Tulevaisuus löytyy harmaista sarvikuonoista

Muistelkaa 2010-lukua. Eikö tunnu kaukaiselta, ihan toisenlaiselta ja jopa viattomalta aikakaudelta?  Se johtuu siitä, että olemme kokeneet pandemian. Ja siitä, että helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi laittomasti Ukrainaan.

Moni asia on luiskahtanut pois tutusta paikastaan eikä ole vielä ehtinyt löytää uutta koloa. Vuonna 2019 olisi ollut vaikeaa uskoa, että meno on tällaista muutaman vuoden kuluttua. Sellaista tulevaisuus on, yllättävää.

Kestää aikansa, että ihmiset tottuvat uuteen. Muutaman vuoden kuluttua esimerkiksi parin prosentin asuntolainan korko saattaa olla herättämättä minkäänlaisia tunteita, koska se on ihan tavallista.

Vanhan tutun häviäminen voi olla pelottavaa, mutta irtonaisuus luo myös paljon mahdollisuuksia: yritysten toimintaympäristö muuttuu, markkinat muuttuvat, kysyntää on uudenlaisille tuotteille. Tulee uudenlaisia töitä, teknologia helpottaa elämää, ihmiset oppivat uutta ja alkavat arvostaa eri asioita kuin aiemmin.

Talouden taitekohdan suuri muutos on, että rahalla on nyt hinta. Nollakorkojen poikkeusaika kesti niin pitkään, että sitä alettiin pitää normaalina. Keskuspankit alkoivat nostaa korkoja runsas vuosi sitten, kun inflaatio kiihtyi.

Nyt koronnostot lienevät jo loppusuoralla, mutta niiden taloudessa liikkeelle pukkaamat muutokset vasta alussa.

Talouteen on viikkautunut taitekohta siksikin, että Venäjä aloitti Ukrainassa hyökkäyssodan helmikuussa 2022. Se ja lännen Venäjälle asettamat pakotteet ovat sekoittaneet energiamarkkinoita, saaneet yritykset muokkaamaan tuotantoketjujaan, etsimään uusia markkinoita.

Hyökkäyssota on kääntänyt taitteen myös kansainväliseen politiikkaan ja muljauttanut turvallisuuspolitiikan uuteen asentoon. Konkreettinen esimerkki siitä on, että Suomi on nykyään Naton jäsen.

Yllättävimpiä niin sanotusti puskista tulevia käänteitä kutsutaan mustiksi joutseniksi. Ne ovat tapahtumia, joita ei ole pidetty mahdollisina. Nyt areenalle ei ole kuitenkaan liihottanut joutsenia, vaan sinne on lönkötellyt sarvikuonoja. Niin futuristi, diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori Elina Hiltunen kutsuu viime vuosien dramaattisia tapahtumia.

”Me olemme nähneet näistä signaaleja pitkään, mutta olemme torjuneet havainnot.” Harmaa sarvikuono on näennäisesti yllättävä ilmiö, sellainen, josta on saatavilla tietoa, mutta jota emme halua huomata.

Ympäristökriisi, pandemia ja Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa ovat siis kiihdyttäneet ja tehneet näkyviksi monia yhteiskunnallisia muutoksia, jotka ovat kehittyneet jo pitkään. Sellaisia ovat esimerkiksi työn irtoaminen ajasta ja paikasta ja ilmastokriisi.

Kiinakin on tömistelevä sarvikuono. Se on kasvattanut vaikutusvaltaansa maailmassa jo vuosia esimerkiksi ostamalla yrityksiä, ottamalla haltuunsa infrastruktuuria, digimaailmaa ja auttamalla köyhiä maita. Signaalit ovat todellakin olemassa.

”Miten Kiinan arvot näkyvät jatkossa?” Hiltunen kysyy.

Varautua ei voi ilman havaintoja

Hiltusen mukaan silmien sulkemisessa hankaluuksilta ei ole välttämättä kyse tietoisesta havaintojen kieltämisestä, vaan taipumuksesta uskoa, että eihän tuollaista voi tapahtua ja kyllä kaikki sujuu kuitenkin. Ominaisuus on eittämättä inhimillinen, mutta se kasvattaa riskejä.

”Kun kiellämme päässämme erilaiset tulevaisuudet, emme edes varaudu niihin. Venäjä oli jo vallannut Krimin vuonna 2014 ja kun miettii lisäksi maan sotaisaa lähihistoriaa, ei hyökkäys Ukrainaan kauhea yllätys ollut.”

Pandemiassa organisaatiot siirtyivät etätyöhön, kun oli pakko.

”Digitaaliset välineet olivat jo olemassa eli siirtymä ei johtunut teknologian kehityksestä vaan muutoksesta luottamuksessa. Työpaikoilla otettiin luottamusloikka, koska työnantajat joutuivat luottamaan, että työntekijät tekevät hommat kotonakin.”

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nopeuttanut uusien energialähteiden etsimistä öljyn, kaasun ja hiilen tilalle.

”Sodat ovat hirveitä, mutta täytyy miettiä, mitä hyvääkin niistä voi seurata. Sotakorvaukset Neuvostoliitolle esimerkiksi buustasivat Suomen taloutta käyntiin.”

