Wahlroos: ”Natoon on vaikea sijoittaa”
Inflaatio laski hivenen vuodenvaihteessa eikä taloudessakaan näytä menevän ihan niin huonosti kuin odotettiin. Björn Wahlroosin silmissä tulevaisuus ei silti näytä kovin ruusuiselta. Mitä riskejä Wahlroos markkinoilla nyt näkee ja millaisia vinkkejä hän antaisi sijoittajille tähän markkinaympäristöön?
Taakse jäänyt vuosi on ollut yllätyksiä täynnä ja tulevaisuus on harvinaisen sumuinen. Sama lause on pitänyt paikkansa jo useamman vuoden, mutta nyt kun Euroopassa on sota ja inflaatio on välissä ehtinyt karata kaksinumeroisiinkin lukuihin, se tuntuu erityisen ajankohtaiselta. Miten Björn Wahlroos markkinoiden suurimpia teemoja tulkitsee ja mitä sijoittajan tänä vuonna kannattaa tehdä?
Aloitetaan inflaatiosta. Vuosia elettiin maailmassa, jossa keskuspankkien kahden prosentin inflaatiotavoitteesta jäätiin ja keskuspankit yrittivät synnyttää inflaatiota syytämällä markkinoille valtavia määriä rahaa. Viime vuonna inflaatiota sitten saatiin, mutta reippaasti yli toiveiden. Lyhyen aikaa nähtiin jopa kaksinumeroisia inflaatiolukuja. Vaikka viime aikoina saadut matalammat inflaatioluvut ovatkin olleet kaukana keskuspankkien tavoitteen yläpuolella, ovat ne olleet monille sijoittajille helpotus. Wahlroos ei silti vielä iloitsisi.
Vaikka inflaatiosta ja kuluttajahintojen noususta puhutaan usein samana asiana, sitä ne eivät ole. Inflaatio on rahan arvon laskua, joka ilmenee hintojen nousuna. Kuluttajahintaindeksiä Wahlroos pitää kuitenkin varsin epätäsmällisenä inflaation kuvaajana, mutta parempaakaan ei ole tarjolla. Ja nyt tuo tapa kuvata inflaatiota on tekemässä inflaation laskua odottaville sijoittajille tepposet.
”Yli kymmenessä prosentissa käyneiden ja sittemmin laskeneiden inflaatiolukujen taustalla ovat yksittäiset hintaelementit, kuten esimerkiksi energia, joilla on suuri painoarvo kuluttajahintaindeksissä. Ne eivät olleet inflaatiota. Ne olivat suhteellisia hintamuutoksia, jotka olivat vain mittausvirheitä inflaatiossa. Nyt nähty tiputus inflaatiossa ei ehkä olekaan niin relevantti kuin luulemme. Toisin sanoen sinällään fiksusti toteutettu rahapoliittinen kiristys ei vielä ole tehnyt itseasiassa mitään hirveän merkittävää meidän inflaatiotasollemme.”
Wahlroos kehottaa katsomaan vaikka perusinflaatiota, josta nämä volatiliteettielementit, kuten energia, on jätetty pois. Esimerkiksi Yhdysvalloissa se on pysytellyt koko ajan kuuden prosentin paikkeilla.
”Inflaatiota ei ole vielä millään lailla nujerrettu, päinvastoin. Uskon, että 6–8 vuotta jatkunut erittäin löysä rahapolitiikka, jonka keskeisenä tekijänä kummatkin suuret keskuspankit ovat ostaneet itselleen yli seitsemän biljoonan arvopaperit, on rakentanut valtavan rahapuskurin. Ja se puskuri on viimekädessä se, joka vaikuttaa rahan arvoon. Ennen kuin tuo rahapuskuri on kulutettu loppuun ja ennen kun me olemme synnyttäneet tasapainon rahamarkkinoilla, meillä tulee olemaan jatkuva huoli siitä, että inflaatio pysyy selvästi kahden prosentin tavoitetason yläpuolella.”
Wahlroos onkin globaaleja markkinoita pessimistisempi ja ennustaa nykyisenkaltaisen tilanteen voivan jatkua rahamarkkinoilla vielä pitkään. Hän uskoo, että voimme nähdä vielä neljällä alkavia korkolukuja, ellei korkeampiakin ennen kuin tämä tilanne tulee päätökseensä.
