Wahlroosin markkinakiikareissa näkyy geopolitiikka, teknologia ja korot

Vaikka markkinoilla on aistittavissa myönteistä perusvirettä, vuosi 2024 on monessa mielessä täynnä epävarmuutta. Kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroosin mukaan ennalta-arvaamattomuus kumpuaa ennen kaikkea geopolitiikasta, teknologiasta ja rahapolitiikasta.  

Kuva: Heidi Strengell

Vuosi 2023 päättyi talouden näkökulmasta hyvissä merkeissä etenkin Yhdysvaltojen vahvan kasvun johdolla. Hyvän talouskehityksen taustalla vaanii kuitenkin joukko asioita, jotka voivat potentiaalisesti keinuttaa talouden asetelmia. Suomalaisen talouselämän merkittävä vaikuttaja Björn Wahlroos painottaa, että kysymys ei ole pienestä markkinavipellyksestä, vaan perustavanlaatuisista epävarmuustekijöitä.

Näistä epävarmuutta lisäävistä tekijöistä ensimmäinen on geopolitiikka ja sen puitteissa erityisesti Venäjän sota Ukrainassa, Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit ja Kiinan ja Taiwanin väliset jännitteet. Näistä suomalaissijoittajan kannalta ilmiselvimmäksi Wahlroos nostaa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Vaikka tällä hetkellä vaikuttaa epätodennäköiseltä, että tilanne olisi kovin nopeasti muuttumassa suuntaan tai toiseen, Wahlroos kuitenkin huomauttaa, että Venäjä elää taloudellisessa mielessä lainatulla ajalla.

”Lyhyellä aikavälillä sotatalouteen siirtyminen voi tuottaa eräänlaisen keynesiläisen piristyksen talouskasvuun tehostamalla kotimaista tuotantoa. Pitkällä aikavälillä sanktiot kuitenkin aiheuttavat sen, että lopputulos voi olla Venäjän talouden kannalta vain yhdenlainen”, hän toteaa.

Ei ole kysymys pienestä markkinavipellyksestä, vaan perustavanlaatuisista epävarmuustekijöistä.

Toinen merkittävä geopoliittinen kysymys on Yhdysvaltojen tulevat presidentinvaalit, joiden lopputulos voi heijastua Ukrainan lisäksi myös Kiinan ja Taiwanin välisiin jännitteisiin ja siten maailmantalouteen. Trumpin uudelleenvalinnan suhteen Wahlroos ei tunne suurta huolta.

”Trumpia pidetään ennalta-arvaamattomampana kuin hän todellisuudessa on. Hän pitää itseään liikemiehenä, maailman suurimpana diilintekijänä. Hän uskoo, että hänen pitää bluffata saksalaisia, kunnes he alkavat itse kantamaan oman painonsa. Se, että hän sanoo Naton vetäytyvän Euroopasta, on hänen keinonsa saada Eurooppa maksamaan enemmän, mutta on tärkeä ymmärtää, että se on temppu.”

Yhdysvaltojen ulkopoliittisen linjan sijaan Wahlroosin mukaan vaikeammin ennakoitavissa on se, mitä Kiinassa tapahtuu. Maasta on alkanut muodostua merkittävä riskitekijä, ei vain ulko- ja sotilaspolitiikkansa mutta myös taloutensa puolesta.

”On aivan selvää, että Kiinassa on suuri taloudellinen ongelma. Talousvaikeudet monimutkaistuvat entisestään maan ristiriitaisen hallinnointijärjestelmän takia, eli siksi, että yhtä maailman kapitalistisimmista maista hallitsee Kiinan kommunistinen puolue. Tämän ihmeellisen yhtälön legitimiteetti perustuu vain yhteen asiaan: lupaukseen alati nousevasta elintasosta. Mikäli tämä lupaus ei jatkossa enää täyty, Kiinan poliittisessa järjestelmässä voi tapahtua paljon”, Wahlroos avaa.

Kiina on maailman suurin vientimaa ja toiseksi suurin tuontimaa Yhdysvaltojen jälkeen. Jos maan talouden pohja tai poliittinen malli järkkyisi, se tietäisi aaltoilua myös kaikissa maailman markkinoissa. Wahlroos on huolissaan myös siitä, mitä Kiinan ja Taiwanin välinen sotilaallinen selkkaus tarkoittaisi: ”Se olisi giganttinen ongelma myös maailmantaloudelle.”

