Korkosijoittamisen perusperiaatteet – miksi viimeistään nyt on hyvä aika hajauttaa sijoitusportfoliota korkosijoituksilla

Nicholas Fellman työskentelee korkosijoitusjohtajana Mandatumissa ja vastaa suorista korkosijoituksista Mandatumin taseen sekä Korkosalkun osalta.

Korkosijoittaminen on usein väärinymmärretty laji. Se liitetään usein alhaisten tuottojen talletustileihin tai valtioiden obligaatioihin, vaikka tosiasiassa vaihtoehtoja on lukuisia riippuen omasta riskinottohalusta. Näitä ovat esimerkiksi lyhyen koron rahastot, pidempien yrityslainojen rahastot ja seniorilainat.

Mahdollinen väärinymmärrys ei sinänsä ole yllättävää, elimmehän yli kymmenen vuotta poikkeuksellisen matalien ja ajoittain jopa negatiivisten korkojen aikaa vuosina 2009–2022 keskuspankkien elvyttävän rahapolitiikan ajamana. Tänä aikana tuotot korkosijoituksissa olivat sekä absoluuttisesti että suhteellisesti alhaisilla tasoilla verraten esimerkiksi osakkeisiin, kiinteistöihin tai muihin vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin. Negatiivisten korkojen vuoksi kyseisellä aikavälillä korkosijoituksissa tuottoa metsästävät päätyivätkin sijoittamaan esimerkiksi pitkän maturiteetin kiinteäkorkoisiin (ja täten myös korkean duraation eli korkoriskin) yritys- tai valtionlainoihin, joissa tuotot olivat edes hieman positiivisia. Vuosien 2011–2020 aikana laskevat korot hyödyttivätkin tämänkaltaisia sijoituksia ja esimerkiksi eurovaltionlainat tuottivat vuotuisesti keskimäärin noin 4,7 prosenttia.

Vuonna 2022 tilanne kääntyi päälaelleen, kun korot kääntyivät voimakkaaseen nousuun kiihtyneen inflaation ja tästä seuranneiden keskuspankkien merkittävien ohjauskoronnostojen myötä. Kyseisenä vuonna korkomarkkinoiden yleisenä markkinan referenssinä käytetty 5-vuotinen euromääräinen swap-korko eli koronvaihtosopimus nousi 3,7 prosenttiyksikköä ja samanaikaisesti euromääräisistä valtion- ja yrityslainoista pyyhkiytyi 8 vuoden tuotot, toisin sanoen korkea duraatio eli korkoriski realisoitui. Peruutuspeiliin katsoessa on käynyt selväksi, että keskuspankkien korona-ajan voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka kiihdytti inflaatiopainetta ja rahapolitiikan kiristystalkoot jouduttiin tästä syystä aloittamaan historiallisella rytinällä.

Kolikolla on kuitenkin kääntöpuoli. Kun korkosijoitusten markkina-arvot eli käteishinnat laskivat vuonna 2022, nousivat eteenpäin katsovat tuotot (yield) samanaikaisesti historiallisesti absoluuttisesti houkutteleville tasoille. Esimerkiksi korkeamman luottoluokituksen investment grade -yrityslainoissa euroindeksin tuottotaso vuoden 2023 alkaessa oli 4,1 prosenttia, verrattuna 0,3 prosentin tuottotasoon vuoden 2021 alussa. Vastaavasti alhaisemman luottoluokituksen ja korkeamman riskin high yield -yrityslainoissa indeksin tuottotaso 2023 alkaessa oli 7,6 prosenttia, verrattuna 2,8 prosentin tuottotasoon vuoden 2021 alussa.

Vuoden 2023 aikana keskuspankit kamppailivat kohonneen inflaation kanssa ja mahdollinen käännekohta nähtiin vuoden kolmannen kvartaalin aikana, kun keskuspankit lopettivat koronnostot toistaiseksi. Tämän jatkumona joulukuussa 2023 markkinan odotukset keskuspankkien rahapolitiikan muutoksesta ja ohjauskoron laskuista kevään 2024 aikana painoivat markkinakorot reiluun laskuun ja siivittivät eri korko-omaisuusluokat hyviin tuottoihin koko vuodelta 2023. Vuonna 2023 eurooppalainen investment grade -yrityslainaindeksi tuotti 8,2 prosenttia, euro high yield -indeksi 12,0 prosenttia ja euro senior-lainaindeksi (leveraged loans) 13,5 prosenttia. Tällaisiin lukemiin osakemarkkinoillakin voitaisiin keskimäärin olla tyytyväisiä. Vuosi 2023 jääkin historiankirjoihin poikkeuksellisen hyvänä sijoitusvuotena eri korko-omaisuusluokille.

Korkosijoitusten tuottopotentiaali nyky-ympäristössä

Vuoden 2023 lopun voimakkaiden markkinakorkoliikkeiden sekä hälventyneiden taantumanäkymien myötä korkosijoitusvuosi 2024 lähti käyntiin varsin erilaisessa markkinatunnelmassa vuotta aikaisempaan verrattuna. Tästä huolimatta on hyvä kuitenkin pitää mielessä, että yrityslainojen tuottotasot ovat absoluuttisesti edelleen historiallisesti houkuttelevilla tasoilla ja yleiset korkotasot edelleen korkeammalla kuin kymmeneen vuoteen. Näin ollen korkosijoitusten tuottonäkymät vuodelle 2024 ovat varsin mielenkiintoiset. Avataan tätä tilannetta tarkemmin pohtimalla korkosijoitusten kannalta keskeisiä tuottoajureita.