Sota tulee vaikuttamaan sijoitusympäristöön vielä pitkään
Pitkistä nollakorkovuosista siirryttiin kuin hetkessä takaisin korkean inflaation ja positiivisten korkojen maailmaan. Jo siinä olisi riittänyt sijoittajille hämmennystä, mutta viime vuonna tapahtui myös mullistus, joka sai vuosikausia Nato-jäsennyyttäkin tuumailleen Suomen jättämään jäsenyyshakemuksensa vain muutamassa kuukaudessa. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, eikä se muuttanut vain Suomen suhtautumista naapuriinsa, vaan vaikutukset heijastuivat ja heijastuvat vielä pitkään koko maailmaan.
”Venäjä hyökkäsi suurin odotuksin täysin järjettömällä sotilaallisella suunnitelmalla, joka maksoi sille parituhatta panssarivaunua sekä lukemattomien sotilaiden kuoleman, ja toi paljon kärsimystä kaikille. Mutta kerrankin länsi skarppasi oikein kunnolla ja sen seurauksena on syntynyt uusi maailmanjärjestys, jossa suuressa osassa maailmaa Venäjästä on tullut jonkunlainen ’rogue nation’ (epäluotettava maa), johon kohdistuu nyt valtava määrä pakotteita ja rajoitteita. On selvää, että tällainen sota vaikuttaa monella tavoin sijoitusympäristöömme.”
Venäjänkaupan kuihtuminen olemattomiin, sysäys vihreälle siirtymälle, vaikutukset inflaatioon ja talouteen sekä maailman jakautuminen kahteen leiriin – sodan suoria ja epäsuoria seurauksia tullaan näkemään vielä pitkään sodan loputtuakin. Mutta Wahlroosin mukaan ennen kuin sinne päästään sijoittajien tulee varautua siihen, että sota tulee jatkumaan vielä pitkään.
Mihin sijoittaa, kun mikään ei ole varmaa?
Sota jatkuu, inflaatiosta ei olla pääsemässä eroon. Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalit. Euroopan kilpailukyvyssä, yrittäjyydessä tai tehokkuudessa ei ole hirveästi hurraamista. Koti-Suomessa ollaan suurten haasteiden edessä, kun katkaistavana on viidentoista vuoden nollakasvu samalta aikaväliltä, jossa Ruotsin BKT on porhaltanut ylöspäin lähes 25 prosenttia. Kiinassa sentään yleinen taloudellinen kehitys on palautumassa jonkinlaiseen normaliteettiin, mutta sielläkin taustalla pyörivät vanhat tutut rakenteelliset ongelmat, kuten rakentamiseen liittyvät haasteet sekä finanssijärjestelmän kehittymättömyys.
Tulevaisuus ei siis näytä turhan ruusuiselta Wahlroosin silmissä. Onneksi jotakin aidosti ilahduttavaakin onneksi on, nimittäin Suomen Nato-jäsenyys, jonka puolesta Wahlroos on liputtanut jo pitkään. Mutta Natoon ei voi sijoittaa. Millaisia vinkkejä hän sitten sijoittajalle nyt antaisi?
”Maailman riskien kirjo on huomattavasti kasvanut ja samanaikaisesti yksittäisen sijoittajan mahdollisuudet sijoittaa järkevin kustannuksin aikaisemmin esoteerisina pidettyihin kohteisiin ovat huomattavasti parantunut. Tänään on paljon halvempaa ottaa riskejä, jotka aikaisemmin tuntuivat hyvin kaukaisilta ja kalliilta. Riskien hajauttaminen on siis nyt todella huudossa.”
Hajauttaminen on Wahlroosilta vinkkinä jo klassikko, mutta tässä ympäristössä entistä ajankohtaisempi. Muuten hän ei väitä tietävänsä, mihin nyt kannattaa sijoittaa, mutta joitakin elementtejä hän silti antaa.
”Siirtyminen pois perinteisestä suomalaisesta sijoitustekniikasta paljon hajautetumpaan ja kansainvälisempään, paljon enemmän ei-noteerattuihin omaisuuslajeihin fokusoituvaan sijoittamiseen. Myös selkeästi korko- ja valuuttariskiä hallinnoivalle sijoitustavalle on nyt kysyntää.”
Sijoittaminen
Mandatumin valikoimasta löydät sijoittamisen ja varainhoidon palvelut sekä yksityishenkilöille että yrityksille.
Tutustu sijoittamiseen
