Pohjoista tuottopotentiaalia puhtaasta energiasta ja pienyhtiöistä
Pohjoismaat muodostavat maailman mittakaavassa merkittävän ja vakaan markkina-alueen. Millaiset tekijät ovat näille maille ominaisia ja miksi suomalaisen sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota myös muihin pohjoismaisiin markkinoihin?
Vaikka jokainen Pohjoismaa on yksinään suhteellisen pieni, muodostavat maat yhteenlaskettuna maailman mittakaavassa merkittävän talousalueen niin bruttokansantuotteen (BKT) kuin asukasluvunkin perusteella.
Mandatumin sijoitussidonnaisten tuotteiden johtaja Rami Hakola kertoo, millaiset tekijät yhdistävät pohjoismaisia valtioita ja mitkä tekijät nousevat esiin niiden markkinoilla.
”Pohjoismaat ovat keskenään yhteiskuntarakenteeltaan melko samanlaisia, ja niissä kaikissa on korkea hyvinvointitaso esimerkiksi onnellisuus- ja kuluttajaluottamusmittareilla tarkasteltuna. Korkealaatuinen koulutus, hyvinvointi ja sosiaaliturva yhdistävät pohjoismaisia valtioita”, kertoo Hakola.
Lukuisista yhtäläisyyksistä huolimatta maiden välillä on myös eroja.
Ruotsissa korostuvat erityisesti vahva säästämisen ja sijoittamisen kulttuuri sekä eri sektoreille laajasti hajautunut pörssi, josta löytyy jokaiselle sijoittajalle jotakin.
Tanska puolestaan erottuu positiivisesti esimerkiksi suurten terveysalan yhtiöiden ajaman poikkeuksellisen talousmenestyksensä ansiosta. Kööpenhaminan pörssi onkin ollut yksi maailman vahvimmista pörsseistä viime vuosina.
Norjan erityispiirteenä nousee puolestaan esiin merkittävä siirtymä öljyntuottajamaasta vihreän energian kehittäjäksi.
Vastuullisuuden pohjoiset pioneerit
Yleisesti ottaen pohjoismaiset yhtiöt huomioivat usein vastuullisuustekijät laajasti. Pitkällä aikavälillä vastuullisesti toimivat yhtiöt tuottavat sijoituskohteina paremmin suotuisampien kasvunäkymien ja ennustettavamman kustannuskehityksen ansiosta.
”Pohjoismaat ovat aina olleet erityisesti ympäristövastuussa eturintamassa. Täällä on panostettu paljon siihen liittyviin innovaatioihin esimerkiksi energiatehokkuuden, vesi- ja tuulivoiman sekä maalämmön osalta. Pohjoismaissa panostetaankin paljon ei-fossiiliseen tulevaisuuteen”, summaa Hakola.
Esimerkiksi Norja tavoittelee huomattavaa hiilijalanjäljen pienentämistä niin öljy- ja kaasusektorilla kuin koko yhteiskunnan tasolla. Maan hallituksen mukaan tavoitteena on vähentää maan päästöjä 55 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.
”Norjassa aloitettiin jo yli kymmenen vuotta sitten määrätietoisesti hajauttamaan ja sijoittamaan pois fossiilisista kohti uusiutuvia energialähteitä.”
Pohjoismaat ovat kaikki myös poliittisesti ja taloudellisesti tasapainossa, ja ne sijoittuvat maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon. Tämä luo yrityksille vakaan pohjan rakentaa liiketoimintaansa.
”Pohjoismaissa on panostettu hyvään hallitustyöskentelyyn ja diversiteettiin, minkä ansiosta hallituksissa on edustettuina erilaisia näkökulmia. Myös institutionaalisten sijoittajien kenttä on laaja ja monipuolinen.”
Yhteiskuntavastuun osalta Pohjoismaissa korostuu erityisesti työntekijän kannalta vahva työmarkkina. Työntekijän asema on Pohjoismaissa maailman mittakaavassa kärkiluokkaa, ja yhtiöt pyrkivät vastuullisuuteen huomioimalla myös omaa henkilöstöään.
