Yhä useampi selviää syövästä
Syöpään sairastuneiden määrä tilastoissa nousee vuosi vuodelta, mutta myös parantuvien määrä nousee. Oletko miettinyt miten pärjäisit, jos sinä sairastuisit?
Varhainen diagnoosi edistää parantumista
Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään. Syöpiä todetaan entistä enemmän ja ilmaantuvuus on noussut kaikkien ikäluokkien kesken suhteellisen tasaisesti aina vuodesta 1960 tähän vuoteen asti. Syöpärekisteri on arvioinut, että vuoden 2013 ja 2030 välillä miesten syöpätapausten määrä kasvaa 37 prosenttia ja naisten 29 prosenttia.
Syitä sairastuneiden määrän kasvuun tilastoissa on syöpien diagnosoinnin kehittyminen ja tunnistaminen sekä väestön ikääntyminen. Diagnooseja pystytään tekemään nykyään tehokkaammin ja tällä tavoin parantamaan selviytymismahdollisuutta syövistä. Syöpäseulonnat ovat yksi lisääntyvä tapa tunnistaa ja diagnosoida syöpiä. Syövän varhainen diagnosointi mahdollistaa hoidon aloittamisen ajoissa. Ajoissa aloitettu taudin hoito voi olla parantavaa ja näin syöpäkuolema voidaan estää. Seulontoja järjestetään Suomessa jo sairauden moniin eri muotoihin.
Väestön ikääntyminen lisää myös todettujen syöpien määrää. Ihmiset elävät aiempaa pidempään ja väestön ikäjakauma siirtyy kohti vanhempaa. Diagnooseja ehditään tehdä enemmän ja vanhoja ihmisiä on enemmän suhteessa muuhun väestöön. Yli 85-vuotiailla todetut uudet syövät ovat kaikista uusista diagnooseista jopa kymmenen prosenttia.
(Artikkeli jatkuu)
Vakavan sairauden turva
Vakava sairaus yllättää joka viidennen suomalaisen aktiivisimmassa elämänvaiheessa. Veroton kertakorvaus antaa aikaa järjestää arkea ja elämää uudestaan, omilla ehdoillasi.
Lähes kaksi kolmesta parantuu
Syöpädiagnoosien määrän nousemisesta huolimatta syöpäkuolemat ovat vähentyneet. Tällä hetkellä Suomessa elää jopa 260 000 suomalaista, jotka ovat jossakin elämänsä vaiheessa sairastaneet syöpää. Vuosina 2019–2021 seurattujen syöpäpotilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku oli 70 prosenttia. Elossaololuku kertoo, kuinka suuri osa sairastuneista elää vielä viiden vuoden jälkeen diagnoosista. Lukuun vaikuttaa muun muassa diagnosoinnin ajankohta eli esimerkiksi se, onko tauti ehtinyt jo levitä sitä todettaessa. Ihomelanoomassa, joka on yksi lisääntyvimmistä syövistä länsimaissa, elossaololuku vaihtelee 46 prosentin ja 96 prosentin välillä riippuen syövän toteamisen hetken syövän tilasta.
Lääketieteen kehittyminen on ehdottomasti yksi tärkeimmistä tekijöistä syövistä parantumiseen. Syöpähoidot ovat koko ajan tehokkaampia ja se näkyy hoitotuloksissa. Hoitoja pystytään kohdentamaan paremmin ja niiden piiriin pääsee tehokkaammin. Euroopassa ja erityisesti Suomessa elossaololuvut ovat maailman parhaimmistoa tästä johtuen.
Syövän toteaminen, hoidon laatu ja saatavuus ovat vähentäneen kuolleisuutta huomattavasti. Syöpään ei enää kuolla, vaan jopa kaikista tappavimmista syövistä yhä useampi parantuu. Vaikka syövästä ei täysin pystyttäisi parantamaan, monet elävät silti pitkään hyvän hoidon ansiosta.
Korvaus sairauden keskelle
Syöpä voi olla myös osa elämää eikä sen loppu. Joskus kannattaa pohtia syöpäajasta selviämistä. Vakavan sairauden turva on vakuutus, joka kattaa vakuutusehdoissa määriteltyjä vakavia sairauksia, kuten esimerkiksi syöpiä. Sairastuessasi vakavasti saat verottoman kertakorvauksen tilillesi ehtojen mukaisen diagnoosin tai toimenpiteen jälkeen. Korvauksen voi käyttää täysin oman mielen mukaan – hoitokuluihin, arjen menoihin tai hankkiakseen apua kotiin. Vakuutus ei siis ole hoitokuluvakuutus, vaan korvauksen saavuttua voit itse päättää mihin sen käytät.