Hiltunen kertoo, miten hän kerran odotti junaa Helsingin rautatieasemalla. Aikatauluja katsoessaan hän huomasi, että yhteen tauluista oli kiinnitetty kyltti. Siinä luki, että led-taulu on kärähtänyt, koska kesä oli ollut niin kuuma. Pieni havainto konkretisoi, miten maailma on jo muuttunut ja mitä on tulossa.

”Tällaisiin juuri pitää varautua. Pitää alkaa suunnitella sellaisia led-tauluja, jotka kestävät kuumat kesät.”

Kun asiat tunnustaa, niihin pystyy vaikuttamaan.

”Esimerkiksi ilmastokriisissä voimme sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja sitten voimme ehkäistä ilmastonmuutosta etsimällä ratkaisuja.”

Globaali reaktio otsonikatoon ja lyijyn poistaminen polttoaineista ovat esimerkkejä tulevaisuutta paremmaksi muuttaneista toimista. Kehitys on todella harvoin vääjäämätöntä, vaan siihen voi vaikuttaa.

Hiltunen nostaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen tärkeydessä ohi ilmastokriisin. Koska luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voi käynnistää arvaamattomia ketjureaktioita, hän ennakoi, että sillä on lähitulevaisuudessa isoja vaikutuksia talouteen.

Hiltunen sanoo, että uhkaskenaarioihin pitää varautua, ja se voi estää niitä toteumasta. Positiivinen tulevaisuus syntyy kuitenkin vain tekemällä.

Faktat+mielikuvitus

Elina Hiltusella on tulevaisuuskaava:

faktat+mielikuvitus=tulevaisuuden ennakointi

”Faktat ovat tässä päivässä ja historiassa tapahtuneita asioita. Sitten mietin, että mitä jos näille faktoille tapahtuisi a, b tai c. Siinä käytän mielikuvitusta”, Hiltunen kuvaa skenaarioita hyödyntävää menetelmäänsä.

”Liian usein menneisyyden trendin oletetaan jatkuvan sellaisenaan tai esimerkiksi kiihtyvän eksponentiaalisesti. Joskus niin käykin, mutta usein tapahtuu jotain, joka töytäisee kehityksen pois radaltaan. Sen miettimiseen tarvitaan mielikuvitusta.”

Hiltuselle tulevaisuuden ennakointi tarjoaa mahdollisuuden valmiussuunnitelmien tekoon.

”Lähden veneilemään ja vene kaatuu. Jos minulla on pelastusliivit päällä, vahinko on pienempi.”

Hiltunen käyttää työssään megatrendejä. Ne ovat isoja muutoksia, jotka etenevät etenemistään, vaikka välillä etenemisvauhti vaihtelee ja kehitykseen tulee taukoja. Myös suunta voi muuttua joskus.

”Saan usein kommentteja, että megatrendini ovat negatiivisia. Mutta miljardeja ihmisiä koskevat megaongelmat ovat myös valtavia markkinoita. Maailman pelastaminenkin on bisnestä. Yrityksethän sen konkreettisesti tekevät.”

Megatrendeistä Hiltunen kannustaa syväsukeltamaan ympäristökriisiin ja digitalisaatioon. Elämme algoritmien aikaa.

”Tekoälystä puhuttiin jo 1950-luvulla, mutta nyt se on ottanut hurjan loikan. Meidän pitäisi pysyä selvillä siitä, kuinka paljon meistä kerätään dataa. Datan määrä vain lisääntyy, esimerkiksi tulevaisuudessa käytetään yhä enemmän biodataa, sydämen sykettä, silmien pupillien koon muutoksia”, Hiltunen sanoo.

Hän visioi, että tulevaisuuden kannalta tärkeintä on säilyttää ihmisten sivistystaso, sillä muuten algoritmit vievät meitä ”tuosta vaan”. Siitä on nähty jo esimerkkejä tekoälyhuijauksissa ja informaatiosodassa.

”Algoritmit voivat vaikuttaa globaaleihin kriiseihin enemmän kuin ymmärrämmekään. Paljonko tapahtuu sellaista vaikuttamista, jota emme edes huomaa?”

Toisaalta taas, nykymaailmassa pienikin voi saada äänensä yllättävän hyvin kuuluville.

Hiltunen tekee parhaillaan toista väitöskirjaansa Maanpuolustuskorkeakoulussa science fictionin käytöstä puolustusorganisaatioiden ennakoinnissa. Puolustusvoimiin kuuluvaa sotatieteellistä korkeakoulua Hiltunen pitää juuri oikeana paikkana itselleen futuristina.

”Puolustusvoimien koko olemassaolo perustuu siihen, että on ollut pakko miettiä ikäviäkin skenaarioita. Puolustusvoimat on myös hieno esimerkki siitä, että ikäviin skenaarioihin varautuminen estää niitä tapahtumasta.”

Hiltunen kannustaa yrityksiä ottamaan käyttöön kirjallisuusgenren, kun ne hahmottavat tulevaisuuttaan. Scifi ei ole vain tekniikkanippelöintiä ja hassujen ulkoavaruuden olentojen kuvittelua, vaan sen kautta voi hahmottaa mahdollisia tulevaisuuksia koko ihmiskunnalle.

