikkeli on kirjoitettu 30.3.2023 järjestetyn Varaudu vastoinkäymisiin -webinaarin pohjalta. Katso webinaaritallenne