Lue lisää: Sijoittaja, tunnetko jo nämä keskeiset vastuullisuustermit?
Pienyhtiöiden luvattu markkina-alue
Yksi Pohjoismaita yhdistävä tekijä on myös merkittävä pienten ja keskisuurten eli niin kutsuttujen pk-yritysten määrä.
”Pohjoismaat, erityisesti Suomi ja Ruotsi, ovat maailman kärkiluokkaa pk-yritysten määrässä väkilukuun suhteutettuna”, Hakola kertoo.
Vaikka Suomen ja Ruotsin yhteenlaskettu väkiluku on vain noin 16 miljoonaa, löytyy maista yhteensä yli 950 listattua small & mid-cap -yhtiötä. Myös Norjan ja Tanskan osalta vastaava yhteenlaskettu määrä on suuri – noin 670.
Vertailun vuoksi 84 miljoonan asukkaan Saksassa listattuja small & mid-cap -yhtiöitä on hieman yli 900 ja 67 miljoonan asukkaan Ranskassa hieman alle 750.
Sijoittajan kannalta pk-yritykset tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia muun muassa niiden houkuttelevan kasvuprofiilin vuoksi. Vuosina 2016–2022 Carnegien pienyhtiöihin keskittyvän indeksin vuotuinen tuloskasvu on ollut 11,0 prosenttia, kun puolestaan Helsingin ja Tukholman pörssien suurimpien yhtiöiden osalta kasvuluvut ovat olleet 4,9 ja 2,7 prosenttia.
Hakola kuitenkin muistuttaa, että vaikka pienyhtiöt ovat kasvuprofiililtaan usein houkuttelevampia, ei kaikkien pienyritysten menestys ja kasvu ole taattua. Keskimääräinen odotettu tuotto niiden osalta on kuitenkin hyvä.
Myös Pohjoismaiden vahvat kasvurahoitusta tarjoavat venture capital- ja private equity -markkinat tukevat pienyhtiöiden kehitystä kohti pörssiyhtiöitä. Listayhtiöiden osalta puolestaan pohjoismaisten yhtiöiden laatu herättää kiinnostusta usein maailmalla, jolloin myös niiden rahoitusmahdollisuudet ovat keskimäärin hyvät.
Erityisesti Ruotsissa on onnistuttu luomaan ympäristö, joka tukee myös pienyhtiöiden listautumista kotimarkkinan pörssiin. Tukholman pörssin listautujista noin 90 prosenttia onkin alle miljardin arvoisia yhtiöitä.
Myös Suomi tarjoaa start up -vaiheessa oleville yhtiöille houkuttelevan markkinan. Vuosi toisensa jälkeen Suomi on yksi maailman vakaimmista, teknologisesti kehittyneimmistä ja innovatiivisimmista maista.
Suomen sitoutumista tutkimus- ja kehitystyöhön kuvaa myös maan hallituksen hyväksymä tavoite, jonka mukaan neljä prosenttia maan BKT:sta käytettäisiin tutkimus- ja kehitystyöhön vuoteen 2030 mennessä. Tämä merkitsisi tutkimus- ja kehitystyöhön käytettyjen varojen kasvua 40 prosentilla vuoteen 2020 verrattuna.
Markkinointimateriaalia
Mandatumin Nordic Active Ownership -sijoitusstrategia painottaa pieniä ja keskisuuria yhtiöitä Pohjoismaisilla markkinoilla. Sijoitusstrategia perustuu keskitetyn sijoitussalkun hoitamiseen pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti. Lue lisää Mandatum AM Nordic Active Ownership -sijoituskorista täältä:
Mandatum AM Nordic Active Ownership
Tutustu nyt ainutlaatuiseen sijoituskohteeseen: Aktiivista sijoittamista pohjoismaisiin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin.
Lue lisää
