Viikkokatsaus 20.3.2023: Pankkidraama horjutti markkinoita

Viime viikon pankkisaaga kulminoitui, kun sveitsiläinen jättipankki UBS osti romahduksen partaalle ajautuneen Credit Suissen reilulla kolmella miljardilla dollarilla sunnuntaina. Viikonlopun ajan kestänyt huhumylly tarkoitti käytännössä sitä, että ilman kauppaa Credit Suissen olisi ollut hyvin vaikea jatkaa toimintaansa maanantaina. Sveitsin keskuspankki ja valtio ovat tarjonneet muun muassa 100 miljardin edestä likviditeettifasiliteetteja ja muita takuita kaupan takeeksi.

Vaikka kauppa poisti pelon Credit Suissen kaatumisen mahdollisista jälkiseurauksista, pankin markkina-arvo laski voimakkaasti, mikä heijastui laajemmin eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten pankkien arvostuksiin, jotka laskivat suhteessa yleisindeksiin.

Myös Yhdysvalloissa keskustelu pankkien ympärillä jatkui. Silicon Valley Bankin kaatumisen jälkeen näyttää todennäköiseltä, ettei pankkisektorin likviditeettihaasteista ole vielä päästy eroon. Nyt kysymys onkin siitä, kehittyykö tilanne edelleen vakavammaksi vakavaraisuusongelmaksi, jolla olisi niin Yhdysvaltojen kuin koko maailman talouden kannalta välitön ja merkittävä vaikutus.

Kriisin välttämisessä merkittävimmässä roolissa ovat keskuspankit. EKP piti korkokokouksensa viime viikolla ja nosti ohjauskorkoaan puolella prosenttiyksiköllä kuten oli luvannut ennen pankkien vaikeuksien alkamista. Nostosta perääntyminen olisi signaloinut paniikkia, eikä EKP:n Christine Lagarde todennäköisesti halua heiluttaa venettä nykyistä enempää. Yhdysvaltojen Federal Reserve pitää tällä viikolla oman korkokokouksensa, jossa sen odotetaan nostavan ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä. Epävarmuus lopullisen noston suuruuden ympärillä on kuitenkin suurta. Vielä kenties koronnostoa koskevaa tietoa enemmän markkinoilla odotetaan, mitä Fedin pääjohtaja Jay Powellilla on sanottavana pankkien tilanteesta.

Yhdysvalloissa liikepankkien talletukset ovat jo vuonna 2022 kääntyneet verkkaiseen mutta tasaiseen laskuun, mikä on poikkeuksellista, koska yleensä talletukset kasvavat sitä mukaa kun keskuspankit painavat kiertoon lisää rahaa. Etenkin pienemmät pankit, kuten SVB, ovat nojanneet voimakkaastikin talletuksien kasvuun oman rahoituksensa lähteenä, mutta nyt rahamarkkinarahastojen, eli käteiseen ja muihin korkean likviditeetin kohteisiin sijoittavien rahastojen, tarjoama tuotto on kasvanut tuntuvasti samalla kun talletukset ovat laskeneet.

Pankkien kohtaamiin haasteisiin on ainakin kaksi mahdollista ratkaisua. Pitkällä aikavälillä pankkien on todennäköisesti nostettava omaa talletuskorkoaan, jotta talletuksien tuotot pystyvät haastamaan rahamarkkinarahastojen tuotot ja kääntämään rahavirrat takaisin talletuksiin. Ratkaisu ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä kerkeä tehota, joten keskuspankkien on todennäköisesti puututtava peliin ja tarjottava pankeille likviditeettiä.

Likviditeetin tarjoamisessa on kuitenkin merkittävä ongelma: edelleen korkeana pysyvä inflaatio. Fed on pienentänyt tasettaan inflaation hillitsemiseksi eikä ole kovin halukas tarjoamaan suuria tukipaketteja pankeille. Toisaalta Fed tekee kaikkensa välttääkseen laajamittaisen pankkikriisin, joka olisi inflaatiota suurempi uhka taloudelle. Keskuspankin taseella on keskeinen merkitys rahapolitiikan toimeenpanon kannalta, koska korkotason ohjaaminen perustuu pankkijärjestelmän likviditeettitason sääntelyyn. Keskuspankeilla ja muilla sääntelyviranomaisilla on kuitenkin käytössään myös laaja joukko muita mekanismeja likviditeetin ja vakavaraisuuden turvaamiseksi vuoden 2008 finanssikriisin perintönä. 

Pankkien vaikeudet ovat vaikuttaneet myös korkoihin ja luottoriskipreemioihin – 12 kuukauden Euribor koki viime viikolla kaksi historiansa suurinta kertalaskua. Luottoriskipreemiot ovat myös nousseet: high yield -yrityslainojen riskipreemio kasvoi yli prosenttiyksiköllä ja investment grade -lainojen puolella prosenttiyksiköllä.

Teknologiayhtiöt ja korkosijoitukset toivat turvaa

Osakemarkkinoilla on reagoitu vahvasti pankkisektorin vaikeuksiin maailmanlaajuisesti. Pientä turvaa toivat perinteiset turvapaikka-alat, kuten terveydenhuolto, ja lisäksi korkojen laskiessa myös teknologiasektori, etenkin suuret blue chip -teknologiayhtiöt.

Myös korkojen ja osakkeiden välinen suhde vaikuttaa tehneen ainakin väliaikaisen paluun vanhaan normaaliin: osakkeiden laskiessa korkosijoitukset piristyivät viime viikolla ja tasapainottivat sijoittajien kokonaistilannetta. On kuitenkin mahdoton sanoa, säilyykö yhteys myös jatkossa.

Viikon markkinaindikaattorit