”Monet isot yritykset ja organisaatiot, Natokin, käyttävät jo sitä. Teknologian merkitys vain kasvaa, ja science fictionia voi käyttää esimerkiksi, kun miettii, miten teknologia vaikuttaa yhteiskuntaan ja ihmisiin.” Ei siis ihme, että yritysten palkkalistoilla saattaa olla nykyään science fiction -kirjailijoita.

Edessä hiilineutraali tulevaisuus

”Iso pyörä on lähtenyt pyörimään, eikä sitä enää pysäytetä”, Hiltunen vastaa, kun häneltä kysyy elämästä viiden vuoden kuluttua. Uhkakuviin perehtyminen ja varautuminen ovat tehneet Hiltusesta optimistin.

Pyörää pyörittää talouselämä, joka on ymmärtänyt ilmastokriisin hillitsemisen tärkeyden.

”Se ei yksistään riitä, varmasti tarvitaan poliittista päätöksentekoa, innovaatioita, kuluttajakäyttäytymisen muutoksia, kansalaisjärjestöjä, ihan kaikkien yhteispeliä. Me jätämme fossiiliset polttoaineet taakse ja menemme kohti hiilineutraalia tulevaisuutta”, Hiltunen visioi ja muistuttaa, että positiivinen tulevaisuus ei synny ilman tekoja.

Nettitilauksen yhteydessä Hiltuselta kysyttiin vast’ikään, olisiko ok lähettää tilaus käytetyssä laatikossa. Pieni yksityiskohta kertoo niin arvojen kuin liiketoimintamallienkin muutoksesta: ympäristö- ja ilmastotietoisuuden noususta on jo seurannut kiertotalouden kehittyminen. Se vauhdittuu niin, että nykyinen tapamme tuottaa ja kuluttaa voi viiden vuoden kuluttua tuntua jo vanhanaikaiselta.

Hiltunen visioi myös, että tulevaisuudessa työpaikoilla näkyy nykyistä laajempi kirjo ihmisiä: eri ikäisiä, monista maista kotoisin olevia, osatyökykyisiä ja kokonaan uusille aloille hypänneitä. Syy on paheneva työvoimapula.

”Kannustan yrityksiä jo nyt avaamaan ovea erilaisille työntekijöille.” Hiltunen rinnastaa muuttuneet työvoimatilanteen uuden markkinan avautumiseen: se, joka on siellä ensimmäisenä, saa parhaat.

”Nyt jo mitataan, mitkä maat ja organisaatiot ovat vastaanottavaisimpia. Suomessa tulee olemaan työntekijöiden markkinat, joten työhyvinvointiin satsaavat yritykset pärjäävät.”

”Organisaatioilla pitää olla kanttia ja kunnianhimoa lähteä muokkaamaan tulevaisuutta.”

Kymmenen muutoksen megatrendiä

Futuristi Elina Hiltusen seuraamat kymmenen megatrendiä. Niihin perehtymällä hän löytää faktoja, joiden avulla voi ennakoida tulevaisuutta ja miettiä, miten trendit vaikuttavat vaikkapa omaan elämään, yrityksiin ja sijoittamiseen.

1. Ilmastonmuutos

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa enemmän tai vähemmän suoraan kaikkeen.

2. Ekokriisi, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen

Luonnon resurssien ylikulutus: vedestä ja esimerkiksi rakennuskelpoisesta hiekasta on jo pulaa.

3. Väestönkasvu

50 vuotta sitten meitä oli hieman alle neljä miljardia, nyt meitä on kahdeksan miljardia. YK:n ennusteiden mukaan ihmisiä voi olla vuonna 2100 10,4 miljardia.

4. Väestörakenteen muutos

Eurooppa ikääntyy, Suomi on yksi maailman ikääntyneimmistä maista, kun taas Intiassa noin puolet väestöstä on alle 25-vuotiaita.

5. Kaupungistuminen

Yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Kaupungistuminen kiihtyy erityisesti Aasiassa ja Afrikassa.

6. Globalisaatio 

Ihmisten liikkuminen maasta toiseen on lisääntynyt jatkuvasti. Nykyinen talouden pirstoutuminen blokkeihin on esimerkki siitä, etteivät trendit etene aina samalla nopeudella ja myös vastatrendejä syntyy.

7. Vaurauden ja kulutuksen kasvu

Kun elintaso nousee, maailmaan tulee uutta keskiluokkaa, joka ostaa jääkaappeja, haluaa syödä aiempaa enemmän lihaa ja ostaa ensimmäisiä ulkomaanmatkojaan.

8. Epätasa-arvoisuuden kasvu

Absoluuttinen köyhyys on maailmasta vähentynyt, mutta kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on syventynyt.

9. Digitalisaatio

Elämme algoritmien aikaa.

10. Teknologian yleinen kehitys

Kun teknologia kehittyy, se halpenee ja yleistyy. Kiertotalous yleistyy ja tuotantoprosessit kehittyvät.