Viikkokatsaus 13.2.2023: Kurssiralli nostattaa osakkeiden arvostustasoja
Vuoden alku on ollut vahva niin korko- kuin osakesijoittajille. Kurssien nousu on nostattanut osakkeiden arvostustasoja, mutta historiallisesti ne ovat silti maltillisia niin Euroopassa kuin kehittyvillä markkinoilla. Yhdysvalloissa taas ollaan jo hieman kalliin puolella.
Korkomarkkinoilla vuoden alku on ollut vahva ja hintaheilunta on rauhoittumaan päin. Viime viikko jäi kuitenkin alkuvuoteen nähden hieman vaisummaksi. Talousnäkymien muuttuessa astetta paremmiksi ja epävarmuuden sitä kautta hälvennyttyä, yrityslainojen riskilisät ovat supistuneet merkittävästi.
Korkokäyrät niin Saksassa kuin Yhdysvalloissa ovat tällä hetkellä muodoltaan laskevia eli lyhyet korot ovat pitkiä korkoja korkeammalla, mikä on tyypillisesti ennakoinut taantumaa. Taantumaa ennustaa esimerkiksi Yhdysvaltojen 10-vuotisen ja 2-vuotisen valtionlainan korkoero, joka on nyt reippaasti pakkasen puolella. Tähän asti jokaista taantumaa on edeltänyt korkoeron käyminen nollassa tai sen alla. On toki hyvä huomata, että korkoero on antanut myös vääriä hälytyksiä.
Myös osakemarkkinoilla alkanut vuosi on ollut vahva. Markkinoista parhaiten on pärjännyt Eurooppa. Viime viikkojen aikana yhdysvaltalaismarkkinat ovat kirineet kasvuyhtiöiden ja erityisesti isojen teknologiayhtiöiden vetäminä. Viime aikojen kurssirallin myötä osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kohonneet hieman erityisesti Yhdysvalloissa. Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla arvostustasot ovat silti historiaansa verrattuina edelleen maltillisia, Yhdysvalloissa taas ollaan jo hieman kalliin puolella. Yritysten tuloksien odotetaan nyt supistuvan tänä vuonna pari prosenttia, kun aiemmin odotettiin vielä pientä kasvua. Osakemarkkinat eivät kuitenkaan hinnoittele mahdollista taantumaa täysimääräisesti.
Viime viikolla osakemarkkinoiden vahva nousukiito rauhoittui eikä suurempia liikkeitä nähty suuntaan tai toiseen.
Tuloskausi jatkuu
Viime vuoden viimeisen neljänneksen tuloskausi jatkuu.
Yhdysvalloissa tulokset ovat supistuneet noin kolme prosenttia, kun kaksi kolmasosaa yhtiöistä on raportoinut tuloksensa. Liikevaihtojen kasvu on ollut vain viisi prosenttia, mikä tarkoittaa liikevaihtojen keskimäärin supistuneen reaalisesti, sillä inflaatio loka-joulukuussa oli 6,5–8,0 prosenttia. Eli toisin sanoen liikevaihdon kasvu on käytännössä tullut inflaation kautta, ei niin, että tavaroita tai palveluita olisi tuotettu tai ostettu reaalisesti enempää.
Erityisesti materiaali- ja media-alan sekä teknologiayhtiöiden tuloskehitys on ollut heikkoa. Materiaalialan heikon kehityksen taustalla on raaka-aineiden hintojen lasku sekä kustannusten samanaikainen kasvu. Media-alaa ovat painaneet sosiaalisen median yhtiöiden markkinoiden odotuksista jäänyt tuloskehitys sekä perinteisemmän median osalta kustannuksia karsivien yritysten pienentyneet markkinointi- ja mainontabudjetit.
Teollisuusyhtiöiden tuloskehitys on ollut laajasti positiivista ja monet teollisuusyhtiöt ovat parantaneet tulostaan. Koko sektorin tuloskasvua ovat vetäneet erityisesti Ukrainan sodan seurauksena kasvavien puolustusbudjettien nostattama puolustusteollisuus sekä energian hintojen laskun tukemat kuljetus- ja logistiikkayhtiöt. Energiayhtiöiltä on saatu edelleen isoja kasvulukuja. Tuloskasvu on kuitenkin maltillistumassa energian hintojen ollessa nyt viime vuoteen verrattuna halvempia. Yhdysvalloissa kuluttajien korkeasta inflaatiosta johtuva oletettu ahdinko ei juurikaan ole näkynyt kuluttajatuote ja -palveluyhtiöiden kehityksessä.
Euroopassa yritysten tulokset ovat supistuneet kaksi prosenttia, kun reilu kolmannes yhtiöistä on raportoinut tuloksensa. Tulokset ovat kuitenkin olleet parempia kuin mitä ennen tuloskautta pelättiin. Liikevaihdot kasvoivat keskimäärin +11,5 prosenttia. Reaalisesti kasvu on kuitenkin vaatimatonta, sillä inflaatio oli samaan aikaan noin 10 prosenttia.
Heikkoja tuloksia on nähty erityisesti materiaalisektorilla ja harkinnanvaraisten kuluttajatuotteiden ja -palveluiden tarjoajilla. Materiaalisektorin tuloskehitystä painaa etenkin korkeasta sähkön ja alhaisesta teräksen hinnasta johtuva terästeollisuuden tulosten supistuminen. Toisin kuin Yhdysvalloissa kuluttajien ostovoiman heikkeneminen näkyy eurooppalaisten yritysten tuloksissa, kun kuluttajat ovat vähentäneet harkinnanvaraisten tuotteiden ja palveluiden (kuten matkailu ja ravintolat) käyttöä. Poikkeuksina ovat olleet luksustuotteita valmistavat yritykset sekä autonvalmistajat. Energiayhtiöiltä on saatu edelleen isoja kasvulukuja myös Euroopassa. Yhdysvaltojen tapaan tuloskasvu on kuitenkin maltillistumassa.
Viikon markkinaindikaattorit
|
|
|
Periodi |
Edellinen |
Ti 14.2. |
USA |
Kuluttajahinnat (v/v) |
Tammikuu |
6.5 % |
Ti 14.2. |
Euroalue |
BKT-kasvu, (1. julkaisu, v/v) |
Q4 |
1.9 % |
Ke 15.2. |
Iso-Britannia |
Ostopäällikköindeksi (v/v) |
Tammikuu |
14.7 % |
Ke 15.2. |
Iso-Britannia |
Kuluttajahinnat (v/v) |
Tammikuu |
10.5% |
Ke 15.2. |
Euroalue |
Ajoneuvojen myynti (k/k) |
Joulukuu |
1.0 % |
Ke 15.2. |
Euroalue |
Teollisuustuotanto (k/k) |
Tammikuu |
1.0 % |
Ke 15.2. |
USA |
Vähittäismyynti (k/k) |
Tammikuu |
-1.9 % |
Ke 15.2. |
USA |
New Yorkin teollisuuden luottamus |
Helmikuu |
-32.9 |
Ke 15.2. |
USA |
Teollisuustuotanto (k/k) |
Tammikuu |
-0.7 % |
Ke 15.2. |
USA |
Keskuspankin inflaatioennuste atlanta (v/v) |
Helmikuu |
3.0 % |
To 15.2. |
USA |
Philadelphian teollisuuden luottamus |
Helmikuu |
-8.9 |
Pe 15.2. |
Iso-Britania |
Vähittäismyynti (k/k) |
Tammikuu |
-1.0 % |
Lähde: Bloomberg |
|
|
|