Tekoäly ja puhdas energia määrittävät tulevaa vuosikymmentä

Toisen merkittävän sijoitusteeman, teknologian, osalta Wahlroos korostaa kahta tulevaa kehityskulkua: tekoälyn vaikutusta tuotantoon ja työntekoon sekä puhtaan energiantuotannon mullistavaa potentiaalia. Jo muutaman vuoden sisällä alkaa luultavasti olla aiheellista miettiä esimerkiksi, miten tekoälyn vaikutus näkyy teknologiasektorin sijoituskohteiden arvonkehityksessä. Vielä tekoälyäkin kiinnostavammaksi Wahlroos nostaa kuitenkin puhtaan energian ja siihen liittyvän teknologian.

Jos euroalueen korot palaavat takaisin nollan ja yhden väliin, jokin on pielessä.

”Energiantuotannossa on tarjolla suuria mahdollisuuksia, ja jos arvaa oikein niin lähivuosina voi tehdä paljon tuottoa. Asetelman taustalla on Euroopassa tehdyt massiiviset virhearvioinnit, kuten ydinvoimasta luopuminen ja riippuvuus maakaasusta. Oma neuvoni on tutustua huolellisesti energiateollisuuden tarvitsemien komponenttien tuotanto- ja toimitusketjuihin. Vaikka monet nyt esimerkiksi ostavat sähköautoja, ne eivät välttämättä ole lopullinen tulevaisuuden autoilumuoto”, Wahlroos pohtii.

Myös ydinvoimaa tarvitaan vihreään siirtymään ja Wahlroosin mielestä pienten SMR-ydinreaktoreiden (small modular reactor) mahdollisuuksia pitäisi vielä tarkastella uudestaan. Pienreaktoreiden etuna on, että ne ovat valmiiksi suunniteltuja ja lupakäsiteltyjä, eikä sähköverkon kapasiteettiin tarvitse tehdä merkittäviä lisäinvestointeja niiden tuottaman energian jakelua varten.

”Yleinen harhaluulo on, että isompi on aina kauniimpaa, eikä ajatus ole ollut missään yhtä ilmeinen kuin ydinvoimaloissa”, Wahlroos hymähtää.

Korot ovat nyt oikealla tasolla

Noin vuosi sitten Wahlroos ennakoi, että 2010-luvun alusta harjoitetun löysän rahapolitiikan luoma rahapuskuri pitäisi inflaation korkealla vielä pitkään. Hän pitää edelleen kiinni samasta argumentista ja kyseenalaistaa asiantuntijoiden ja analyytikoiden käsityksen siitä, että korkotaso tulisi pian rymisten alas.

Energiantuotannossa on tarjolla suuria mahdollisuuksia, ja jos arvaa oikein niin lähivuosina voi tehdä paljon tuottoa.

”Mistä tuli idea siitä, että korkojen kuuluisi olla lähempänä nollaa? Kansantaloustieteellisen mallin mukaan tasapainokorkotason pitäisi olla suunnilleen yhtä suuri kuin inflaatio plus kansantuotteen reaalikasvu. Jos euroalueen talous kasvaa 0,5 prosenttia ja inflaatio on 2,5 prosenttia, ohjauskoron pitäisi olla 3 prosenttia. Nyt näyttää siltä, että olemme palaamassa normaaliin tasapainotilanteeseen. Jos euroalueen korot palaavat takaisin nollan ja yhden väliin, jokin on pielessä”, Wahlroos toteaa.

Muuttuneen korkoympäristön keskellä valuutta- ja pääomamarkkinat ovat kuitenkin rauhoittuneet, eikä suuria valuuttakurssien heilahteluja nähty viime vuoden aikana. Samalla kiinnostus julkisiin osakemarkkinoihin on kasvanut.

”Johtopäätöksenä sanoisin, että toisin kuin takavuosina, nyt kannattaa katsoa listattuja osakkeita, niin älyttömältä kuin se kuulostaakin. Suomi ei ole tällä hetkellä kovassa huudossa maailmalla, osittain siksi, että meihin liitetään jonkinlainen geopoliittinen riski, jota kansainväliset sijoittajat ovat säikähtäneet. Siksi kenties kaikkien aikojen triviaalein sijoitussuositukseni on ostaa suomalaisia pörssiosakkeita”, Wahlroos päättää.

 

Artikkelissa esitetyt näkemykset ovat haastateltavan omia, eivätkä ne edusta Mandatumin näkemyksiä. Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää Mandatumin antamaksi sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään tutustua huolellisesti rahoitusvälineistä annettuihin tietoihin ja ymmärtää niihin liittyvät riskit. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan arvioonsa, tavoitteisiinsa ja taloudelliseen tilanteeseensa. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. Rahoitusvälineiden tuottojen historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta. Mandatum ei takaa esitettyjen tietojen, näkemysten tai arvioiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa tietojen käytöstä mahdollisesti aiheutuvista suorista tai epäsuorista vahingoista, kuluista tai menetyksistä.