Korkosijoittamisessa tyypillisesti paras sijoitushetki on silloin kun korkotasot ovat huipussaan, jolloin sijoituksen pääsee tekemään houkuttelevalla eteenpäin katsovalla tuottotasolla. Tällöin sijoittaja hyötyy juoksevan kuponkituoton lisäksi myös tulevaisuudessa mahdollisesti laskevien korkojen tuomasta lisätuotosta, eli pääomavoitosta, kun korkopaperin hinta nousee. Laskevat korot ovat siis korkosijoittajan ystävä. Pääsääntöisesti korkojen laskiessa yrityslainojen käteishinnat nousevat ja vastaavasti korkojen noustessa käteishinnat laskevat. Näin ollen korkeat eteenpäin katsovat tuottotasot sekä alhaiset käteishinnat tuovat korkosijoittajalle puskuria tai suojaa mahdollisilta korkoliikkeiltä ja luottoriskilisien nousemiselta.

Yrityslainan luottoriskilisillä, eli markkinakielessä spreadeillä, mitataan kyseisen yrityslainan tuottotason eroa riskittömän, tyypillisesti valtionlainan, tuottotasoon. Vuoden 2023 aikana riskilisät pysyivät ajoittaisesta heilunnasta huolimatta alkuvuoden tasoilla kolmannen kvartaalin loppuun asti, mutta laskivat neljännellä kvartaalilla yleisen riskisentimentin parantuessa. Näin kävi erityisesti high yield -luokassa, mikä toi lisää myötätuulta korkosijoitusten 2023-tuotoille. Laskevat riskilisät ovat siis myös korkosijoittajalle myönteisiä. Yleisesti riskilisät lähestyivät pidemmän aikavälin keskiarvoa vuoden 2024 alussa, mutta ylittivät kuitenkin viime vuosien alhaisimmat tasot. Vaikka yrityslainojen riskilisät ovat tällä hetkellä hieman historiallisia keskiarvoja korkeammalla, kiinteäkuponkisten yrityslainojen käteishinnat ovat edelleen alhaisilla ja houkuttelevilla tasoilla. Tämä pätee etenkin niihin yrityslainoihin, jotka laskettiin liikkeeseen alhaisilla kupongeilla ennen korkojen nousua vuonna 2022.

Nämä alhaisen kupongin yrityslainat kilpailevat jälkimarkkinoilla siis myöhemmin liikkeeseen laskettujen korkeakuponkisten yrityslainojen kanssa sijoittajien kiinnostuksesta, minkä takia niiden käteishintojen on oltava suhteellisesti alhaisempia. Tämä tilanne tarjoaa korkosijoittajalle houkuttelevan mahdollisuuden tuottomielessä. Esimerkkinä oletetaan, että vuoden 2028 loppupuolella erääntyvän high yield -yrityslainan hinta on tällä hetkellä 80 prosenttia nominaaliarvosta ja sen kuponki on 2 prosenttia. Tuottotaso eräpäivään (yield to maturity) näillä tiedoilla on noin 7,2 prosenttia, jonka saavuttaa pitämällä yrityslainan eräpäivään asti. Vastaavien yrityslainojen ehdot tyypillisesti sallivat ennenaikaiset takaisinmaksut tiettyyn hintaan riippuen ajankohdasta. Mitä lähemmäksi eräpäivää mennään, sitä alhaisemmaksi ja lähemmäksi nominaalihintaa (100 prosenttia) takaisinmaksun hinta (call price) on asetettu.

Jos oletetaan, että liikkeeseenlaskija päättääkin maksaa yllä olevan esimerkin mukaisen yrityslainan takaisin esimerkiksi vuotta ennen eräpäivää 100 prosentin takaisinmaksuhinnalla, sijoittajan tuottotaso on noin 8,7 prosenttia. Takaisinmaksu kaksi vuotta ennen eräpäivää puolestaan tuottaisi sijoittajalle 11,2 prosenttia. Tämä esimerkki kuvastaa hyvin alhaisen käteishinnan vaikutusta sijoituksen tuottopotentiaaliin, jota alan termein kutsutaan konveksisuudeksi. Luonnollisestikaan kaikki liikkeeseenlaskijat eivät maksa yrityslainojaan takaisin ennenaikaisesti ja pieni osa yrityksistä voi ajautua maksukyvyttömiksi, joten pelkkä alhainen käteishinta ei ole tae paremmasta tuotosta. Esimerkki avaa hyvin, minkä takia tämänhetkiset eteenpäin katsovat tuottotasot sisältävät ylimääräistä lisätuottopotentiaalia.

Tällä hetkellä korkosijoittajalla on siis yhä mahdollisuus niin sanotusti lukita sisään nämä houkuttelevat tuottotasot omien riskipreferenssiensä mukaisesti. On edelleen mahdollista hyötyä historiallisesti absoluuttisen korkeasta juoksevasta kuponkituotosta sekä alhaisen käteishintojen tarjoamasta konveksisuudesta, joka korkojen laskiessa tarjoaa mukavan lisätuottokomponentin. Yksityissijoittajan näkökulmasta on kuitenkin haastavaa lähteä rakentamaan hyvin hajautettua yrityslainasalkkua valikoimalla yksittäisiä yrityslainoja, sillä vähimmäissijoitus (ns. littera) yrityslainoissa on tyypillisesti 100 000 euroa. Tästä syystä yksityissijoittajan on helpompaa ja edullisempaa valita omaan riskinottohalukkuuteen soveltuva korkosijoitusrahasto, joka on valmiiksi hyvin hajautettu.

Lähteet: ICE BofA, Bloomberg

Sijoittaminen

Mandatumin valikoimasta löydät sijoittamisen ja varainhoidon palvelut sekä yksityishenkilöille että yrityksille.

Tutustu sijoittamiseen